työttömät

Tuolta http://www.finlex.fi selviää ei näy mitään orjatyölakia. Kannattaa selvittää aivan ensin oikeat lähtökohdat, hörhökirjelmät lentävät roskiin.

Ei taida Cronberg paljon välittää työttömien voinnista, mutta kirjoittaa silti kannattaa. Ehkä tuosta saat ideoita: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000021&posting=22000000031958818

1. Työttömien oikeusturva on olematon. Käytännössä työvoimatoimiston virkailija on tuomari. (Itselläni on vain myönteisiä kokemuksia virkailijoista.) Mutta jos virkailija haluaa väittää työtöntä vaikka haluttomaksi ottaa vastaan työtä ja järjestää karenssin valitusmahdollisuudet ovat lähes olemattomat. Työttömillä pitäisi olla ehdottomasti puolueeton lakimiespalvelu, esimerkiksi maksuton puhelinpalvelu, sillä perusteella että lait, säännöt ja säädökset ovat liian monimutkaisia hallita muiden kuin lakimiesten.

2. Tämä asia on tietenkin valtiovarainministeriön päätettävissä: Työttömän 10% korkeampi verotus kuin muilla eli ei vastaavia vähennyksiä kuin palkansaajilla ja eläkeläisiööä.
Tässä luettelo verovähennyksistä, joita muut ryhmät saavat:

:(
Pääomatuloista:
Asunto-, opinto- ja tulonhankkimisvelan korot
Ensiasunnon velan korot (Asunto hankittu 1.1.1993 tai sen jälkeen)
Yrittäjäosakkaan osakkeiden hankintavelan korot
Vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut
Arvopapereiden ja -osuuksien hoito ja säilytysmenot
Muut vähennykset pääomatuloista
:(
Ansiotuloista
Työmarkkinajärjestöjen/työttömyyskassojen jäsenmaksut
Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset (bruttona)
Muut tulonhankkimiskulut
Työntekijän eläkemaksu
Työttömyysvakuutusmaksu
Merimieseläkevakuutusmaksut
Pakolliset eläkevakuutusmaksut
Kotitalousvähennys
- kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä
- asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö
Opintolainavähennys, lainan lyhennykset
:(

3. Milloin työttömyysturvaan on tullut tasokorotus? Jos palkat nousevat 10-15% tahtia vuosittain ja työttömyyspäivärahan korotukset ovat luokkaa muutama euro/kk. Täältä saa tarkempaa tietoa http://www.stm.fi/Resource.phx/ajank/etuud/etuudet06.htx Tämäkin on lähinnä valtiovarainministeriöstä kiinni ja siitä mitä eri puoluueet esittävät budjettiin.

4. Nuoret pitäisi saada oman alansa töihin normaalipalkalla ja oman ammattinsa työkokemusta kartuttamaan. Heille pitäisi antaa asiallista ja monipuolista tietoa kuinka he voisivat hakeutua esimerkiksi ulkomaille töihin kansainvälistymään ja kartuttamaan oman alansa ammattitaitoa. Verkostoituminen on tänä päivänä erittäin tärkeää. Nyt työministeriöllä on ainoastaan kiire karistaa nuoret omista työttömyystilastoistaan (3 kk työttömyyden jälkeen) kaikenlaisiin työpajoihin ja sattumanvaraisiin töihin.

Kaikenkaikkiaan karenssikäytäntö on omituinen. Yleensä jokainen tietää mille alalle haluaa, mutta työttömällä ei ole käytännössä mahdollisuutta valita.

5. Tukityöllistäminen vähentää normaaleja työpaikkoja. Tottakai työnantajat ottavat tukirahat vastaan. Tämä tietää pätkätöitä työllistelyille. Työministeriö on päättänyt puuttua laittomiin pätkätöihin, mutta kuitenkin koko ajan omilla toimillaan lisää pätkätyöllistymistä. Kummallista.

