Kuusta lähtemisestä

tiedonjanoinen

laitoin tämän viestin myös tänne kun Historiapalstalla kukaan ei osannut vastata.Toivottavasti apua löytyy täältä.Siis tässä viesti:

Apollo 11 kuulento oli uskomaton tapahtuma.Nyt olen netistä etsinyt tietoa lennoista.

Miten telakoituminen tapahtui kuumodulin ja kuuta kiertävän kanssa.Kansakoulupohjaenglanti ei kauheasti auta Nasan sivuilta tietoa etsiessäni eikä wikipediassakaan siitä hirveästi ollut.

Löytyykö täältä apua?Lähinnä kiinnostaa kuumodulin ja kuuta kiertävän aluksen nopeus ja se miten ne saatiin kohtaamaan ja telakoitumaan vahingoittumattoina. Pystyivätkö kuumoduli ja kuutakiertävä säätelemään nopeuttaan ja suuntaansa. Kuutakiertävä ei kai ollut paikoillaan kuun yläpuolella,kai olisi tippunut alas?

Voi kuulostaa asiantuntijoilta vähän tyhmältä kysymykseltä mutta kiitos nyt kuitenkin etukäteen.

14

1216

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ...........

      Komento-/huoltomoduuli kiersi Kuuta noin 100 km korkeudella noin nopeudella 2 km/s. Kuumoduuli lähti Kuusta ennalta lasketulla oikealla hetkellä, jonka ansiosta se päätyi suurin piirtein samalle kiertoradalle ja suurin piirtein samaan kohtaan. Molemmat alukset pystyivät säätelemään tietyissä rajoissa kiertorataansa, sekä täysin vapaasti asentoaan jne. Eli niitä siis pystyi ohjaamaan, eihän telakoituminen muuten olisi ollut mahdollista. Telakoitumisessa ei ollut mitään ihmeellistä eikä kovin vaikeaa.

      Aivan vastaavasti, Avaruussukkula ja Soyuz ja Progress kohtaavat ja telakoituvat kansainvälisen avaruuaseman ISS:n kanssa Maan kiertoradalla useita kertoja vuodessa. ISS kiertää Maata noin 350 km korkeudella lähes 8 km/s. Esimerkiksi Avaruussukkula pitää laukaista noin minuutin tarkkuudella oikealla hetkellä, jotta se pääsee avaruusaseman luokse mahdollisimman pienellä polttoaineen kulutuksella.

      Vaikka kaksi telakoitumista yrittävää alusta olisivat hyvinkin paljon eri kiertoradoilla, voidaan ne ohjata helposti toistensa lähelle kiertoratoja säätelemällä. Sillä edellytyksellä tietenkin, että niiden kiertoradat ovat muuten samansuuntaiset. Jos yksi alus kiertää planeettaa sen päiväntasaajan suuntaisesti ja toinen poikittain, menee homma paljon vaikeammaksi. Kiertoradan suunnan vaihtaminen vaatisi paljon enemmän polttoainetta kuin pelkkä kiertoradan korkeuden muuttaminen. Esimerkiksi kuulennoilla komento-/huoltomoduuli kiersi Kuuta noin päiväntasaajan suuntaisesti, ja kuumoduuli ohjattiin tästä syystä jo alkujaan samansuuntaiselle kiertoradalle, ja siis laukaistiin matkaan juuri oikealla hetkellä.

      • tämä selvitti paljon

        oikeastaan ainoaksi kysymysmerkiksi jäi juuri tuon huoltomoduulin nopeus 2km/s.Miten kuu moduuli saavutti vastaavan vauhdin ja käyttikö kuumoduli noustessaan samaa/samoja polttoainetankkia kuin laskeutuessa?Televisiossa tulleessa dokumentissa laskeutuessa jäi polttoainetta vain viideksi sekunniksi.

        Pitäisi varmaan jotenkin palikka havainnoida tuo samalle kiertoradalle pääseminen.Ajattelen että kuumoduli nousi suoraan ylöspäin ja komentomoduli ikäänkuin vaakasuoraan kuuta kiertäen.Kiihdyttikö kuumoduli vasta tuossa 100km samaan nopeuteen vai miten vastaava nopeus saatiin kuumoduliin.


