Runonurkka

Askeleet kulkijan
eteenpäin vie.
Pysähtyy muistoihin
entisiin.
Kouluun metsäpolkua
kulkien,hieman peläten.
Opettaja silmillään
ojennukseen sai
meidät tottakai.
Muistoissa
vielä kuljen.

määrää. Huh,huh!

lätinän kirjoitti:

määrää. Huh,huh!

Pian koittaa kevään hetki,
ehkä ennensitä,
tehdään vielä rekiretki.
Jos luoja vielä,
hangen hohtavaisen suo,
silloin kuutamokin lumoansa luo.

Sitten kirkastuupi mieli,
pian laulaa satakieli
keväästä se kertoilee,
ruoho kasvaa,
puiden silmut aukeilee.

Aika rientää,ilta joutuu,
kaikki rikkaudeksi koituu.
kun tallella on ymmärrys,
nauttikaamme tästä nyt.

lätinän kirjoitti:

määrää. Huh,huh!

kimpussa, huhhuh, painu sontaläjääsi kaivelemaan!

nyt runontekijöiden kirjoitti:

kimpussa, huhhuh, painu sontaläjääsi kaivelemaan!

¨Mutta kun minusta tuntuu, että te ette lue ollenkaan. Sillä lätinällä tarkoitan näitä häätyy täätyy jäätyy- lätinöitä. Jos piudätte runoista, lukekaa niitä! Noissa lätinöissä ei ole mitään asiaa. Tyhjiä sanoja peräkkäin. Loppusoinnut rärkeimmät. se on lätinää!

lyriikkaa. kirjoitti:

¨Mutta kun minusta tuntuu, että te ette lue ollenkaan. Sillä lätinällä tarkoitan näitä häätyy täätyy jäätyy- lätinöitä. Jos piudätte runoista, lukekaa niitä! Noissa lätinöissä ei ole mitään asiaa. Tyhjiä sanoja peräkkäin. Loppusoinnut rärkeimmät. se on lätinää!

Lue lisää

Lätinää ja lotinaa,
nyt ei runonurkkaan tulla saa.
Paatosta ja tunteiden tuskaa,
muu kaikki tunkiolle kuskaa.

Näin nyt päätti raati,
meikäläisen runoilut nyt kaasi.
Tosissaan en tätä ota,
enkä tahdo että alkaa sota.

Runopalsta jossain lienee,
sinne aatoksensa runoilijat vienee.
Täällä loruillaan vaan sitä, tätä,
mistä milloinkin on hätä.

lyriikkaa. kirjoitti:

¨Mutta kun minusta tuntuu, että te ette lue ollenkaan. Sillä lätinällä tarkoitan näitä häätyy täätyy jäätyy- lätinöitä. Jos piudätte runoista, lukekaa niitä! Noissa lätinöissä ei ole mitään asiaa. Tyhjiä sanoja peräkkäin. Loppusoinnut rärkeimmät. se on lätinää!

Lue lisää

Runonurkkaaan miksi kurkit
ja vikaa vain urkit?
Lyriikkaa löydä et,
lätinäksi sanonet.

Ei sana yksikään tyhjää,
täällä nurkas nyhjää.
Asiapalstalle mene vaan,
siellä sinua tarvitaan.
Tai runosi meille laita,
lyriikkaiset siivet taita.

Arvostamme toisen kirjoitusta
silloin poistuu päivä musta.
Kirjoitus virheitä sul pukkaa
tule silti tähän mukkaa.
Meidän runois ei lie vikkaa
loppusoinnut vaik mul klikkaa.

Ei, millään pahalla, runoilla voi jokainen omalla tavallaan. Ja tämä on yksi niistä. Runoissamme on rakkautta, yhdessä oloa ja hetkiä ilosta kuin suruistakin. Hyvää jatkoa lyriikalle.

nyt runontekijöiden kirjoitti:

kimpussa, huhhuh, painu sontaläjääsi kaivelemaan!

runoja olet viimeksi lukenut? Ja sitten rehellinen vastaus.

lätinän kirjoitti:

määrää. Huh,huh!

Vierailit sinäkin täällä,
olitko pahalla päällä?
Lätinäksi näitä ajatuksia
viitsit ilkeästi kutsua.

Tulehan tänne uudelleen,
näät juttujen taas lisääntyneen.
Lue ne mielellä paremmalla,
vastaa tavalla kauniimmalla.

lyriikkaa. kirjoitti:

¨Mutta kun minusta tuntuu, että te ette lue ollenkaan. Sillä lätinällä tarkoitan näitä häätyy täätyy jäätyy- lätinöitä. Jos piudätte runoista, lukekaa niitä! Noissa lätinöissä ei ole mitään asiaa. Tyhjiä sanoja peräkkäin. Loppusoinnut rärkeimmät. se on lätinää!

