Olen 8v naimisissa elänyt mies lapsia 2kpl. Kaikki suurinpiirtein kohdillaan. Mutta nyt tapasin työmatkallani todella ihanan naisen! Ja taidampa olla rakastunut häneen! Päässäni pyörii tämä kyseinen nainen jatkuvasti. Miten ihmeessä saan ajatukset pois hänestä?? Kyseinen nainenkin on kiinnostunut minusta ja haluaisi tavata uudestaan..Kertokaas te viisaammat!
Ihastunut
masa meikäläinen
132282
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
...ja vastusta tätä toista naista. Ole sanojesi mukainen mies "myötä-ja vastoinkäymisissä rakastat uskollisesti" ja tämä nainen on nyt sellainen vastoinkäyminen. Ole kuule mies ja ihastu vaan, mutta älä hyvä mies puhu rakkaudesta. Katteleppa vaimoasi tarkemmin ja muistele mihin hänessä rakastuit. Tämä on sinulle hälytysmerkki, että jotain on vialla avioliitossanne. Kenties olette liian tottuneita toisiinne, pidätte toisianne itsestäänselvyyksinä. Laittakaas lapset hoitoon ja ottakaa kahdenkeskistä aikaa. Puhukaa ja puhukaa ja puhukaa kaikista tunteista ja ajatuksista. Älä kuitenkaan mene nyt sanomaan rakastunees toiseen, vaan sano, että olet huomannut, että olet alkanut vilkuilla toisia ja se huolestuttaa sinua. Siis toivottavasti huolestuttaa!!! Olethan aviomies ja isä. Älä rupea petturin tielle, ole kunnon aviomies ja hyvä isämalli - se miehen malli lapsillesi.
Sinä puhut vähän mutta asiaa!! Pitää ottaa itseään niskasta kiinni ja ajatella asioita..Kiitos!
Älä hyvä mies tee samaa virhettä, kuin minä tein!!!!! Se ei todellakaan kannata. Hetken huuma voi olla koko loppuelämän turmio.
kokemuksesta,kaksi lasta 8v avioliitoa,vaimo
keskittyy lapsiin ei sinuun.anna mennä,mutta
älä käryä.pitäkää hauskaa,ohimenevää. sitten
voit keskittyä lapsiisi.heitä et koskaan saa
hylätä.
"pois silmistä, pois sydämestä"
Tässä on taas tämä klassinen seitsemännen vuoden kriisi. Joo.
Jos petät, siitä tulee helposti tapa. Ensimmäinen kerta on aina se vaikein. Myöhemmin on helppo liukua uusiin pettämisiin, kun ja jos siitä on ennenkin selvinnyt.
On ison ratkaisun paikka.
Mutta älä unta näe, ettet joutuisi kiinni!
Äläkä luule, että vaimo koskaan unohtaisi. Petoksenkin jälkeen moni liitto jatkuu, mutta usein petetty osapuoli ei unohda - ja toimii sen mukaan.
... mukaan tuollaiseen. Kaikissa avioliitoissa tulee ns. latenssivaihe, jolloin aletaan vilkuilemaan muualle. Ei tuosta tulisi kuin ongelmia. Sen jo taidatkin tietää.
Mieti vaimoasi, yhteisiä muistojanne, lapsen syntymiä, historiaanne ja sitä, mitä vaimossasi rakastat. Ajatteleppa sitä "toista naista" vain ihastuksena. Jos suhteenne on vankalla pohjalla ja täytät "velvollisuutesi" aviomiehenä (ts. huomiot vaimosi) niin ehkäpä voit mainita että olet ihastunut, mutta et haluaisi olla... Tuon jutun kanssa täytyy kyllä olla sitten tosi varovainen, ehkä kannattaa unohtaa vaan asiasta puhuminen.
Lapset hoitoon ja lähtekää vaikka romanttiselle matkalle..
ja sosialiämmät loput.
Miehen kanssa7-vuotta taivalta takana ja kaksi lasta. Miehen kanssa elämä ollut melko tasapaksua ja ilotonta. Sitten se tapahtui... Tapasin erään miehen (nuoremman) ja kaikki alkoi viattomalla juttelulla. Mies osoitti kiinnostusta vaikka tiesi minun olevan varattu. Minä sinnittelin ja yritin vastustaa kiusausta, mutta hakeuduin hänen seuraansa ja viimein päädyimme suutelemaan. Sen enempää ei tapahtunut fyysisesti mutta puhelimitse pidimme yhteyttä. Halusin tätä miestä muutenkin aivan jätjettömästi mutta onneksi meillä ei ollut mahdollisuutta tavata kahdestaan. Mieheni sai minut kiinni tutkittuaan puhelimeni ja jouduin lopettamaan suhteen. Mieheni kanssa lupasin vielä yrittää. Rakastan miestäni mutta tämä mies tulee mieleeni ja fantasioihini todella usein. Tunnen tätä miestä kohtaan edelleenkin todella paljon mutta olen tullut siihen tulokseen että se on vain seksuaalista intohimoa jota vaille olin ollut avioliitossani. Kovasti olen joutunut kamppailemaan itseni kanssa, mutta minulle kuitenkin perhe on tärkeä ja en haluaisi tuhota sitä vain seksin takia.
ihan samanlainen kokemus on minullakin. Se vaan on erona, että jo 6v on mulla tätä toista "suhdetta" kestänyt. Eikä kumpikaan meistä saa toista mielestään. Miestäni rakastan ja hänen rinnallaan olen päättänyt pysyä. Sata kertaa olen myös päättänyt, että nyt en ajattelekkaan tätä toista. Olen tuhonnut puhelimesta hänen numeronsa ja päättänyt UNOHTAA...mutta vielä en ole onnistunut... Varsinaista taistelua.
itselläni oli 10-vuoden avioliitto takana ja kolme lasta, kun tapasin tämän naisen johon rakastuin niin tulisesti etten yksinkertaisesti voinut häntä unohtaa! otin avioeron ja menin tämän uuden kanssa yhteen. lapsiani en ole missään nimessä hylännyt ja uusi naisenikin tulee heidän kanssaan hyvin toimeen. päivääkään en vaihtaisi pois ja mitään en kadu. en katunut alun alkaenkaan, koska tajusin tämän olevan minua varten. onnea sinulle päätöksessäsi.
Kerran täällä eletään ja enemmän harmittelet sitä mitä jätät tekemättä kuin sitä mitä olet tehnyt!
Harmittelet enemmän mitä jätät tekemättä kuin mitä olet tehnyt?
Siis kun laiminlyöt puolisosi tämän ihastuksesi lumoissa ja elämänne muuttuu yhä kurjemmaksi, voi todellakin harmitella mitä olet saanut aikaan, "tekemällä"= heittäytymällä ihastumisen vietäväksi) .
Tuhoamalla sen mitä olette yhdessä rakentaneet, antaudut kokonaan sen varaan, että tämä hetken huuma kantaisi jotenkin eteenpäin, kantaisi sinua???
Korjaisi kaiken, minkä tämä hurmaan hurahtaminen repii ja vie mennessään???
Mieti kaksi kertaa.
Kestää pari vuotta ennenkuin totus paljastuu tuosta toisesta, ihanaisesta. Siloin taitaa olla turha kautua kun jättää jälkeensä pelkät poltetut sillat ja surunmurtamia ihmisiä.