      • orbiteeraaja
        tämä selvitti paljon kirjoitti:

        oikeastaan ainoaksi kysymysmerkiksi jäi juuri tuon huoltomoduulin nopeus 2km/s.Miten kuu moduuli saavutti vastaavan vauhdin ja käyttikö kuumoduli noustessaan samaa/samoja polttoainetankkia kuin laskeutuessa?Televisiossa tulleessa dokumentissa laskeutuessa jäi polttoainetta vain viideksi sekunniksi.

        Pitäisi varmaan jotenkin palikka havainnoida tuo samalle kiertoradalle pääseminen.Ajattelen että kuumoduli nousi suoraan ylöspäin ja komentomoduli ikäänkuin vaakasuoraan kuuta kiertäen.Kiihdyttikö kuumoduli vasta tuossa 100km samaan nopeuteen vai miten vastaava nopeus saatiin kuumoduliin.

        Kuumoduli oli kaksivaiheinen, siinä oli erikseen laskeutumis- ja nousuvaihe. Polttoainetta ei tietenkään ollut ylenmäärin, koska massa on tärkein suure avaruuslennoissa. Laskeutumisvaihe toimi lähtöalustana nousuvaiheelle.
        Tuosta dokumentista sen verran, että tapahtumia oli turhaan ylidramatisoitu. Jos laskeutumisvaiheen polttoaine olisi loppunut ennen pintakosketusta, nousuvaihe olisi käynnistetty "lennosta" ja palattu takaisin käymättä kuun pinnalla. Näin toimi Apollo 10, suunnitellusti.
        Pystysuora nousu on polttoaineen tuhlausta, koska kiertoradalle tarvitaan juurikin vaakanopeutta. Kuumoduli lähti pystyasennosta, mutta alkoi lähes välittömästä kääntyä kohti horisonttia.


      • hfjh34hhdfj
        orbiteeraaja kirjoitti:

        Kuumoduli oli kaksivaiheinen, siinä oli erikseen laskeutumis- ja nousuvaihe. Polttoainetta ei tietenkään ollut ylenmäärin, koska massa on tärkein suure avaruuslennoissa. Laskeutumisvaihe toimi lähtöalustana nousuvaiheelle.
        Tuosta dokumentista sen verran, että tapahtumia oli turhaan ylidramatisoitu. Jos laskeutumisvaiheen polttoaine olisi loppunut ennen pintakosketusta, nousuvaihe olisi käynnistetty "lennosta" ja palattu takaisin käymättä kuun pinnalla. Näin toimi Apollo 10, suunnitellusti.
        Pystysuora nousu on polttoaineen tuhlausta, koska kiertoradalle tarvitaan juurikin vaakanopeutta. Kuumoduli lähti pystyasennosta, mutta alkoi lähes välittömästä kääntyä kohti horisonttia.

        Niin, vasta tulleessa Apollo11-"dokkarissa" tämä telakointijuttu ohitettiin kait.

        ISS ja Sukkulan telakoituminen on aika millitarkkaa puuhaa, täytyy ihmetellä miten saatiin spelaamaan Apollo11 aikaan.

        Polttoaine aine oli lopussa sen dokkarin mukaan. Mistä saatiin sitten potkua lähtöön?

        Taasen sen "dokkarin" mukaan lähdössäkin oli hässäkkää joidenkin nappien kanssa. Eli lähtöaika silti meni nappiin.

        Apollo11 oli kokonaisuudessaan sellainen tekninen yliveto, että se pelkästään saa mietteliääksi. Silti, kyllä kai se pakko edes yrittää uskoa että lento tehtiin, suoranaisia todisteita toisesta vaihtoehdosta ei juurikaan ole..


      • orbiteeraaja
        hfjh34hhdfj kirjoitti:

        Niin, vasta tulleessa Apollo11-"dokkarissa" tämä telakointijuttu ohitettiin kait.

        ISS ja Sukkulan telakoituminen on aika millitarkkaa puuhaa, täytyy ihmetellä miten saatiin spelaamaan Apollo11 aikaan.

        Polttoaine aine oli lopussa sen dokkarin mukaan. Mistä saatiin sitten potkua lähtöön?

        Taasen sen "dokkarin" mukaan lähdössäkin oli hässäkkää joidenkin nappien kanssa. Eli lähtöaika silti meni nappiin.