Lue lisää

tonttuilee, sekaan sanoja heittelee
ei tunnu sen olo tylsältä
kun tännekin on päänsä pistännä.

Täällä yks pöhkö tiirailee
kirjaimia peräänsä viskelee,
höntti, ei lyyrikkaa ymmärrä,
mut on kuiteski elämässä pärjännä,
hitot moisista kyylääjistä
niitä perästään aina saa hätistellä,

höh nyt pittää lopettaa
muuten alkaa iho kuumottaa,
auts, ei korvapuusti korvalle
suuhun änkeen sen ja kielellä
makua maistelen,
Nii vot se männöö
mut mänköön ku o männäkseen....

vaan , kenen kirjoitti:

runoja olet viimeksi lukenut? Ja sitten rehellinen vastaus.

runoja luveta, met kirjootellaan
toistennii luvettavaksi ja ihaan omaasta piästään keksittyjä, tänne ku ei valamiit runot sovikkaan.
Oma toiminta on tärkeää, aivojumppaa, meillennii monille, niinku mullennii.

lätinän kirjoitti:

määrää. Huh,huh!

Runoilijat on runoilijoita,
eihän me toki olla noita,
kun ollaan harrastelijoita.
Harrastaa voi monenlaista
mikä milloinkin maistaa.
Kas kun ollaan eläkkeellä
voidaan vaikka lauleskella,
ei silti laulajia olla.

Arvostelijakin on ammatti
ja se se paljon vaatii,
jos ammattilainen on.
Mutt’ arvostelijat tällä palstalla
eivät ole noita,
ovathan vain harrastelijoita.

Vieläkö muistat kaukaista aikaa
mikä lapsuuteen onnea toi
kaikkea ilon ja riemun taikaa
joka kedoilla sointuina soi
kera valkoisten päivänkakkaroiden
hentoisten sinikellojen
punervain kissantassujen
ja keväisten valkovuokkojen
kun elit onnesi etsikko aikaa.

Iloitsit kilossa auringonpaisteen
laulelit kasteissa ruohikon
huhuilit kaiuille metsänrinteen
kisailit mukana perhosten
sinisen välkkeisen järvenselän
vihreät kaislikot rantojen
lumpeitten valkoisen väriloiston
nähdä sait pinnoilla vesien
kun elit lapsuuden kultaista aikaa.

Kunnailla lapsuuden elon mailla
temmelsit riemusta kirmaillen
taivaan lintusten pienten lailla
uskoit sä tulevaan onnehen
koivujen latvoissa jossain näki
kesän lintujen laulavan
ja metsän kätköissä kukkuva käki
ennusti elämää vuosien
kun elit lapsuuden auvoista aikaa.

Vieläkö muistat marjaiset metsät
ja suotkin karpalo mättäineen
muistatko siniset orvokkipellot
kun matkustat aikaan menneeseen
vaan laulele vieläkin lapsen lailla
iloitse riemuista elämän
astele murhetta huolta vailla
ja kiertele kivikot polkujen,
elä entistä lapsuuden aikaa.

Jatka myös matkaa entisin toivein
unohda arjen harmauden
katsele kuuntele selkein mielin
loiskeita elämän aaltojen
ja muistatko kultaisen lapsuuden ajan
ohitse kulkeneen kiirehtien
toivotko silloisen kiiruhtajan
olevan kiireinen edelleen
elä uudelleen muistojen aikaa.





.

   

fiiuliN kirjoitti:

Vieläkö muistat kaukaista aikaa
mikä lapsuuteen onnea toi
kaikkea ilon ja riemun taikaa
joka kedoilla sointuina soi
kera valkoisten päivänkakkaroiden
hentoisten sinikellojen
punervain kissantassujen
ja keväisten valkovuokkojen
kun elit onnesi etsikko aikaa.

Iloitsit kilossa auringonpaisteen
laulelit kasteissa ruohikon
huhuilit kaiuille metsänrinteen
kisailit mukana perhosten
sinisen välkkeisen järvenselän
vihreät kaislikot rantojen
lumpeitten valkoisen väriloiston
nähdä sait pinnoilla vesien
kun elit lapsuuden kultaista aikaa.

