Sinkkuus johtuu mistä?

Tässä juttu tän päivän iltalehdestä:

Ollako vai eikö olla? Ei ole helppoa olla yksin, mutta ei parisuhteessakaan välttämättä helpolla pääse.
Niin muodikasta kuin sinkkuilu tänä päivänä onkin, niin viimeistään keski-iässä yksinoloa aletaan ihmetellä. Yksineläjää moititaan liian vaativaksi, ja hänestä ryhdytään kaivelemaan vikoja: jotain outoahan tässä on oltava, kun kerran perinteinen parisuhde ei kiinnosta.

Tosiasiassa yksin eläminen johtuu harvoin siitä, että kyseessä on pariutumista henkeen ja vereen vastustava ihminen. Sitoutumattomuuden taustalla voi piillä mitä moninaisempia yksilöhistoriaan liittyviä seikkoja, eikä sopivia kumppaneitakaan köki joka kulmassa.

– Sitoutumispelko johtuu usein siitä, että ihmisellä on itsestään johtuvia pelkoja. Hän ei koe itseään rakastamisen arvoiseksi, tai hän pelkää jo etukäteen toisen menettämistä. Myös suhde itsessään voi pelottaa. Se ei joko täytä kriteerejä tai tuo kaivattua turvallisuuden tunnetta, kertoo perhekasvatussihteeri Arja Kinnula Kirkkohallituksesta.


Yksin omasta halustaan
Aikaamme liittyy myös vapauden lumo. Sitoutumiseen liittyvä vastuu koetaan taakkana, jota halutaan vältellä.

– Kaveripiirin esimerkki voi vaikuttaa käyttäytymiseen. Jos kaverit ovat sinkkuja, sinnitellään itsekin vapaalla jalalla, vaikka sydän sanoisi toista. Tämä tosin toimii myös päinvastoin. Kun kaverit alkavat pariutua, pariudutaan perässä, vaikka ei oltaisi millään lailla valmiita sitoutumaan, sanoo Kinnula.

Riikka, 40, ei ole koskaan ollut naimisissa tai kihloissa, eikä hän ole edes virallisesti asunut kenenkään kanssa.

– En sanoisi, että kärsin sitoutumiskammosta, minä vain viihdyn yksin, palvelualalla esimiestehtävissä työskentelevä viehättävä nainen sanoo.

– Seurustelusuhteissani on aina ollut kaksi asuntoa, vaikka yhteiselo muuten on ollut tiivistä. Myöskään kumppanini eivät ole halunneet vakiintua. En ole yksin sen takia, että olisin pettynyt ihmissuhteissani.


Ei mitään vikaa
Arja Kinnulaa eivät Riikan puheet ihmetytä.

– Sitoutumiseen liittyy aina kysymys, mihin minä sitoudun. Siitä on tärkeää keskustella: mitä minä haluan antaa ja mitä tarvitsen, miten läheistä suhdetta haluan, ja mistä asioista en ole valmis tinkimään. Jos molemmat osapuolet sitoutuvat etäiseen kumppanuuteen – siihen, että harrastetaan seksiä ja ollaan vain tietyssä mittakaavassa yhdessä – niin suhde voi toimia mainiosti. Mitään taetta siitä ei kuitenkaan ole, Kinnula sanoo.

Riikan tuttavapiiri on hänen elämäntapansa hyväksynyt, joskin häneltä on myös tivattu, onko hän lesbo. Yleensä ihmetellään lähinnä sitä, miksei upea daami ole löytänyt miestä rinnalleen.

– Äitini on jo aikaa sitten menettänyt toivonsa. Hän on kuitenkin viimeinkin tajunnut sen, ettei hänen tyttäressään ole mitään vikaa, Riikka kertoo.


Jokapäiväistä sitoutumista
Aina ei yksinolo ole autuasta. Riikka kaipaa elämäänsä paitsi säännöllistä seksiä, myös sitä, että onnen hetket ja murheen alhot voisi jakaa jonkun kanssa.