        Apollo11 oli kokonaisuudessaan sellainen tekninen yliveto, että se pelkästään saa mietteliääksi. Silti, kyllä kai se pakko edes yrittää uskoa että lento tehtiin, suoranaisia todisteita toisesta vaihtoehdosta ei juurikaan ole..

        "Polttoaine aine oli lopussa sen dokkarin mukaan. Mistä saatiin sitten potkua lähtöön"

        Edellisessä viestissäni sanoin että kuumoduli oli kaksivaiheinen. Nousuvaiheessa oli tietysti oma polttoaine. Jos laskeutumisvaiheen polttoaine olisi loppunut kesken, nousuvaihe olisi käynnistetty ja palattu takaisin pinnalla käymättä.

        Telakoitumisesta:

        Joskus näitä juttuja lukiessa tuntuu, että kirjoittajat kuvittelevat kaiken tehdyn ensimmäistä ja viimeistä kertaa Apollo 11 - lennolla. Eihän se niin mennyt, vaan:
        Gemini-lennoilla harjoiteltiin telakoitumista ja aluksen ulkopuolella toimimista 60-luvun puolivälissä.
        Apollo 8 kiersi kuuta muutaman kierroksen, ilman kuumodulia
        Apollo 9 kiersi maata 10 päivää kokeillen suunnilleen kaikkea muuta paitsi kuuhun laskeutumista.
        Apollo 10 kuumoduli laskeutui 15 km korkeuteen kuun pinnasta ja palasi siitä takaisin.
        Apollo 11 laskeutui kuuhun ja miehet kävivät hätäisesti jaloittelemassa.
        .
        .
        .
        Apollo 17 kuumoduli oli kuun pinnalla 3 (maan) päivää, miehet tekivät 3 täyttä työpäivää (yli 7h/päivä) kuun pinnalla, käyden mm. kuuautolla 8 km päässä kuumodulista.


      • tulevaisuuden varalta
        orbiteeraaja kirjoitti:

        "Polttoaine aine oli lopussa sen dokkarin mukaan. Mistä saatiin sitten potkua lähtöön"

        Edellisessä viestissäni sanoin että kuumoduli oli kaksivaiheinen. Nousuvaiheessa oli tietysti oma polttoaine. Jos laskeutumisvaiheen polttoaine olisi loppunut kesken, nousuvaihe olisi käynnistetty ja palattu takaisin pinnalla käymättä.

        Telakoitumisesta:

        Joskus näitä juttuja lukiessa tuntuu, että kirjoittajat kuvittelevat kaiken tehdyn ensimmäistä ja viimeistä kertaa Apollo 11 - lennolla. Eihän se niin mennyt, vaan:
        Gemini-lennoilla harjoiteltiin telakoitumista ja aluksen ulkopuolella toimimista 60-luvun puolivälissä.
        Apollo 8 kiersi kuuta muutaman kierroksen, ilman kuumodulia
        Apollo 9 kiersi maata 10 päivää kokeillen suunnilleen kaikkea muuta paitsi kuuhun laskeutumista.
        Apollo 10 kuumoduli laskeutui 15 km korkeuteen kuun pinnasta ja palasi siitä takaisin.
        Apollo 11 laskeutui kuuhun ja miehet kävivät hätäisesti jaloittelemassa.
        .
        .
        .
        Apollo 17 kuumoduli oli kuun pinnalla 3 (maan) päivää, miehet tekivät 3 täyttä työpäivää (yli 7h/päivä) kuun pinnalla, käyden mm. kuuautolla 8 km päässä kuumodulista.

        Koska kuuhun ei edes ikinä menty, on kysymys siitä kuinka sieltä olisi poistuttaisiin lähinnä teoreettista pohdiskelua mahdollisia tulevia kuulentoja varten


      • MoonOnMoon
        tulevaisuuden varalta kirjoitti:

        Koska kuuhun ei edes ikinä menty, on kysymys siitä kuinka sieltä olisi poistuttaisiin lähinnä teoreettista pohdiskelua mahdollisia tulevia kuulentoja varten

        Se on sitten näköjään päivän peltotyöt tehty amish-kommuunissa, kulkiko hevonen hyvin hangessa?
        Onko lappuhaalarit pesty ja banjot viritetty.

        Vaihda tietokonees paskatalikkoon, sen päälle ymmärrät.