Kunnailla lapsuuden elon mailla
temmelsit riemusta kirmaillen
taivaan lintusten pienten lailla
uskoit sä tulevaan onnehen
koivujen latvoissa jossain näki
kesän lintujen laulavan
ja metsän kätköissä kukkuva käki
ennusti elämää vuosien
kun elit lapsuuden auvoista aikaa.

Vieläkö muistat marjaiset metsät
ja suotkin karpalo mättäineen
muistatko siniset orvokkipellot
kun matkustat aikaan menneeseen
vaan laulele vieläkin lapsen lailla
iloitse riemuista elämän
astele murhetta huolta vailla
ja kiertele kivikot polkujen,
elä entistä lapsuuden aikaa.

Jatka myös matkaa entisin toivein
unohda arjen harmauden
katsele kuuntele selkein mielin
loiskeita elämän aaltojen
ja muistatko kultaisen lapsuuden ajan
ohitse kulkeneen kiirehtien
toivotko silloisen kiiruhtajan
olevan kiireinen edelleen
elä uudelleen muistojen aikaa.





.

   

Lue lisää

Aamu harmaa sumuinen
katse silmissä utuinen.
Lumet maassa viivähtää
aika kevättä kiirehtää.
Valo auringon viipyilee
piilossa yhä lymyilee.

Kevättä kohti kuljetaan
pois ikävyys suljetaan.
Hymyyn silmät antautuu
ilo korviin kantautuu.
Se on linnun viserrys,
lapsen naurun kiherrys.
Tuuli joka oksia soittaa
talvenselän voittaa.

tulenlieskat kirjoitti:

Aamu harmaa sumuinen
katse silmissä utuinen.
Lumet maassa viivähtää
aika kevättä kiirehtää.
Valo auringon viipyilee
piilossa yhä lymyilee.

Kevättä kohti kuljetaan
pois ikävyys suljetaan.
Hymyyn silmät antautuu
ilo korviin kantautuu.
Se on linnun viserrys,
lapsen naurun kiherrys.
Tuuli joka oksia soittaa
talvenselän voittaa.

Lue lisää

Aurinko kun näyttäytyi
mukavasti käyttäytyi
iloa tuotti mahtavasti
hymyä riitti silmiin asti
ystävät myös iloa antoi
viestiä kun ruutuun kantoi
kuviakin niin mukavia
iloksein sain katsastella
siispä jaksan kirjoittaa
riimirunoja aina vaan
niitähän kaikki rakasta ei
vaan laulellaan vaikkapa heipä hei.

fiiuliN kirjoitti:

Vieläkö muistat kaukaista aikaa
mikä lapsuuteen onnea toi
kaikkea ilon ja riemun taikaa
joka kedoilla sointuina soi
kera valkoisten päivänkakkaroiden
hentoisten sinikellojen
punervain kissantassujen
ja keväisten valkovuokkojen
kun elit onnesi etsikko aikaa.

Iloitsit kilossa auringonpaisteen
laulelit kasteissa ruohikon
huhuilit kaiuille metsänrinteen
kisailit mukana perhosten
sinisen välkkeisen järvenselän
vihreät kaislikot rantojen
lumpeitten valkoisen väriloiston
nähdä sait pinnoilla vesien
kun elit lapsuuden kultaista aikaa.

Kunnailla lapsuuden elon mailla
temmelsit riemusta kirmaillen
taivaan lintusten pienten lailla
uskoit sä tulevaan onnehen
koivujen latvoissa jossain näki
kesän lintujen laulavan
ja metsän kätköissä kukkuva käki
ennusti elämää vuosien
kun elit lapsuuden auvoista aikaa.

Vieläkö muistat marjaiset metsät
ja suotkin karpalo mättäineen
muistatko siniset orvokkipellot
kun matkustat aikaan menneeseen
vaan laulele vieläkin lapsen lailla
iloitse riemuista elämän
astele murhetta huolta vailla
ja kiertele kivikot polkujen,
elä entistä lapsuuden aikaa.

Jatka myös matkaa entisin toivein
unohda arjen harmauden
katsele kuuntele selkein mielin
loiskeita elämän aaltojen
ja muistatko kultaisen lapsuuden ajan
ohitse kulkeneen kiirehtien
toivotko silloisen kiiruhtajan
olevan kiireinen edelleen
elä uudelleen muistojen aikaa.





.

   

Lue lisää

FiuliN ihanasta muitoista , tuli ihan hyvä mieli . Tuntui kun olisin itsekkin elänyt sitä aikaa.

Luen näitä usein ,ja helmiä on aina mukana --kirjoitelkaa lisää.