6. Pelatkaa tätä peliä ja miettikää vaikka tätä pelin kysymystä http://www.typanet.net/fi/reitti/03_asiakkaalle/palvelut_yksiloasiakkaalle/a3_tyohon_valmentautuminen:
Tarvitset auton, jolla voit kulkea töihin, vaihtoehtovastaukset ovat:
A)Ostan vanhan auton
B) Otan vastaan vanhempien lahjoittaman auton
C)Otan velkaa ja ostan uuden auton
D) En osaa sanoa

Oikea vastaus olisi a,b ja c. Kuinka voidaan olettaa, että työttömällä (peruspäiväraha noin 24,51 arkipäiviltä) on varaa ostaa auto? Tai että hänellä on varakkaat vanhemmat, jotka ostavat hänelle auton. Pankista ei näillä tuloilla saa lainaa.

Oletuksena on, että työtön on työhaluton, jos ei mene hanki autoa työmatkoja varten silloin kun julkista liikennettä ei ole. Siis jos ei osta autoa joutuuko karenssiin, siinä vasta pulma työttömälle. Tämä on vain yksi esimerkki oudoista kysymyksistä.

Tällaista roskaa rahoitetaan verovaroista sekä EU-varoista.

Työttöminä olevat pääsevät työvoimatoimistoon mihin aikaan tahansa, mutta pätkätyöläiset, tukityöläiset ja työnvaihtajat eivät.

Työministeriö saa massiivisen määrärahan, eikö siitä tosiaan riitä rahaa pitämään jokaikinen työvoimatoimisto ainakin kerran viikossa auki klo 18 tai 19.

Mielestäni on huonon palvelun ja tehottomuuden merkki pitää aukioloajat 9-15.45 eli mahdollisimman hankalat työssä oleville. Jos onnistuu saamaan pätkätyön ei ole kiva pyyytää vapaata, että voi mennä asioimaan työvoimatoimistoon.

Joustoa myös työvoimatoimistoon.

Työttömyysturvan sovittelu on outoa. Miksi ei voi olla työtön kun on työtön ja saada normaalin ansiosidonnaisen. Kun on töissä on töissä ja saa normaalin palkan. Työtön häviää aina sovittelumenetelmässä.

Työttömät eivät tietenkään halua sellaista työtä, jossa hänen palkkaansa sovitellaan eli tosi lyhyitä pätkiä.

Jos työttömyyskassaan voisi lähettää hakemuksen kahdelta viikolta silloin kun on töissä kaksi viikkoa ja työttömänä kaksi viikkoa se nopeuttaisi rahan tuloa tilille. Näinhän voitaisiin tehdä, jollei sovittelua olisi.

Jos on työttömänä kuukauden kaksi ensimmäistä viikkoa ja töissä kaksi seuraavaa, pitää odottaa kuukauden loppuun, jolloin saa tilinauhan. Tämän jälkeen täytetään ansiopäivärahahakemus kuukauden ajalta. Laskenta kestää päiviä tai joskus enemmänkin. Näin tiliväli venyy useiksi viikoiksi. Ei kaikilla työttömillä ole omaisia, jotka avustavat rahattomana aikana.

Kaikesta huolimatta työtön maksaa kaikesta täyden hinnan. Ei ole alennettuja matkahintoja, verot ovat omaa luokkaansa eli korkeammat kuin muilla. Jos pystyy todistamaan, että ansiotaso on alle minimin, voi saada sosiaalitoimistosta apua joskus viikkojen kuluttua. Perustuloehdotus oli mielestäni hyvä, silloin olisi tietty perusturva aina ja olisi paljon helpompi järjestää raha-asiat pätkätöistä huolimatta.

Työnhakupalstalla käydään keskustelua työelämävalmennuksesta http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000020&posting=22000000031711765

Tässä tuon aikaisemmin vinkatun linkin kokonaisselvitys:

-

SUOMEN VALTION TYÖTTÖMIIN KOHDISTAMAT TOIMENPITEET


Nykyiset työttömiin kohdistetut toimenpiteet Suomessa on syytä saattaa yleisesti tietoon ja arvioitaviksi.