– Klisee arjen ilojen ja surujen jakamisen tärkeydestä lienee totta, hän myöntää.

– Tässä suhteessa jään jostain paitsi. Arkea pyöritän kuitenkin mielelläni itsekseni. ”Handy manilla” tosin olisi käyttöä, sillä tuskailen välillä osaamattomuuteni kanssa. Olisi myös mukavaa, jos joku maksaisi puolet laskuista.

Arja Kinnulan mukaan arki on parisuhteessa tärkeä mittari. Jos pari ei ole todella toisiinsa sitoutunut, se ei myöskään ole sitoutunut yhteiseen arkeen. Niin ikään suhtautuminen arkeen vaihtelee. Toiset pitävät rutiineja tylsinä ja kaipaavat elämyksiä, toisista taas on elämyksellistä herätä aamu toisen jälkeen tutun ihmisen vierestä.

– Perinteisesti ajatellaan, että sitoutuminen merkitsee yhteen muuttamista, avioliittoa tai lapsia. Parisuhteessa sitoutumista kysytään kuitenkin joka päivä. Ristiriitojen voittaminen syventää suhdetta ja kasvattaa sitoutumisen tunnetta lähes poikkeuksetta.


Odotukset korkealle
Kinnulan mielestä parisuhteelta kannattaa odottaa paljon. Sen suhteen on syytä olla tarkka ja valikoiva, sillä hätävarasuhteet toimivat ani harvoin.

– Kannattaako yksinoloa edes vaihtaa keskivertosuhteeseen, hän kysyy.

– Myös suhteessa voi olla hyvin yksinäinen. Toisaalta ihmisellä on tarve olla toisen lähellä, ja tarve voi olla niin suuri, että on valmis tinkimään toiveistaan.

Kun biologinen kello alkaa tikittää, valikoivinkin sinkkunainen saattaa alentaa rimaa. Riikkakin kertoo unelmoineensa lapsista, mutta ei kuitenkaan niin kiihkeästi, että olisi astunut miehelään vain raskaaksi tulemistarkoituksessa.

– Nuorena haaveilin suurperheestä. Elämäntyylini oli kuitenkin niin villi, että perheen perustaminen ei tullut kysymykseen. Ennen kuin huomasinkaan, olin keski-ikäinen vanhapiika, hän irvailee.


Turvaa ja periaatteita
Yksin Riikka ei kuitenkaan haluaisi koko elämäänsä viettää.

– Olen valmis jakamaan elämäni kokonaisuudessaan vain sellaisen ihmisen kanssa, jonka tunnen tarpeeksi hyvin, ja johon voin luottaa täydellisesti. Ehkä juuri tämä luottamus on puuttunut aiemmista suhteistani.

Riikkaa kiinnostavat itsensä tuntevat, elämää nähneet aikuiset miehet. Arja Kinnulan mukaan juuri näillä onkin naisten keskuudessa kovin kysyntä.

– Mies, joka uskaltaa rohkeasti sitoutua, on naisten mielestä vetoava. Miehellä saa mieluusti olla periaatteita ja uskallusta hyväksyä omat heikkoutensa. Naiset haluavat myös tuntea olonsa turvalliseksi. Monet naiset etsivät miestä, johon voi levollisesti nojata.

MAARIT VUORISTO
[email protected]

Noooh...ehkä on kiva olla sinkkuna =)
Tai ei vielä valmis sitoudu mitään vakavampaa suhteen =)

...

Sinkkujen paljous johtuu siitä, että sinkkuus on ensi kertaa ihmiskunnan historiassa taloudellisesti mahdollista ja sosiaalisesti hyväksyttävää. Ennen oli pakko pariutua, kuten vielä nykyisinkin köyhemmissä ja moraalikäsityksiltään vähemmän vapaamielisissä maissa. Nyt kun voi valita, monet valitsevat yksinolon.