Arvaatte varmaankin mitä minä runollani tarkoitan
ikävyyttä illastani vain minä pois karkoitan
kun ei ystävää yhtään nyt vierelläni
yhden sellainen tahtoisin mielelläni
ruudun takana teitä on kyllä monta
vaan liian kaukana tuntematonta.

Sunnuntailapsi kirjoitti:

Arvaatte varmaankin mitä minä runollani tarkoitan
ikävyyttä illastani vain minä pois karkoitan
kun ei ystävää yhtään nyt vierelläni
yhden sellainen tahtoisin mielelläni
ruudun takana teitä on kyllä monta
vaan liian kaukana tuntematonta.

Lue lisää

patukkahäntä täällää juoksentelee.
Nuuskii ja huiskii, vaasit pöydiltä lentelee.
Jäneskoiraa ei sisälle voi päästää,
se kaikki nurkat kiertää, eikä voi mitään säästää.
Tuolit se tyrkkii ja matalat pöydät tyhjentää.
Täysi sekamelska sen jäljiltä sisälle jää...

Jäneskoira, kirjoitti:

patukkahäntä täällää juoksentelee.
Nuuskii ja huiskii, vaasit pöydiltä lentelee.
Jäneskoiraa ei sisälle voi päästää,
se kaikki nurkat kiertää, eikä voi mitään säästää.
Tuolit se tyrkkii ja matalat pöydät tyhjentää.
Täysi sekamelska sen jäljiltä sisälle jää...

Lue lisää

Ensin kun aikani elämöin,
vihon viimmen jo rekisteröin
ihteni kantakirjaan juuri.
Tämä ensiviestini ei ole suuri.

Jäneskoera kirjoitti:

Ensin kun aikani elämöin,
vihon viimmen jo rekisteröin
ihteni kantakirjaan juuri.
Tämä ensiviestini ei ole suuri.

Katohan, oekea jäneskoera on tullunna tänne
reipasha tuntuukin olevan oikein
kirreenä jalka ja jokainen jänne
soppiihan tänne joukkoomme tulla
mitään ei vastaa ainaakan mulla
uusien tuulien on hyvä puhallella
ainahan voi nurkkaa tuuletella
hyvä kun pääsit irti kettingeistä
nythän voit sitten vapaasti temmellellä
ja iloksemme runoja kirjoitella.
Oikeinpa rotukoera olet nyt
kun kantakirjaankin tulit merkityks.

Kirveli kirjoitti:

Katohan, oekea jäneskoera on tullunna tänne
reipasha tuntuukin olevan oikein
kirreenä jalka ja jokainen jänne
soppiihan tänne joukkoomme tulla
mitään ei vastaa ainaakan mulla
uusien tuulien on hyvä puhallella
ainahan voi nurkkaa tuuletella
hyvä kun pääsit irti kettingeistä
nythän voit sitten vapaasti temmellellä
ja iloksemme runoja kirjoitella.
Oikeinpa rotukoera olet nyt
kun kantakirjaankin tulit merkityks.

Lue lisää

Seuraanne rohkenen istahtaa,
runolla jäneskoiran toivottaa
tervetulleeksi joukkoon niin mukavaan!

ullamirjami kirjoitti:

Seuraanne rohkenen istahtaa,
runolla jäneskoiran toivottaa
tervetulleeksi joukkoon niin mukavaan!

pihamaalla ruohoa syödä tykkää
välillä tiukkaan laukkaan lykkää
sillä on mielessä harjoitukset
haluaa tehdä mojovat harhautukset
ruokana olla on elämän tarkoitus hällä
isännälle ruokaa on aikomus jälestäjällä.

jjoutava kirjoitti:

pihamaalla ruohoa syödä tykkää
välillä tiukkaan laukkaan lykkää
sillä on mielessä harjoitukset
haluaa tehdä mojovat harhautukset
ruokana olla on elämän tarkoitus hällä
isännälle ruokaa on aikomus jälestäjällä.

Lue lisää

Minäpä pupulle ruokaa annan,
omenan kuoret pihalle kannan.

Porkkanan jätteet mielellään syo,
kaikki katoaa, kun joutuu yö.

ullamirjami kirjoitti:

Seuraanne rohkenen istahtaa,
runolla jäneskoiran toivottaa
tervetulleeksi joukkoon niin mukavaan!

Ovella läähätän, roikotan kieltä,
näin minä osoitan iloista mieltä!
Hännällä paukutan pakarin ovea
ja yritän nuolaista ystävän povea.
Eipä hän tykkää, kun kuolaa sateli
huutoa koira nyt pihalle pakeni.