        Sinun kuupan kapasiteetti ei riitä teoreettiseen pohdintaan


      • Aviation Specialist
        orbiteeraaja kirjoitti:

        "Polttoaine aine oli lopussa sen dokkarin mukaan. Mistä saatiin sitten potkua lähtöön"

        Edellisessä viestissäni sanoin että kuumoduli oli kaksivaiheinen. Nousuvaiheessa oli tietysti oma polttoaine. Jos laskeutumisvaiheen polttoaine olisi loppunut kesken, nousuvaihe olisi käynnistetty ja palattu takaisin pinnalla käymättä.

        Telakoitumisesta:

        Joskus näitä juttuja lukiessa tuntuu, että kirjoittajat kuvittelevat kaiken tehdyn ensimmäistä ja viimeistä kertaa Apollo 11 - lennolla. Eihän se niin mennyt, vaan:
        Gemini-lennoilla harjoiteltiin telakoitumista ja aluksen ulkopuolella toimimista 60-luvun puolivälissä.
        Apollo 8 kiersi kuuta muutaman kierroksen, ilman kuumodulia
        Apollo 9 kiersi maata 10 päivää kokeillen suunnilleen kaikkea muuta paitsi kuuhun laskeutumista.
        Apollo 10 kuumoduli laskeutui 15 km korkeuteen kuun pinnasta ja palasi siitä takaisin.
        Apollo 11 laskeutui kuuhun ja miehet kävivät hätäisesti jaloittelemassa.
        .
        .
        .
        Apollo 17 kuumoduli oli kuun pinnalla 3 (maan) päivää, miehet tekivät 3 täyttä työpäivää (yli 7h/päivä) kuun pinnalla, käyden mm. kuuautolla 8 km päässä kuumodulista.

        http://161.115.184.211/teague/apollo/audio/ap11_landing_with_FD_loop.mp3

        Tässä Apollo 11 laskeutuminen lennonjohtajan (FLIGHT) puheryhmästä nauhoitettuna.

        Nauhoitteessa kuulee selvästi kuinka kuumoduulin järjestelmävalvoja ilmoittaa välillä sekunteja polttoaineen loppumiseen.

        Ensin 60 sekuntia ja pian 30 sekuntia jotka päälennonjohtaja Gene Kranz kuittaa toistamalla.

        Eli astronautit eivät todellakaan olleet yksin tämän asian kanssa, vaan maasta käsin heitä neuvottiin ja muistutettiin jäljellä olevan polttoaineen määrästä.


      • ---------
        hfjh34hhdfj kirjoitti:

        Niin, vasta tulleessa Apollo11-"dokkarissa" tämä telakointijuttu ohitettiin kait.

        ISS ja Sukkulan telakoituminen on aika millitarkkaa puuhaa, täytyy ihmetellä miten saatiin spelaamaan Apollo11 aikaan.

        Polttoaine aine oli lopussa sen dokkarin mukaan. Mistä saatiin sitten potkua lähtöön?

        Taasen sen "dokkarin" mukaan lähdössäkin oli hässäkkää joidenkin nappien kanssa. Eli lähtöaika silti meni nappiin.

        Apollo11 oli kokonaisuudessaan sellainen tekninen yliveto, että se pelkästään saa mietteliääksi. Silti, kyllä kai se pakko edes yrittää uskoa että lento tehtiin, suoranaisia todisteita toisesta vaihtoehdosta ei juurikaan ole..

        "Polttoaine aine oli lopussa sen dokkarin mukaan. Mistä saatiin sitten potkua lähtöön?"

        Lukisit ne viestit eka mihin vastaat. Tuossahan just sanottiin, että kuumoduulin moottori oli kaksivaiheinen, erillinen laskeutumis ja nousumoottori. Laskumoottorista oli siis polttoaine lopussa. Se ei tarkota, sitä, että nousuun tarkotetussa moottoriss oli polttoaine loppu.


      • ---------
        tulevaisuuden varalta kirjoitti:

        Koska kuuhun ei edes ikinä menty, on kysymys siitä kuinka sieltä olisi poistuttaisiin lähinnä teoreettista pohdiskelua mahdollisia tulevia kuulentoja varten

        tas joku avohoitopotilas selittämässä salaliittoteorioista..


