yksipuolista ystävyyttä

Mulla esim. on yksi tosi pitkäaikainen ja läheinen ystävä, joka kylläkin asuu kaukana, joten joskus vierähtää yht'äkkiä puolikin vuotta, kun taas olemme yhteydessä. Siitä huolimatta hän on mun yksi luotettavimmista ystävistäni, jonka jotenkin kuitenkin koen eniten hengenheimolaisekseni. Niinä harvoina kertoina kun näemme, kerron sen kyllä hänelle aina suoraan. Välillä soittelemme enemmän ja viestittelemme, mutta todellakin välillä voi olla hurahtanut puolikin vuotta ilman minkäänlaista yhteydenottoa puolin tai toisin. Silti hänen arvonsa ystävänä ei ole muuttunut mihinkään, kuten keskustelujemme mukaan ei minunkaan arvoni hänelle.

Kummallakin meistä on lisäksi niitä ystäviä, joita tapaamme ja näemme useammin, joiden kanssa tulee jaettua pieniä arkipäivän murheita enemmän, ja jotka ovat myös toisella tavalla hyvin läheisiä ystäviä.

Tarkoitukseni on kai sanoa, että aikuisilla voi olla useita ystäviä sen yhden kouluaikojen bestiksen sijaan, ilman että kukaan ikään kuin syrjäyttäisi toista. Vaikka se käytännössä välimatkasta tai jostain muusta elämäntilanteen erilaisuudesta johtuen voisi siltä joskus tuntuakin.

Mitäs jos vain ottaisit rennosti. Joskus läheiset ihmiset vain tarvitsevat hetken välimatkaakin huomatakseen kuinka paljon toista kaipaavat ja mikä hänen arvonsa oikein on. Etsihän sinäkin muitakin ystäviä, ja muista, oikean ystävyyden arvo ei siitä laske, vaikka elämään mahtuisi heitä useampikin.

Tuota, mitä se sinulle oikeastaan kuuluu, jos ystäväsi viettää aikaa muittenkin ystävien kanssa. Yksinkö hänen pitäisi olla? Oletko jotenkin mustasukkainen, jos ystäväsi näkee lähellään asuvaa ystäväänsä useammin kuin sinua? Menisit itseesi ja miettisit nyt pari kertaa vielä. Ehkä olet osoittanut hänelle niitä mustasukkaisia piirteitä ja hän on kyllästynyt tai väsynyt käyttäytymiseesi, mutta ei viitsi sanoa sinulle sitä, jotta ei loukkaisi sinua. Toisaalta jos kovin yrität takertua johonkin ystävään, silloin vaan karkoitat luotasi sellaisen ystävän. Tarkertuminen on niin ärsyttävää, että ei ihmekään, jos toinen ei halua enää pitää yhteyttä. Sitten voisit miettiä, oletko jotenkin loukannut ystävääsi joko tahallaan tai vahingossa, esim. sanonut jotakin tyhmää ja loukkaavaa? Toisaalta, jos hän ei halua olla kanssasi tekemisissä, älä tunge väkisin seuraan.

Oletko kertonut tunteistasi ja ajatuksistasi ystävällesi? Hän huomaisi, että saattaa menettää sinut, ellei varaa kalenteristaan aikaa myös sinulle. Juttelemalla saattaisi samalla selvitä syy ystävän käyttäytymiseen. Kannattaa myös muistaa, ettei kaikkien ystävien kanssa ei voi keskustella kaikista asioista samalla tavalla, mutta se ei välttämättä tee toisista ystävyyssuhteista vähäarvoisempia.

Toivottavasti saatte välinne sovittua, sillä ystäviä ei tosiaan kasva joka puussa.