Jäneskoera kirjoitti:

Ovella läähätän, roikotan kieltä,
näin minä osoitan iloista mieltä!
Hännällä paukutan pakarin ovea
ja yritän nuolaista ystävän povea.
Eipä hän tykkää, kun kuolaa sateli
huutoa koira nyt pihalle pakeni.

Lue lisää

Koira meitä tervehtää
yli ahon kiirehtää.
Mukaan, mukavaan vaan
runojasi kirjottamaan.

Elämästä koiran silmin,
kuin ois nähnyt filmin.
Elävästi kerroit sen
tuon pienen kohtauksen.

Sunnuntailapsi kirjoitti:

Arvaatte varmaankin mitä minä runollani tarkoitan
ikävyyttä illastani vain minä pois karkoitan
kun ei ystävää yhtään nyt vierelläni
yhden sellainen tahtoisin mielelläni
ruudun takana teitä on kyllä monta
vaan liian kaukana tuntematonta.

Lue lisää

Keväiseltä niin näyttää sää
mieltä kovasti virkistää
sauvakävely pitkästä aikaa
tuo päivääni melkeinpä taikaa.
Hengenravinto myös tärkeä on
saa siitäkin suuren nautinnon
sitäkin kokea tänään sain
huolia ei tänään lain.

Jokin kirkasvalo mollottaa,
mikä kumma lienee.
Pitää sitä oikeasti tollottaa
vaan näön kohta vienee.

Koko talvi oltu hämärässä
on vienyt melkein tajun.
Voiko olla totta tässä
toiko kevään hajun.

Aurinko meitä naurattaa
tuoden hymyn, ilon.
Harakkaherra marmattaa
saispa paistia ees kilon.

Aurinko liikaa valaisee
pakoon saalis pötkii.
Autot tietä lakaisee
yli tien oravainen hötkii.

Nautitaan valosta herran,
vaikka silmät siristää.
Paistaen hetken verran
sekin mieltä piristää.

Voi, miten kaunis maa
lumi hohtaa kimaltain.
Kevät tulla saa
pois on päivä harmain.

tulenlieskat kirjoitti:

Jokin kirkasvalo mollottaa,
mikä kumma lienee.
Pitää sitä oikeasti tollottaa
vaan näön kohta vienee.

Koko talvi oltu hämärässä
on vienyt melkein tajun.
Voiko olla totta tässä
toiko kevään hajun.

Aurinko meitä naurattaa
tuoden hymyn, ilon.
Harakkaherra marmattaa
saispa paistia ees kilon.

Aurinko liikaa valaisee
pakoon saalis pötkii.
Autot tietä lakaisee
yli tien oravainen hötkii.

Nautitaan valosta herran,
vaikka silmät siristää.
Paistaen hetken verran
sekin mieltä piristää.

Voi, miten kaunis maa
lumi hohtaa kimaltain.
Kevät tulla saa
pois on päivä harmain.

Lue lisää

aurinko se mollottaa
se kevättä ennustaa
luontokin herää levostaan
kun aurinko lämpöään antaa.

Auringosta moni saa
voimia jaksaa uudestaan
pimeän talven jälkeen
uskoa ihmeeseen.

Kevät herättää luonnon
aurinko antaa uskon
kaikki taas alkaa uudestaan
kesää uutta valmistamaan.

Harakkaherra oksallansa
raakkuu puolisoansa
keväästä sekin ilmoittaa
kun aurinko porottaa.

Kurrekin on hereillä
loikkii tuolla tiellä
missä lienee piilopaikka
kurrella on ruoka-aika.

maidot viiliks
säilytetään fiilis
mikä onkaan huumorii
millon mitäkii
kaikki ollaan ihmisii
vaikka vajavaisii
joutaviiha ollaan myös
ei meistä kukaan toista syö
ainaskaan puramatta nielase

piimitellään kirjoitti:

maidot viiliks
säilytetään fiilis
mikä onkaan huumorii
millon mitäkii
kaikki ollaan ihmisii
vaikka vajavaisii
joutaviiha ollaan myös
ei meistä kukaan toista syö
ainaskaan puramatta nielase

Lue lisää

aivan tällätavoin päin
olkoon runon säet
miten itse näet
kesälläkin kukkuu käet
vaikka näe et edes mäet.

jjoutava5 kirjoitti:

aivan tällätavoin päin
olkoon runon säet
miten itse näet
kesälläkin kukkuu käet
vaikka näe et edes mäet.

Ketjun päähän "runon" nakkaan
osukoon vaikk' joka akkaan.
Aurinko jo täällä paistaa
kevään tulon nenä haistaa.
Jo silmissäin nään sinivuokot,
jo tulee mieleen marjatuokot.

