se on ihmeellistä miten kylmä ja kyyninen nainen voi olla.. siis minä itse. toistan samaa kaavaa. jos tapaan miehen, olen aluksi ihan normaali. jos mies osoittaa kiinnostusta, ahdistun tästä ja työnnän häntä pois. jos taas tapaan jonkun vaikeasti tavoiteltavan, en ahdistu, paitsi sitten kyllä heti jos saan hänet jotenkin koukkuuni.
ymmärrän vasta mitä menetän kun on liian myöhäistä ja nyt alkaakin tulla jo raja vastaan, ei tällaista loputtomiin kestä vaan menee rikki :( en tiedä onko tämä sama tauti mikä "kaikilla" miehillä on jotka käyttäytyvät päällisin puolin samalla tavoin. oikeasti tykkään mutta ylpeys ei anna sitä myöntää.. hävettää miten olen kohdellut toisia. sinänsä tämä on hassua koska kukaan mies ei ole minua mitenkään pahasti satuttanut, pelkään vain päästää lähelle ettei niin pääsisi käymään, varmaankin... sattuu silti.
ymmärrän vasta mitä menetän kun on liian myöhäistä ja nyt alkaakin tulla jo raja vastaan, ei tällaista loputtomiin kestä vaan menee rikki :( en tiedä onko tämä sama tauti mikä "kaikilla" miehillä on jotka käyttäytyvät päällisin puolin samalla tavoin. oikeasti tykkään mutta ylpeys ei anna sitä myöntää.. hävettää miten olen kohdellut toisia. sinänsä tämä on hassua koska kukaan mies ei ole minua mitenkään pahasti satuttanut, pelkään vain päästää lähelle ettei niin pääsisi käymään, varmaankin... sattuu silti.
Vastaukset 3
Vanhimmat
...itsellesi, mistä käytöksesi pohjimmiltaan johtuu. Sitoutumiskammosta, lapsuuden malleista (mikä klisee-sori), hylätyksi tulemisen pelosta jne. Ja tosiaan, mukavat miehet eivät ansaitse tulla kohdelluksi noin. Kaikki eivät ole niin vahvoja, etteikö tunteilla leikkiminen jättäisi arpia. Ja jotkut saattavat sitten antaa "pahan kiertää" ja taas viattomat kärsivät... Tulin nimittäin itse vuosia petetyksi enkä toivo kenenkään moista leikittelyä kokevan edes pienemmässä mittakaavassa. Tärkeintähän on, että olet tunnistanut oman kaavasi ja haluat muuttua. Se on ensimmäinen askel siihen, että oikeasti jotain muuttuu.Älä riko itseäsi, vaan anna oikeasti rakkaudelle mahdollisuus (tiedän - kuulosti imelältä)
Totta on, ettei kukaan ansaitse huonoa kohtelua. Olenkin tässä miettinyt käyttäytymistäni ja sen taustoja ja kyseessä on todellakin läheisyyden pelko, se että joutuu paljastamaan omat heikkoutensa joita häpeää eikä halua näyttää. Helpompaa olla etäinen kuin heittäytyä mukaan.. Pitäisi vaan uskaltaa, kerranhan se vain kirpaisee :)
Voi että, tunnistin itseni viestistäsi! Toisaalta kaipaan ihan hirveästi rakkautta ja läheisyyttä, mutta kun siihen olisi tilaisuus, pakenen. Näin olen toiminut ihan "ensirakkaudesta" lähtien. Pelottaa, että oma käytökseni johtaa siihen, että jään lopulta ihan yksin:( Syyllisyys painaa myös.