Sininata ym. kuivan paikan kasvit

Festuca glauca

Onko sininatasta kokemuksia, kannattaako aloittaa siemestä kasvattaminen ?
Pärjääkö talven yli Suomessa ?
Tämä kivikkokeskustelupalsta on aika "laiha", harrastajia vähän tai kivikoita....?
Vahinko, koska kivikoistakin ja kuivista paikoista saisi mukavia elementtejä puutarhaan tai kotipihaan.
Iris kasvaa hyvin ja leviää omassa kivikossa, mutta muutakin tekisi mieli laittaa. Jotain "heinää" ja jotain joskus myöhemmin kukkivaa (kuin iris), Oisko hyvin menestyneitä kasveja, joita voisitte suositella ?
Maksaruoho ei lähde leviämään, eikä kivikkokilpijuuri onnistu, en tiedä miksi ?!?
Olen siemenistä yrittänyt yhtä sun toista, ei oikeastaan mitään tule niistä, kai olisi parempi ostaa taimia ?
Neuvokaa ! Kiitos !

13

4282

Vastaukset

  • maa voi olla liian laihaa. Esim. kaukasianmaksaruoho tarvitsee ravinteikkaan maan ja sitä voi lisätä myös pistokkaista hyvin helposti. Olen onnistunut monien kivikkokasvien siemenviljelyssä. Useimmat niistä olen kyvänyt astiaan parvekkeelle maalis-huhtikuussa. Tänä vuonna kokeilen matalaa harjaneilikkaa ja valkokukkaista sinipellavaa sekä raimikkia. Helppoja kasvatettavia ovat mm. ketoneilikka, syyskohokki, villamo ja pallomatara.

    • Mitäköhän olen saanut käsityksen, että maksaruohot ja kivikkokasvit elää melkein "pyhästä hengestä" ! Ei tartte paljon mitään multaakaan olla, kun ne "reippaina" ilmaantuvat joka kevät ja leviävät leviämistään !
      Meinasin tilata nupukkilajejakin, mutta pyörsin päätökseni, kun en maksaruohoakaan saa kasvamaan.
      Keltaista kivikkokilpiruohoa kylvin viime kesänä, se on suoraan maahan kylvettävä, ei tullut mitään, vaikka pidin siemenet kosteana, kunne itävät ja sen jälkeenkin.

      Kiitos kokemustesi kirjoittamisesta, aina sitä viisastuu, jos saa hyvän vastauksen !
      :)))


    • maksaruohosta kysynyt kirjoitti:

      Mitäköhän olen saanut käsityksen, että maksaruohot ja kivikkokasvit elää melkein "pyhästä hengestä" ! Ei tartte paljon mitään multaakaan olla, kun ne "reippaina" ilmaantuvat joka kevät ja leviävät leviämistään !
      Meinasin tilata nupukkilajejakin, mutta pyörsin päätökseni, kun en maksaruohoakaan saa kasvamaan.
      Keltaista kivikkokilpiruohoa kylvin viime kesänä, se on suoraan maahan kylvettävä, ei tullut mitään, vaikka pidin siemenet kosteana, kunne itävät ja sen jälkeenkin.

      Kiitos kokemustesi kirjoittamisesta, aina sitä viisastuu, jos saa hyvän vastauksen !
      :)))

      Taisin miettiä nyt kenkiä...

      SIIS: Nukki-lajeja ajattelin kivikkoon, androsace, lukee luettelossa.
      "Uskomattoman hienoja maata peittäviä alppikasveja".
      Oletko kokeillut ?
      Onko joku kokeillut ?


    • Hahhahhaa--- kirjoitti:

      Taisin miettiä nyt kenkiä...

      SIIS: Nukki-lajeja ajattelin kivikkoon, androsace, lukee luettelossa.
      "Uskomattoman hienoja maata peittäviä alppikasveja".
      Oletko kokeillut ?
      Onko joku kokeillut ?

      Maksaruohot epäonnistui jo aikaisemmin ja ajattelin sitten kysyä "vain ruohoista". Kiitos, kun kerroit kerroit maksaruohoita ja muusta !
      Olen selaillut luetteloita niin, että pää jo menee pyörälle.


  • että jos kasvi viihtyy kuivassa ja paahteessa, niin ei sitä tarvi silloin lannoittaakaan. Mutta tämä pätee vain joihinkin kasveihin. Esim. ketoneilikka tykkää laihasta maasta.