Tuo viime lause vähän varhain,
se loppusoinnun vuoksi on vain.

Katicat2 kirjoitti:

Ketjun päähän "runon" nakkaan
osukoon vaikk' joka akkaan.
Aurinko jo täällä paistaa
kevään tulon nenä haistaa.
Jo silmissäin nään sinivuokot,
jo tulee mieleen marjatuokot.

Tuo viime lause vähän varhain,
se loppusoinnun vuoksi on vain.

Lue lisää

loppusointuja en hallitse ,
ja proosa on minun tyyli.
Kaikki on sallittua ,kunhan pysyy asiassa.
Ja sehän on ensinnäkin rakkaus lähimmäiseen,
eikös niin ole sanottu sanassakin.

Ja ne ukokoon siihen itsekkin,jotka uskoo.
Minä en kyllä usko siihen ,että ne jotka uskoo,
eivät rakasta.

Se vaan on pakko uskoo.

ullamirjami kirjoitti:

loppusointuja en hallitse ,
ja proosa on minun tyyli.
Kaikki on sallittua ,kunhan pysyy asiassa.
Ja sehän on ensinnäkin rakkaus lähimmäiseen,
eikös niin ole sanottu sanassakin.

Ja ne ukokoon siihen itsekkin,jotka uskoo.
Minä en kyllä usko siihen ,että ne jotka uskoo,
eivät rakasta.

Se vaan on pakko uskoo.

Lue lisää

On turhantärkeet loppusoinnut,
mutt nekin sallitaan
ja jokainen voi kirjoittaa
ja toista rakastaa.

Kun toista rakastaa
sen lisäks arvostaa
voi mielipiteitänsä
ja olla salliva.

Katicat2 kirjoitti:

On turhantärkeet loppusoinnut,
mutt nekin sallitaan
ja jokainen voi kirjoittaa
ja toista rakastaa.

Kun toista rakastaa
sen lisäks arvostaa
voi mielipiteitänsä
ja olla salliva.

Lue lisää

Loppusoinnut ei taida kuulua oikein
nykyrunouteen
mutta me olemme kai kouluissa oppineet
että loppusointuja pitäisi runossa olla
tai muuten on runo pelkkä nolla.
Muualla kirjoitan proosaa aina
siinä ei säännöt paljon paina
vaan rytmiä siitäkin löytyä täytyy
ilman sitä proosakin näivettyy.

Kirveli kirjoitti:

Loppusoinnut ei taida kuulua oikein
nykyrunouteen
mutta me olemme kai kouluissa oppineet
että loppusointuja pitäisi runossa olla
tai muuten on runo pelkkä nolla.
Muualla kirjoitan proosaa aina
siinä ei säännöt paljon paina
vaan rytmiä siitäkin löytyä täytyy
ilman sitä proosakin näivettyy.

Lue lisää

Riimitys vanhajuttu
sitä päähän juntattiin.
Ei silti aina tuttu,
runoilla kun yritettiin.

Nykyaika, suuntaan moneen
runojakin heittelee.
Vauhtiin pistää aivokoneen
tarinoita sanoittelee.

Tekstit nuo ikiomat
runoiksi punoen.
Proosana, mukavia ovat
tarinoiksi sointuen.

Vaikka ilman riimiä
lujittaa sekin runotiimiä.
Riittää kyllä poljentoa
ajatusten lentoa.

tulenlieskat kirjoitti:

Riimitys vanhajuttu
sitä päähän juntattiin.
Ei silti aina tuttu,
runoilla kun yritettiin.

Nykyaika, suuntaan moneen
runojakin heittelee.
Vauhtiin pistää aivokoneen
tarinoita sanoittelee.

Tekstit nuo ikiomat
runoiksi punoen.
Proosana, mukavia ovat
tarinoiksi sointuen.

Vaikka ilman riimiä
lujittaa sekin runotiimiä.
Riittää kyllä poljentoa
ajatusten lentoa.

Lue lisää

Mielen mukaan
kirjoittaa
jokainen saa.
Loppusoinnut
tai ei
runoksi muutuu
mielessä,
ihanassa
suomenkielessä.
On murteita
monia, kirjakieltä
kirjattua
elämän satoa.
Elämä yksistään
on kaunis runo.

Katicat2 kirjoitti:

Ketjun päähän "runon" nakkaan
osukoon vaikk' joka akkaan.
Aurinko jo täällä paistaa
kevään tulon nenä haistaa.
Jo silmissäin nään sinivuokot,
jo tulee mieleen marjatuokot.