      • ---------
        Aviation Specialist kirjoitti:

        http://161.115.184.211/teague/apollo/audio/ap11_landing_with_FD_loop.mp3

        Tässä Apollo 11 laskeutuminen lennonjohtajan (FLIGHT) puheryhmästä nauhoitettuna.

        Nauhoitteessa kuulee selvästi kuinka kuumoduulin järjestelmävalvoja ilmoittaa välillä sekunteja polttoaineen loppumiseen.

        Ensin 60 sekuntia ja pian 30 sekuntia jotka päälennonjohtaja Gene Kranz kuittaa toistamalla.

        Eli astronautit eivät todellakaan olleet yksin tämän asian kanssa, vaan maasta käsin heitä neuvottiin ja muistutettiin jäljellä olevan polttoaineen määrästä.

        Niinmuistutettiin laskeutumisvaiheen polttoaineesta, mutta kuten sanottua kuumoduulissa oli kaksivaiheinen moottori.


    • masa niemi

      ei ne saannu ikinä noita asioita kohilleen ja päättivät lentää vaan maan kiertoradalla ja kuvata studiossa kuukohtaukset kyllä kennety varmaan kääntyy haudassaan kun nasa myöntää kuussa käynnin huijaukseksi.nasa otottelee että kaiikki niinsanotusti kuussa käyneet astronautit delaa niin sit paljastavat huijauksen ettei astronauttien tarvi hävetä silmiä päästään.tämän jälkeen kuuhun mennään eiköhän nykytekniikka sen jo mahdollista.tässä vaikka yks pätkä missä ihmetellään miten 70 luvun aurinko näkyi astronauttien visiireissä oudosti kun sitä vertaa nykypäivän astronauttien kuviin.ettei vaan heijastanu visiirit kirkasta studion valeaurinkoa.
      http://www.youtube.com/watch?v=1gD2P-Po_Gk

      • omaan uskoonsa

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Trolli

        Täysin joutavanpäiväistä tämä paskanjauhaminen. Älkää vastatko näihin trollauksiin.

        "Turha kalalle on yrittää uskotella että ilmaa voi hengittää."


      • epäilykset
        omaan uskoonsa kirjoitti:

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Trolli

        Täysin joutavanpäiväistä tämä paskanjauhaminen. Älkää vastatko näihin trollauksiin.

        "Turha kalalle on yrittää uskotella että ilmaa voi hengittää."

        parempi selvittää kun unohtaa! ettei tiede unohtuisi.


    Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olet minua

      vanhempi, mutta se ei vaikuta tunteisiini. Tunnen enemmän kuin ystävyyttä. Olo on avuton. Ikävöin koko ajan. Yhtäkkiä va
      Ikävä
      167
      3468
    2. Ruumis ojassa

      Kukahan lie ollu, mistä lie löydetty. No ikävä tataus.
      Oulainen
      15
      2136
    3. Mies pyysi rahaa

      Jälkikäteen kun tarjosi kyydin yhteisestä harrastuksesta kotiini. Mitä vi**... Ei ihastunut mies noin toimi?
      Ikävä
      223
      1490
    4. Jos tapaisimme uudelleen?

      niin luuletko että mikään muuttuisi vai toistuuko meidän historia? Ehkä vähän eri tavalla mutta samoin tuloksin J
      Ikävä
      70
      1251
    5. Mitä piirteitä rakastat

      Eniten kaivatussasi?
      Ikävä
      44
      1221
    6. 37
      1131
    7. Mites nyt suu pannaan

      Kitkiöjoki ja Järvinen solmivat Attendon/Terveystalon kanssa sopimuksen, jonka mukaan sopimuksen irtisanomisoikeus on va
      Sysmä
      38
      1073
    8. Taas Lieksassa tyritty

      Suomalaisten kansallismaisemaa juntit pilaamassa. Nuori tyttö kaupunginjohtajana ei ole sen viisaampi. *S-ryhmän hanke
      Lieksa
      136
      1031
    9. Hän on niin

      Hyvännäköinen. Vaikea vastustaa
      Ikävä
      47
      1004
    10. Nähdäänkö ensi viikolla

      paikassa joka alkaa samalla kirjaimella kuin etunimesi? Ikävä on sinua. Fyysistä läsnäoloasi.
      Ikävä
      41
      1000
    Aihe