Vuoden 2006 alusta astui voimaan muutos lakiin julkisesta työvoimapalvelusta. Työttömyysturvan vastikkeellisuutta lisättiin siten, että työmarkkinatoimenpiteestä

-kieltäytymisestä
-eroamisesta
-omasta syystä aiheutuneesta erottamisesta tai siitä, että
-omalla toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työmarkkinatoimenpide toteudu

seuraa rangaistus.


LAINMUUTOKSEN SEURAUKSET

Seurauksena on ollut työttömien käyttö palkattomana työvoimana vailla oikeutta valita työtään. Toiminta täyttää ILO:n pakkotyömääritelmän ja rikkoo YK:n Ihmisoikeuksien Julistuksen artikloja, EU:n perusoikeuskirjaa, TSS-sopimusta sekä Suomen perustuslakia.


TOIMINNAN ESITTELY

Työmarkkinatoimenpiteen nimessä työtön voidaan määrätä mihin tahansa työhön, johon hänen katsotaan pystyvän.

Työstä ei makseta palkkaa, koska sitä virallisesti kutsutaan joko kuntoutukseksi, valmennukseksi, työssäoppimiseksi tai harjoitteluksi. Kyseessä on kuitenkin aivan normaali, aito ja työllistäjälle tulosta tuottava työskentely.

Työttömien käyttö on laaja-alaista: työmarkkinatoimenpiteiden nimissä ihmiset joutuvat toimimaan vaikkapa palkattomina tiskaajina, pakkaajina, hoitajina, huolto- ja kuljetustyöntekijöinä, toimistotyöntekijöinä... tai sitten, kuten myös on kerrottu, luovuttamaan markkinahinnaltaan hyvinkin suurien summien projektit ”harjoittelutyönä” työnantajiensa käyttöön ja hyödynnettäväksi.

Suomessa on nyt vallalla tilanne, jossa aivan samasta työstä, josta yhdelle maksetaan lainmukaista palkkaa, maksetaan toiselle työmarkkinatukea (noin 400 euroa/kk) ja sen päälle ehkä harkinnanvaraista kulukorvausta (8 euroa/työpäivä) eli noin 172 euroa kuussa. Nämä ovat nettosummia. Bruttokeskipalkka Suomessa on noin 2 600 euroa.

Toimenpiteiden kohteena olevalla ei ole irtisanomissuojaa, käytännön mahdollisuutta irtisanoutua eikä eläke-, loma- tai muitakaan normaalin työelämän oikeuksia. Ay-liike ei puutu asioihin mitenkään, koska kyseessä ei ole virallinen työ eikä työntekijällä ole varaa tai mahdollisuuttakaan maksaa ay-maksuja. Varsinaista valvovaa elintä ei ole.

Eräs tapa on järjestää kurssi, johon kuuluu kuukausien työharjoittelu. Kurssi määrätään, sille on pakko hakeutua rangaistuksen uhalla, sen ei tarvitse olla millään tavalla ammattiin tai työhön valmentava eikä työttömän mielipidettä kysytä missään vaiheessa.


RANGAISTUS TOIMEENPITEESTÄ KIELTÄYTYMISESTÄ

Mikäli työtön kieltäytyy tai eroaa hänelle määrätystä toimenpiteestä, hänen työmarkkinatukensa lakkautetaan. Lakkautus voi olla määräaikainen tai voimassa siihen asti, kunnes hän suostuu toimenpiteeseen tai löytää työtä. Näin tapahtuu myös, jos työnantaja erottaa hänet kertoen erottamisen johtuvan tekijän omasta syystä.

Tällöin henkilö joutuu hakemaan sosiaaliavustusta. Koska kyseessä on viimesijainen etuus, toimeentulotuen saamisen ehdoksi voidaan asettaa – aivan välttämättömintä lukuunottamatta – kaiken omaisuuden realisointi ja ”syönti”.

Rangaistuksena toimenpiteistä kieltäytymisestä minimitoimeentulotukea myös lasketaan – silloin kun sellainen myönnetään – ensimmäisestä kieltäytymisestä 20% ja toisesta 40%. Sosiaalitoimen antamien lukujen mukaan tämä tarkoittaa, että henkilölle jää asumiskustannusten jälkeen elämiseen enintään 311,50 (vähennys 20%) tai 233,62 (vähennys 40%) euroa kuukaudessa.

Paitsi, että ihmisarvoinen elämä tällaisilla summilla Suomen kaltaisessa vauraassa ja kalliissa maassa on mahdotonta, näidenkin summien maksatuksessa viivytellään tai niihin kohdistetaan jopa lisää perusteettomia leikkauksia. Toimeentulotukilaissa kuitenkin sanotaan: "alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien."

Mediassa on moneen kertaan kerrottu, että sosiaaliasiamiehiä on voimakkaasti painostettu olemaan kertomatta ihmisille näiden lakisääteisistä oikeuksista. On esiintynyt myös raporttien vääristelyä.

Sosiaalitoimen käytäntöihin on jouduttu puuttumaan myös Suomen oikeusjärjestelmän kautta. Eduskunnan oikeusasiamies on sanonut omana kantanaan, että jatkuva sosiaalitukien tietoinen alibudjetointi rikkoo perustuslakia. Oikeusjärjestelmä on joutunut puuttumaan sosiaalitukien maksatuksen käytäntöihin, joissa henkilön tuloja ja menoja käsitellään virastoissa omavaltaisesti hakijan tappioksi.

Tästä huolimatta niin sosiaalitoimi kuin työvoimatoimistotkin käyttävät usein päätöksissään mielivaltaa. Tämän mahdollistaa päätöksentekomenettely, joka käytännössä poistaa työttömän oikeusturvan.


MUUTOKSENHAKUMAHDOLLISUUDET

Kun työtön katsotaan tottelemattomaksi, johtui tämä sitten työttömän kieltäytymisestä, työllistäjän lausunnosta tai vaikkapa virheestä tiedonkulussa, työvoimatoimiston virkailija lähettää välittömästi katkaisulausunnon työttömyyskorvauksen maksajalle ja siirtää asian työvoimatoimiston omalle työvoimatoimikunnalle. Toimikunta vaatii työttömältä selvityksen asiasta määräajassa.

Työvoimatoimikunnan käsittelyaika kestää useita viikkoja. Tänä aikana työttömän kaikki tuet on katkaistu, eikä hän saa tuloa edes katkaisulausuntoa edeltäneiltä päiviltä.

Työvoimatoimikunta evää lähes poikkeuksetta sille ratkaistavaksi siirretyissä asioissa, työttömän antamasta selvityksestä huolimatta, työttömyyskorvauksen joko määräajaksi tai sitten siihen asti, kunnes työtön suostuu toimenpiteeseen tai löytää työtä.

Vasta työvoimatoimikunnan lausunnon jälkeen sosiaalitoimi yleensä ratkaisee toimeentulotukihakemuksen, joten toimeentulotukiasian käsittely voi viedä viikkoja.

Työvoimatoimikunnan lausunnon saatuaan työtön ei voi suoraan alkaa ajaa muutoksenhaun kautta asiaansa, vaan hänen täytyy vielä odottaa hylkäävää päätöstä työttömyyskorvauksen maksajalta, mikä voi jälleen viedä viikkoja. Vasta tämän jälkeen avautuu mahdollisuus valittaa työvoimatoimikunnan päätöksestä.

Työvoimatoimikunnan päätöksestä valittaminen on siis tehty mahdollisimman hankalaksi, monimutkaiseksi ja aikaavieväksi. Valittaminen on myös yleensä tuloksetonta.