Tuo viime lause vähän varhain,
se loppusoinnun vuoksi on vain.

Lue lisää

nimimerkki lyriikka sanoi:

¨Mutta kun minusta tuntuu, että te ette lue ollenkaan. Sillä lätinällä tarkoitan näitä häätyy täätyy jäätyy- lätinöitä. Jos piudätte runoista, lukekaa niitä! Noissa lätinöissä ei ole mitään asiaa. Tyhjiä sanoja peräkkäin. Loppusoinnut rärkeimmät. se on lätinää!

Tämä kirjoitus ärsytti ja antoi aiheen minulle. Minusta on ihan mukava tämä riimittelymme loppusoinnuilla tai ilman. Ajatusten ja tunnelmien esiin tuomista tässä ja nyt.

Katicat2 kirjoitti:

nimimerkki lyriikka sanoi:

¨Mutta kun minusta tuntuu, että te ette lue ollenkaan. Sillä lätinällä tarkoitan näitä häätyy täätyy jäätyy- lätinöitä. Jos piudätte runoista, lukekaa niitä! Noissa lätinöissä ei ole mitään asiaa. Tyhjiä sanoja peräkkäin. Loppusoinnut rärkeimmät. se on lätinää!

Tämä kirjoitus ärsytti ja antoi aiheen minulle. Minusta on ihan mukava tämä riimittelymme loppusoinnuilla tai ilman. Ajatusten ja tunnelmien esiin tuomista tässä ja nyt.

Lue lisää

sorovnoo)=)

Kuulin kalevaisen
soinnun upean.
Kiitos laulannasta
runosi tunnon.
Mahtavaa lukea
runosi muoto.
Huokuu siitä
etsintää uutta
ja mennyttä elämää.
Kiitos runostasi.

ajastin kirjoitti:

Kuulin kalevaisen
soinnun upean.
Kiitos laulannasta
runosi tunnon.
Mahtavaa lukea
runosi muoto.
Huokuu siitä
etsintää uutta
ja mennyttä elämää.
Kiitos runostasi.

Lue lisää

Kuulin miekin kummakseni
ihmettelin itsekseni
tuota soinnin soittelua
sitä runoilun riemua
tervetulleeks iloksemme
Turisijan toivottelen
käyppä toistekki tuvassa
laulele runonurkassa.

Kirveli kirjoitti:

Kuulin miekin kummakseni
ihmettelin itsekseni
tuota soinnin soittelua
sitä runoilun riemua
tervetulleeks iloksemme
Turisijan toivottelen
käyppä toistekki tuvassa
laulele runonurkassa.

Lue lisää

Mitä etsin löydän!

   Nousen metsän kallioille
   kivisille kumpareille,
   etsiskellen, haeskellen
   kaikki kolot tutkiskellen,
   jospa löytyis risukoista
   metsän puitten juurakoista
   pienen onnen siemeniä
   piiloissansa kasvavia.   

   
   Mitä löytyi kallioilta
   rintehiltä rosoisilta,
   vainko onnen hahtuvia
   niin utukuvain kaltaisia,
   Saiko levon lapsukainen
   onnentilan rauhallisen,
   kuusten alla kulkiessa
   kallioille kiivetessä.

Ei mitään löydy kallioilta
   eikä metsän mättähiltä.
   Ei timantteja kultaisia
   kiiltäviä, hopeisia.
   Vain löytyi männyn käppyröitä
   kuusipuiden käpysiä,
   ruohoisia sammaleita
   katajainkin oksasia.

Linnut ympyrässä
toisiaan ajaa.
Rännit lotisee
lumi sulaa.
Vaan pakkasukko
hanttiin laittaa.
Hetken pakkasta,
jälleen loskaa.
Kevättä merkkailee,
vaihteleva sää.

ajastin kirjoitti:

Linnut ympyrässä
toisiaan ajaa.
Rännit lotisee
lumi sulaa.
Vaan pakkasukko
hanttiin laittaa.
Hetken pakkasta,
jälleen loskaa.
Kevättä merkkailee,
vaihteleva sää.

