Kaikille terve tasapuolisesti.
Ajattelin kysyä kokemuksia ja näkökulmia yleisesti seuraavaan:
Millaisia kokemuksia teillä on koeajasta uusissa työpaikoissa, jolloin ette esim. ole vielä ammattilaisia ja tarvitsette ohjausta ja neuvoja?
Onko kuinka yleistä, että koeajalla työnantaja tai sen edustaja/jäsenet ovat asenteiltaan jyrkkiä ja tulistuvat aggressiivisiksi, jos kysyt neuvoa useampaan kertaan samasta, ennestään sinulle tuntemattomasta asiasta? Miten sinuun on yleisesti suhtauduttu?
Ja yleensä miten nopealla tahdilla esimiehet ovat yleensä edellyttäneet sinun oppivan tehtävien hoidoin täysin itsenäiseksi?
Haluaisin kuulla kommentteja tähän mahdollisimman monilta, myös muita mietteitä aiheesta tervetulleet, kiitos etukäteen.
Ajattelin kysyä kokemuksia ja näkökulmia yleisesti seuraavaan:
Millaisia kokemuksia teillä on koeajasta uusissa työpaikoissa, jolloin ette esim. ole vielä ammattilaisia ja tarvitsette ohjausta ja neuvoja?
Onko kuinka yleistä, että koeajalla työnantaja tai sen edustaja/jäsenet ovat asenteiltaan jyrkkiä ja tulistuvat aggressiivisiksi, jos kysyt neuvoa useampaan kertaan samasta, ennestään sinulle tuntemattomasta asiasta? Miten sinuun on yleisesti suhtauduttu?
Ja yleensä miten nopealla tahdilla esimiehet ovat yleensä edellyttäneet sinun oppivan tehtävien hoidoin täysin itsenäiseksi?
Haluaisin kuulla kommentteja tähän mahdollisimman monilta, myös muita mietteitä aiheesta tervetulleet, kiitos etukäteen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
takana on kieltäydytty auttamasta, osa auttaa, osa ei, vaikkei kyse ole edes koeajasta
ja tästähän ei voi puhua työpaikalla tai lähiesimiehille, ihminen kun osaa olla julma ja juonikas...
jokuhan voi heti sanoa, että se on sinusta itsestäsi kiinni, ettei haluta opastaa...
jo ennen kuin koeaika on loppu, joka on ihan väärin, koska nehän olisi voineet vaikka pimahtaa koeajan viimeisillä hetkillä... todellinen minä tulla esiin...
ei usko todella kysytyksi... koska et kerro mitään esimerkkiä
jos olet johtaja ja kyselet täällä tuollaista, et ole saanut johtajakoulutusta; jos olet työntekijä ja mietit asiaa, hmmm.... sinulle olisi pitänyt kertoa työpaikalla asioista
jos taas olet koeajalla olevan työtoveri, sinulle olisi pitänyt kertoa, miten suhtautua, eikä vain olla ihan kuten ennenkin ja jokainen miettiä itse, miten suhtautua
täytyy paneutua asioihin, koeaikanakin, että voit pysyä työn äärellä
autan, jos sinulla on vielä jotain muuta mietittävää
ärsyttämään ketään, joten mitä se luonteesta kertoo, jokainen osaa ns. hillitä tarpeen tullen ja olla esimiehille silmän palvoja koeajan
työtehtävien osaamista ei voi edellyttää vielä koeajan kuluessa
Eli selvennän omaa taustaani sen verran että olen työntekijä.
Lähdin eräästä työpaikasta oma-aloitteiseti, koska koin tilanteen hiillostavana. Työnantajan edustaja, joka oli päävastuussa sisäänajosta toitotti aina että kysy kysy. Mutta, kun kyselin, niin vastaus oli monesti että ei ehdi nyt, katsotaan myöhemmin. Jos kysyin samaa asiaa toistamiseen, oli seurauksena haukut, "kun hän sen sinulle jo kertaalleen selitti, miksi en ymmärrä"
Lopulta vaihtoehdoksi annettiin viikko aikaa opetella hommat, muutoin "TJ:n täytyy tehdä päätökset firman toimintaa silmälläpitäen". Totesin siinä sitten että mitä tässä enää aikaa tuhlaamaan puolin ja toisin ja lähdin. Kun tiesin etten viikossa kykene hanskaamaan asioita siihen pisteeseen että voin ottaa vastuun kaikista tehtävistäni ilman huolen ja virheen häivää.
Tiedän että tähän nyt tulee ne normaalit kommentit sinnittelemisestä jne. ettei olisi tullut karenssia ymv. Mutta en pystynyt siellä olemaan, koska muutoinkin ilmapiiri oli firmassa mitä sattuu.
Siispä nyt jos mahdollista haluaisin kuulla muiden mielipiteitä ko. aihepiiristä mistä aloitin, ja kartoittaa kuinka yleistä tämä on. Koska useimmat lienee lukeneet artikkeleita suomalaisista työyhteisöistä.
vanhalle työuralle laiteta mitään arvoa ja joku voi yhdellä takana päin sanomisella tuhota lopunkin uran väittämällä, että toinen ei ole yhteistyökykyinen, kun itse ei ole sitä
suomalaista kansanluonnetta...
osan pääasiallinen tarkoitus on estää ja suorastaan hankaloittaa syysä tai toisesta
toisten työssäpärjäämistä ja syynä ovat varmaan jotkut alitajuiset patoumat ja hankaluudet omassa elämässä
kuinka ollakaan, kyllä se vaan on myös niin, että tähän syyllistyvät useammin naiset; yhden täysin sairaan yksikkönsä johtajan olen tavannut, joka oli niin ilkeä ja juonitteleva, että onneksi sen on vasta jälkeenpäin tajunnut eikä häntä tarvitse kovin usein kohdata enää
Itse koin tuon saman kirjaimellisesti. Hirvee määrä hommia, ei ketään keltä kysyä ja jos erehty sanomaan asiasta johtajalta niin haukut tuli ja vielä kunnon mollausta perään, mikä olikin vasta jäävuoren huippu.. kunnes lähdin ja en ole kyllä katunut, vaikka täysin tyhjän päälle jäinkin.
lähteä
ei työtä joka oksalla kasva
ja mitä voit sanoa, kun haet seuraavaa työtä, että lähdit ovet paukkuen...