Ahtaalle ajettu, väsynyt, lannistettu sekä rahaton työtön on kuitenkin tilanteessa, jossa henkiset ja fyysiset voimavarat enää aniharvoin antavat myöten lähteä ajamaan asiaa eteenpäin – silloinkaan, kun hänen kykynsä, tietämyksensä ja taitonsa tähän riittäisivät. Jos hän jaksaa, muutoksenhakuprosessin kokonaispituus on vähintään 1,5 vuotta.

Mainittakoon myös, että Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta lukuisia langettavia päätöksiä pitkittyneistä oikeuskäsittelyistä. Lisäksi normaalin oikeuskäsityksen mukaan syytetty tulee todistaa syylliseksi. Näissä kaikissa työttömään kohdistetuissa käytännöissä edellytetään syytetyn todistavan itsensä syyttömäksi.

On kuitenkin huomioitava eräs olennainen seikka. Näissä prosesseissa kiinnitetään huomiota vain siihen, onko tapauksissa toimittu lakiin julkisesta työvoimapalvelusta tehdyn muutoksen edellyttämällä tavalla. Siihen, ovatko tämä laki ja uudet käytännöt itsessään ihmisoikeuksien, YK:n periaatteiden, TSS-sopimuksen, perustuslain, etiikan ja moraalin mukaisia, ei millään tavalla puututa.

Koska ihminen on siis täysin riippuvainen tukien välittömästä maksatuksesta, hänellä ei käytännössä ole mahdollisuuksia hakea muutosta, vaan hän joutuu tyytymään viranomaisten päätöksiin ja saneluihin, olivat ne millaisia tahansa.


SANANVAPAUS

Muutoksen kohta, jolla työttömyysturva voidaan lakkauttaa, jos henkilö on aiheuttanut omalla toiminnallaan työn tai toimenpiteen toteutumattomuuden, poistaa oikeuden vapaaseen mielipiteenilmaisuun.

Jos työtön antaa kielteistä kritiikkiä toimenpidettä kohtaan, voidaan se tulkita omasta toiminnasta aiheutuneeksi hylkäämiseksi. Tällöin rehellisen, kielteisen kannan esilletuomisestakin seuraa edellämainittu rangaistus. Erään työttömän mukaan häntä rangaistiin jo siitä, että hän oli ilmoittanut työmarkkinatoimenpiteeseen suostumisensa syyksi työvoimatoimiston määräyksen. Ilmaisu koettiin mielenosoitukseksi.

On kerrottu, että valtiorahoitteisia työttömien yhdistyksiä kiellettiin kommentoimasta uutta lakia rahoituksen lopettamisen uhalla. Edelleen on kerrottu, että tästä manipuloinnista on jäänyt joillekin tahoille myös todisteita.


SEURAUKSIA

Nämä pakotuskäytännöt ovat aiheuttaneet paljon negatiivisia seurauksia. Ne ovat epäilemättä omalta osaltaan vaikuttaneet maamme köyhyysongelman ja yleisen väkivallan voimakkaaseen lisääntymiseen. Aivan suoria seurauksia ovat:

-Aitopalkallisten ja -ehtoisten työpaikkojen kato. Useat työnantajat käyttävät häikäilemättä hyväkseen työmarkkinatoimenpiteisiin pakotettuja säästääkseen palkkakustannuksissa. Kuntien työllistämistyöt, joista työttömät ennen saivat väliaikaisia helpotuksia taloudelliseen ahdinkoonsa, on pitkälti muutettu palkattomiksi työmarkkinatoimenpiteiksi.

-Väkivalta ja mielenilmaukset ovat lisääntyneet paljon työvoima- ja sosiaalitoimistoissa, ja niissä on jouduttu turvautumaan paikoittain jo ammattivartijoihin. Enää raa'immat tapaukset uutisoidaan.