Lue lisää

Olipa onnistunut ajoitus lenkilläni
kuivin jaloin tallustella sain
ehkä vähän jäätä paikoitellen vain
mutta sisään päästyäni
myräkkä on melkoinen
lunta, räntää tuulen kera
pimeyttä puskien
kuivana ja punapokisena
vaatteet päältä heittelen.
En toki kaikkia kuitenkaan
kunhan nyt päälimmäisiä vaan ;-))

Onkkelis kirjoitti:

Olipa onnistunut ajoitus lenkilläni
kuivin jaloin tallustella sain
ehkä vähän jäätä paikoitellen vain
mutta sisään päästyäni
myräkkä on melkoinen
lunta, räntää tuulen kera
pimeyttä puskien
kuivana ja punapokisena
vaatteet päältä heittelen.
En toki kaikkia kuitenkaan
kunhan nyt päälimmäisiä vaan ;-))

Lue lisää

Räntäsäähän pukeuduin
lenkille kun sukeuduin
kummparit ja toppatakki
tuulihousut sydvestilakki
naama kastui, selkä hikosi
lapaset märkinä likosi.

Suihkun otin lämpimän
jäseniä hellivän
kahvit keitin, pullaa maistoin
jonka eilen itse paistoin
sohvan nurkkaan istahdin
Big Bandin sävelin haaveilin.

Mallamargareetta kirjoitti:

Räntäsäähän pukeuduin
lenkille kun sukeuduin
kummparit ja toppatakki
tuulihousut sydvestilakki
naama kastui, selkä hikosi
lapaset märkinä likosi.

Suihkun otin lämpimän
jäseniä hellivän
kahvit keitin, pullaa maistoin
jonka eilen itse paistoin
sohvan nurkkaan istahdin
Big Bandin sävelin haaveilin.

Lue lisää

mie oon evakossa,
kotoo pois paossa,
no en ihan sentään
mut remonttireiskojen
tieltä pakenin,
etten jää niiden jalkoihin,
jotka hiki hatussa uurastavat
miun kotona kuntoon laittavat
paikat vanhat he uudistavat.

Sen verran mie kotona poikkesin
että "runon" tähän rustasin.
Hyvvää jatkoo kaikille
pian taas tapaamme.

wiiwidear kirjoitti:

mie oon evakossa,
kotoo pois paossa,
no en ihan sentään
mut remonttireiskojen
tieltä pakenin,
etten jää niiden jalkoihin,
jotka hiki hatussa uurastavat
miun kotona kuntoon laittavat
paikat vanhat he uudistavat.

Sen verran mie kotona poikkesin
että "runon" tähän rustasin.
Hyvvää jatkoo kaikille
pian taas tapaamme.

Lue lisää

Pakkanen nenästä haukkas
yht'äkkiä kun tänne paukkas.
Muistanut en sen voimaa,
enkä tuulta roimaa.

Pakkasherra vierailee
hetken vain tiirailee.
Vieläkö talvi voimissaan,
onnistuuko toimissaan.

Helleneiti hymyää,
turhaan herra rymyää.
Ilmastossa uusi tuuli
miettii neiti hymyhuuli.

Ei pakkasherra lannistu
paikallensa hymy kangistu.
Noituu talven pakkasen,
turhaa hymy akkasen.

Siinä sitten kiskotaan
eri suuntaan viskotaan.
Tänäänpä pakkanen voitti
helle väliin koitti.

Kevät tulee varmaan
poistaa talven harmaan.
Yks toikkosta ei lain
aurinkoa ootellaan vain.

tulenlieskat* kirjoitti:

Pakkanen nenästä haukkas
yht'äkkiä kun tänne paukkas.
Muistanut en sen voimaa,
enkä tuulta roimaa.

Pakkasherra vierailee
hetken vain tiirailee.
Vieläkö talvi voimissaan,
onnistuuko toimissaan.

Helleneiti hymyää,
turhaan herra rymyää.
Ilmastossa uusi tuuli
miettii neiti hymyhuuli.

Ei pakkasherra lannistu
paikallensa hymy kangistu.
Noituu talven pakkasen,
turhaa hymy akkasen.

Siinä sitten kiskotaan
eri suuntaan viskotaan.
Tänäänpä pakkanen voitti
helle väliin koitti.

Kevät tulee varmaan
poistaa talven harmaan.
Yks toikkosta ei lain
aurinkoa ootellaan vain.

Lue lisää

Täällä jo outo ilmiö havaittu on
pari tuntia sitten koin nautinnon
kun aurinko punersi latvoja puun
ja kirkasti huoneen ja kaiken muun
on mielikin kirkas kuin lähtehen vesi
niin puhtaaksi aurinko kaiken pesi.
- Paitsi tietysti ikkunat!!-

Siksipä on tuo jätetty,
Koivahainen kasvamahan,
Sinulle kukuntapuuksi,
Siinä kukkuos käkönen,
Helkyttele hietarinta,
Hoiloa hopearinta,
Tinarinta riukuttele: