Kertokaa miten selviän tästä tuskasta, vaimo on pettänyt n.vuoden ajan ja haluaa nyt eron, väittää ettei jätä minua tämän miehen takia mikä saattaa olla tottakin koska mies on naimisissa ja asuu Lapissa, itse asumme etelä suomessa, suhteemme on vain kuulemma tullut siihen pisteeseen että rakkaus on muuttunut enemmänkin kaverilliseksi ja mitään ei ole enää tehtävissä parisuteemme korjaamiseksi..mutta minulla on silti omat epäilyni.
Olen aikoinaan käynyt yhden avioeron läpi ja se oli niin kova paikka etten haluaisi kokea samaa tuskaa enää koskaan uudestaan mutta nyt jo, vaikka ei ole edes harkinta-aika vielä alkanut, on todella tuskainen olo tulevasta erosta, yksin jäämisestä ja elämän uudelleen kokoamisesta.
Itse haluaisin vielä yrittää asioitamme, parisuhdettamme korjata mutta vaimoni on ehdoton, ero tulee...hän ei halua tälläistä elämää mikä meillä on.
Onhan se tosi että meillä on omat riitamme ja vaikeutemme olleet,kaikissa suhteissahan niitä on mutta tuska on silti kova koska rakastan vielä vaimoani enkä haluaisi erota...mutta samalla en haluaisi olla "takertujakaan", sillä teen tilanteesta vain pahemman...
Paha olo on tällä hetkellä aikas raastava joten jos jollain olisi hyvä/hyviä neuvoja miten toimia että edes jotenkin saisi pahaa oloaan lievitettyä niin mukava jos viitsi muutaman rivin kirjoitella....
Olen aikoinaan käynyt yhden avioeron läpi ja se oli niin kova paikka etten haluaisi kokea samaa tuskaa enää koskaan uudestaan mutta nyt jo, vaikka ei ole edes harkinta-aika vielä alkanut, on todella tuskainen olo tulevasta erosta, yksin jäämisestä ja elämän uudelleen kokoamisesta.
Itse haluaisin vielä yrittää asioitamme, parisuhdettamme korjata mutta vaimoni on ehdoton, ero tulee...hän ei halua tälläistä elämää mikä meillä on.
Onhan se tosi että meillä on omat riitamme ja vaikeutemme olleet,kaikissa suhteissahan niitä on mutta tuska on silti kova koska rakastan vielä vaimoani enkä haluaisi erota...mutta samalla en haluaisi olla "takertujakaan", sillä teen tilanteesta vain pahemman...
Paha olo on tällä hetkellä aikas raastava joten jos jollain olisi hyvä/hyviä neuvoja miten toimia että edes jotenkin saisi pahaa oloaan lievitettyä niin mukava jos viitsi muutaman rivin kirjoitella....
Vastaukset 10
Vanhimmat
Taisitkin kirjoittaa tuohon omaan aikaisempaan viestiini. Kuullostaa kyllä niin tutulta. Onko teillä lapsia mukana sopassa? Se tekee tästä taas astetta vaikeampaa kun täytyy niiden kannalta ajatella tilannetta ja omaa käytöstä kotona yms.
Ehkä pitäisi ajatella että itse pääsee jotenkin helpommalla kun pettäminen tapahtui vasta kun oli kertonut haluavansa erota...Aika raukkamainen teko meillä silti. Mikä kumma niitä naisia vaivaa kun lähteävät tälle tielle eivätkä osaa tai halua arvostaa sitä mitä on. Eivätkä halua rakentaa sen varaan. Vaatii suhde aina kaksi ihmistä virheineen ja hyvine puolineen. Meidän tapauksessa se kuuluisa ruoho taitaa olla vihreämpää aidan toisella puolella. Silti vaikea ymmärtää miksi omaa "ruohoa" ei voinut saada uudelleen kasvamaan paremmin...
Itse ilmoittaduin eroryhmään. Jos siellä saisi puhua kunnolla ja saisi jostain kiinni. Täällä netissä kun ei voi oikein anonyymisti vaihtaa yhteystietoja muuten olis voinut olla kiva jutella.
Hei,
itsellä oli rankka ero v. 2000, onneksi sain tiedon eroseminaarista. Siellä saa työkalut käsitellä parisuhdekriisejä, tuli ero tai ei, niistä on aina hyötyä jatkossa parisuhteessa. Jotenkin alkaa hallita elämää ja tunteitaan, ne jäsentyvät. Kriisistä voi oppia, ei mene tuska hukkaan kun käy käsiksi asioihin tuskan vimmalla.
Moni on sanonut, että eroseminaari kannattaisi käydä ennen ensimmäiseen parisuhteeseen ryhtymistä, ja olen samaa mieltä!
eroseminaarissa olla puoliso mukana vai itsekseenkö sinne mennnään?
Puolisot menevät erikseen erokurssille voidakseen esteettä kertoa omia kokemuksia suhteestaan toisen siitä loukkaantumatta, puoliso jää anonyymiksi toisille kurssilaisille. Kannattaa satsata tähän, siitä on tulevaisuudessa parisuhteelle iso apu!
Ymmärrän todella hyvin pahan olosi. Itse elän samaa aikaa. Tuntuu että kaikkia hajoaa ympäriltä. Ainut asia joka pitää minut kasassa on mun lapset. Mies lähti ovet paukkuen. nyt se hakee kumppania netin kautta.
Pitkä taival takana saman ihmisen kanssa. siitä luopuminen ei todellakaan ole helppoa.
...vaimo rakastuivtyökaveriinsa...huomasin asian jo keväällä, ei vain tunnustanut...syksyllä erosimme ja uusi ukko alkoi pyöriä entisessä kodissa heti...asun yksin...lapset eivät käy kylässä, poika hakee joskus rahaa... Tytär oli aina iskän tyttö, mutta eipä nykyään näy...päivät vielä jotenkuten menee..yöt ovat yhtä helevettiä...tottuihan sita 26 vuodessa yhteen, jos toiseenkin, joten...et ole yksin....meidän on vain jaksettava ja rakennettava elämä uudestaan, ei entiselleen, vaan ihan uusiksi!!!
Aivan kuin olisit kopioinut minun elämäni....rankkaa on
Olen tässä pari vuotta ihmetellyt miksen lähde tästä liitosta,mutta niinkuin kirjoitit ei pitkästä avioliitosta ole helppo lähteä,vaikka petetyksi olen tullut,ja kaiken lisäksi koko ajan syytellään ja minun pitäis muuttua.koska nämä pettäjät kautta valehtelijat ymmärtäis ottaa itse vastuun niin sanoistaa kuin teostaan?!(Sitä päivää ootellen,voi olla ,että ero tulee sitä ennen)
Jos ripustat onnesi toisen ihmisen varaan, olet heikoilla. Jos sensijaan olet onnellinen ja toinen ihminen on siihen lisänä, olet terveellä pohjalla. Onnen voi löytää elämstä, uskosta tai kuka mistäkin.
Olen tai olisin onnellinen jos saisin pitää tämän naisen rinnallani, vaimonani ja elämänkumppaninani...ripustanko silloin onneni toisen ihmisen varaan..?