-Pelkoa ja henkistä väkivaltaa esiintyy ”pöydän” molemmin puolin. Monet virkailijatkin tuntevat tekevänsä väärin, mutta ovat siihen pakotettuja oman työpaikan säilyttämiseksi. Osa ei ole jaksanut henkistä painetta, vaan lähtenyt muualle. Näin toimipisteisiin valikoituu hiljalleen käytäntöjä kyseenalaistamattomia virkailijoita.

-Yhteiskunnasta erkaantuminen. Uutisoinnin mukaan kymmenet tuhannet nuoret ovat jo kieltäytyneet alistumasta nykyiseen järjestelmään, ja siirtyneet järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle. Miten he elävät, sitä ei tiedetä. Myös vanhempaa väkeä siirretään pois tilastoista, jotta viralliset työttömyysluvut saadaan näyttämään paremmilta.


TÄSTÄ ESITYKSESTÄ

Tätä esitystä on muokattu yli kuukauden ajan avoimissa ja laajaltiseuratuissa nettipalveluissa. Sen ovat lukeneet tuhannet ihmiset, ja laadintaan osallistunut asemaltaan erilaisia ihmisiä, myös työvoimatoimistossa palvelleita.


LOPPUSANAT

YK:n yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa mainitaan: Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot.

EU:n perusoikeuskirja sanoo: ketään ei saa vaatia tekemään pakkotyötä eikä muuta pakollista työtä. Jokaisella on oikeus sananvapauteen. Tämä oikeus sisältää mielipidevapauden sekä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista rajoista riippumatta. Jokaisella on oikeus tehdä työtä ja harjoittaa vapaasti valitsemaansa tai hyväksymäänsä ammattia.

Suomen perustuslaissa taataan elinkeinovapaus: Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.

Saattaa tuntua uskomattomalta, että Suomen kaltaisessa, sivistysvaltioksi tunnustetussa maassa rikottaisiin näitä kohtia vastaan, ja että esiintyisi tässä selvityksessä kerrotunlaista työttömien hädänalaisen tilanteen hyväksikäyttöä. Pitkälti tähän menettelyn onnistuminen myös perustuu. Vaikka asia on tuotu esille tunnustettuna epäkohtana eduskunnassa, mediassa ja presidentinvaaliväittelyissäkin, käytännölle ei ole tehty mitään. Koetaan, ettei asia kuitenkaan pohjimmiltaan voi olla näin, onhan Suomen hegemonia oikeusvaltiona niin vahva.

Totuus kuitenkin on, että suuret määrät suomalaisia työttömiä on joutunut työskentelemään ja työskentelee juuri nytkin vastoin tahtoaan, palkatta, rangaistuksen uhan alla – aivan ILO:n pakkotyön määritelmät täyttävissä oloissa. Vaihtoehtona on kurjistaminen täysin kestämättömään tilaan.

Lopuksi on paikallaan esittää itse lainmuutoksesta eräs mielenkiintoinen huomio. Sillä ei nimittäin ollut eikä ole mitään muuta tarkoitusta kuin mahdollistaa palkaton pakkotyö. Jo lainmuutosta ennen työtöntä rangaistiin, mikäli hän ei ottanut vastaan työvoimakoulutusta tai lainmukaista, palkallista työtä. Lakimuutoksen ainoa syy on se, että nyt hän ei saa enää kieltäytyä palkattomistakaan töistä, kunhan niitä kutsutaan nimellä työmarkkinatoimenpide.

ammattitaitoiset ihmiset laitetaan (8e/päivä) paskahommiin.

Olin kunnan töissä 2,5v ja 52 työsopimusta.Määräaikaisuudet pitäisi kieltää, varsinkaan kun ei perusteita.
Tunsin itseni kyllä orjaksi.Orjia on paljon suomessa esim.kaupan alalla osa-aikasia sellaisia, tienaavat 800e/kk