  • Ongelma on siinä, että meillä viherpeukaloilla on tapana hoitaa kasvimme hengiltä. Huolenpitoa kyllä, mutta ajatuksella. Kysymys: Miksi tietyt kasvit viihtyvät kivikoissa ja kallionraoissa? Vastaus: Koska muut lajit eivät siellä selviä. Ja miksi? Koska selviäjät ovat oppineet olemaan ajoittain niukalla vedellä ja tulevat toimeen ravinnemäärillä, millä muut lajit eivät tulisi toimeen eli nämä lajit ovat minimalisteja.
    Siemenkylvö: Kivikkoryhmiin sopivat kasvit viihtyvät samalla paikalla vuodesta toiseen ja talvenkin yli on selvittävä. Muutamat tekevät sen juurillaan, toiset lehtiruusukkeellaan ja sitten on yksivuotisia, jotka talvehtivat kasvupaikallaan siemeninä. Perennoivatkin tekevät siemeniä. Perussääntö on, että siemenet kylvetään kasvupaikalleen syksyllä, jolloin myös itävät paremmin.
    Erityistä huomiota kiinnittäisin kasvualustaan. Tavallinen kukkamulta ei käy, sitä on kevennettävä soralla, hiekalla, tiilimurskalla yms. ja salaojitus on oltava kunnossa. Lannoite ei saa sisältää liikaa typpeä eli fosforia ja kalia enemmän. Toiset lajit, kuten Sempervivum sp. eivät tarvitse kuin hyppysellisen multaa alleen. Yleensä "hyvä multa" polttaa liialla ravinnetasolla hennot juuret imemällä niistä osmoottisesti veden. Meillä on myös luonnossa kasvavia maksaruohoja, jotka selviävät ilman hoitoa luontaisesti, joten kyllä ne onnistuvat puutarhassakin...

    • tuontapaisia vastauksia kuten ylipuutarhurin.
      Asia tuli harvinaisen selväksi :)
      "Ylihoitamiseen" on moni kukka kupsahtanut heti alkuunsa itselläni, tai paikka on ollut alunperinkin väärä.

      Kysyisin vielä tuosta sininatasta, joka itää aika helposti, kuinka tiheään tai harvaan sitä pitäisi kylvää, että tulee niitä kauniita yksittäisiä tuuheita pehkoja ?


    • Lisää, kiitos kirjoitti:

      tuontapaisia vastauksia kuten ylipuutarhurin.
      Asia tuli harvinaisen selväksi :)
      "Ylihoitamiseen" on moni kukka kupsahtanut heti alkuunsa itselläni, tai paikka on ollut alunperinkin väärä.

      Kysyisin vielä tuosta sininatasta, joka itää aika helposti, kuinka tiheään tai harvaan sitä pitäisi kylvää, että tulee niitä kauniita yksittäisiä tuuheita pehkoja ?

      kavereiden kilpailulle ja voit kylvää, mieluummin pikkuhyppysellisen kerrallaan, suoraan ruukkuun keskelle ja kesän mittaan se tuuhettuu siinä mättääksi. Nadan ominaisuus on muodostaa luonnossakin mätäs ja sitten sen voit istuttaa syksyllä suoraan kasvupaikalleen. Esim. jalkapallon kokoisten tai hiukan isompien kivien lomassa se antaa kauniin sinervän aksentin, hiukan kariketta ympärillä vielä katteeksi ettei kuiva liikaa ja maa liety. 30-40 on hyvin kasvaneen tuppaan läpimitta ja saman verran nousevat latvat korsissa, ne leikataan vasta keväällä pois.


    • Minusta se ei ole sama.
      Onko sinusta ?


    • ylipuutarhurille kysymys kirjoitti:

      Minusta se ei ole sama.
      Onko sinusta ?

      ylipuutarhurilla tais mennä fosforit sekasin,ei ole sama asia


    • samaa kirjoitti:

      ylipuutarhurilla tais mennä fosforit sekasin,ei ole sama asia

      Yli-p tarkoittaa:ei saa sisältää paljon typpeä, fosforia ja kalia enemmän!


  • Itse olen istuttanut kuumaan paikkaan, kuivaan kivikkoon sekä luonnosta siirrettyä maksaruohoa/kattomehitähtiä että kaupasta ostettuja maksaruohojen taimia, eri lajikkeita. Kaikki ovat mukavasti selvinneet ja levineet kivenkoloihin. Nämä siis uudessa, vasta perustetussa kivikkoryhmässä. Ehkä osasin laittaa tarpeeksi karkeaa materiaalia alle, kivien väliin (kiviä,karkeaa soraa) ja päälle laitoin hiukan multaa.

    Sininadan talvehtimisesta kivikossa en tiedä, mutta istutin viime syksynä ulkokuistille isoon ruukkuun sininataa ja näyttävät ehkä vielä olevan hengissä:-) Eristin ruukun pohjan ja reunat kuplamuovilla ja laiton hyvän salaojituksen, ettei mahdollinen liika vesi jää seisomaan ruukkuun.

    Onnea kokeiluihin:-)

  • laittakaa heinistä esim, hopeatoppo ja sininata ja viiruhelpiä(korkeampaa heinäkasvia), kiviä sekä hiekansekaista multaa ja vähän hevonkakkakompostia Biolanilta saa ihan säkeissä. Tuli yhdessä kesässä ihan kymmenkertaiset kasvustot.

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.