Mä oon aivan yliväsynyt. Kuuntelin kajahtaneita työkavereita taukohuoneessa ja sain käsittämättömän naurukohtauksen kesken niiden juttujen. Pahinta on, että ne tajus että nauroin niille mutten kyennyt rauhoittumaan.Vedet vaan vuosi silmistä, KAMALAA...
Mutta kun juttujen taso on "Jo mauno koivisto sanoi" "Silloin kun synnytin Reijoa" "MÄ RImPAUtAN AINA pyöränkelloa ajoissa kun..." ja karseen kovalla äänellä paasaten ja kauhealla kakofonialla niin ei siinä 4 h yöunien jälkeen pokka voinu pitää kun se ei meinaa muuteskaan pitää niiden kanssa.
Miten mä ees kehtaan enää mennä töihin oli taas sen verran epäkorrektia käytöstä :)))
Mutta kun juttujen taso on "Jo mauno koivisto sanoi" "Silloin kun synnytin Reijoa" "MÄ RImPAUtAN AINA pyöränkelloa ajoissa kun..." ja karseen kovalla äänellä paasaten ja kauhealla kakofonialla niin ei siinä 4 h yöunien jälkeen pokka voinu pitää kun se ei meinaa muuteskaan pitää niiden kanssa.
Miten mä ees kehtaan enää mennä töihin oli taas sen verran epäkorrektia käytöstä :)))
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tosin ei työkavereista, ne on rentoa porukkaa... mutta kesken töiden mä saatan repeillä jollekkin jutulle jonka luin tai katsoin edellisenä päivänä tai vaikka näille keskusteluille täällä.
Ovat katsoneet jo pitkään vähä vinoon meikäläistä. Naureskelee itsekseen. Saaplarin ajatukset :D
Jos edes tajusivat, niin varmasti ovat imarreltuja.
Nauru on aina parempi kuin itku :)
juttu.. ja tuo repeäminen tapahtuu aina sillon ku pitäs just olla hiljaa. Jos joku kertoo jonku hauskan jutun tai jollekki tapahtuu jotain hassua, niin muut vaan saattaa vähän naurahtaa ja ite jään hekottelemaan vaikka kuinka pitkäksi aikaa vielä jälkeenpäin..
Kun repeilee sille, että ne työkaverit puhuu tosissaan pähkähulluja juttuja. Se ei ole kivaa ne on tahattoman koomisia.