Turhaan siinä tuhlaa omia ja toisten aikaa ja resursseja jäämällä ihmettelemään pitemmäksi aikaa. Jos eivät halua/osaa perehdyttää, aika vähän se tulokas asialle mahtaa.
Ei se ole mitään ovet paukkuen lähtemistä, jos toteaa, ettei itse sovi johonkin työhön tai työyhteisöön, ennemmin antaa itsevarman ja vastuuntuntoisen ihmisen vaikutelman, jos ajattelee asioita noin syvällisesti ihan itse.
Itse lähdin koeajalla pois työyhteisöstä, jossa oli kovin nuorta, kokematonta ja sisäänpäinlämpiävää porukkaa. Laadusta vouhotettiin vielä työhönotossa, mutta todellisuus oli sellaista "mitä välii"-meininkiä. Täsmälliseen työskentelyyn ja parhaansa yrittämiseen tottuneelle paikka oli totaalinen kauhistus.
vähän kuin jäisi parisuhteeseen, jossa toinen haluaa käyttää henkistä väkivaltaa toiseen. Eihän niitä parisuhteitakaan helppo ole hommata, mutta kukaan itseään arvostava ihminen tuskin jää huonoon parisuhteeseenkaan vaikka seuraavaa kukkaa ei olekaan odottamassa.. Näin siis työpaikoissakin.
Kyllä itseä sen verta pitää arvostaa, että uskaltaa tehdäkin jotain eikä vain ruikuttaa. Omalla kohdallani oli kyse kuitenkin todella isosta päätöksestä (ei kukaan halua jäädä tyhjän päälle), mutta se oli oikeastaan ainut vaihtoehto oman terveyden kannalta.
Aikuisempi asenne kuin yhdellä työnhakijalla, joka suureen ääneen kehuu, ettei pääsyt haastattelua pidemmälle, muttei se haittaa, koska ei se työpaikka olisikaan ollut häntä varten...
voiko sellainenkin selvitä vasta työhaastattelussa. Ainoastaan niillä työntekijöillä, joilla on vara valita, minkä työnantajan valitsee.
ei vastata kun kysyt ja sitten jos kysyt joltain toiselta, niin johan tullaan tunkemaan se nokka keskusteluun ja neuvomaan miten homma tehdään..
Olen niin totaalisen kyllästynyt työyhteisöjen kateellisiin pelleihin. En yhtään ihmettele, että monissa firmoissa kannattavuus on huonoa luokkaa. Ei tarvitse kuin katsastaa työntekijöiden tapa toimia keskenään ja varsinkin käytös uusia ihmisiä kohtaan voi välilä olla todella pöyristyttävää...
suunsa kiinni, jos varmasti tietää, että olisi vaihtoehtoja, joista joku voisi olla vaikka parempikin menettelytapa kuin kaikki vanha
oleva tekee kaikkensa ärsyttääkseen muita osoittaakseen olevansa muiden yläpuolella, kun tietää saavansa paikan, kun koeaika on vain muodollisuus ja
hänellä on sitten oikeus heittää pellolle ne häneen jurppiintuneet...
vai mistä kenkä puristaa?
yleensä ottaen niin, että "koeajalla olevat tekevät kaikkensa ärsyttääkseen muita jne"......jessus, mitä tekstiä.
Ettet vain kokisi uuden tulokkaan uhaksi itsellesi ja omalle asemallesi?! Oletko kenties ansainnut sen "vahingossa" tms. Suo anteeksi, tekstistäsi paistaa kateus kirkkaasti läpi.
Niin se menee,että ensin koeajalla ollaan kilttiä, ystävällistä ja oppivaista,mutta kun on vakinaistettu, niin eikös aleta hyppiä silmille, ja käyttäytymään töykeästi.Ihmiset on ihmisille susia, ja susi kuoriutuu lampaan vaatteesta ennen pitkää.
Hei!
Olen itse kouluttautunut nykyiselle alalle 3 vuotta. Töitä sain valmistuttuani, mutta enhän ole ammattilainen kun koskaan en ole tämän alan hommia tehnyt. Ensimmäiset kk menivät koko ajan kysellessä muilta apua, ja edelleenkin. Tosin aina ei saa vastausta, tai en ymmärrä..ja joudun toistamaan jne..tähän on suhtauduttu paikassani negatiivisesti, tiuskitaan ja äyskitään, että olethan sinä nämä koulussa oppinut, mutta kun en ole käytännössä tehnyt!!!
Olenkin ihan puhki, koska joudun käyttämään reilusti enemmän aikaa työtehtävääni kun esim.työtoverini. Ja jos kiireellä joudun tekemään, virheet kasvavat, ei sekään hyvä. Monesti menee aikaa että kukaan ei ehdi minua neuvomaan, ja istun ihan neuvottomana ja yritän tehdä sellaista mitä osaan. Ilmeisesti työtoverini olettavat että minun pitäisi tietää kaikki, olenhan kouluttautunut!
En tiedä mitä nyt tehdä, koeaika on mennyt mutta koitan olla kärsivällinen ja jatkaa ammattiin oppimista sinnikkäästi!