Aihetta filosofointiin.
Koko nuoruuteni elin uskossa että naisen osa maailmassa on olla kiltti ja herkkä,miehen taas puolestaan alfa uroksenlainen turvan luoja ja pahojen halujensa vanki.
Uskon että en ole ainoa mies joka oli kasvatettu tälläisiin uskomuksiin,seksi oli pyhä asia ja nainen antautui vain harvoille joilla tuuri kävi.
Vanhemmiten sain karvaasti kokea ettei hyvä ja kiltti mies olekkaan se joka saa naisen vierellään pysymään.
Usein kuulin puhuttavan että löytäisipäs kunnollisen miehen joka olisi kiltti ja hellä,tämä naisten toivoma ihanne mies halusin olla ja olinhan luonteeltanikin ihan sellainen.
Nyt vanhempana miehenä,useita liittoja kolunneena voin kyllä allekirjoittaa lukemani toteaman naisista.
Nainen on susi lampaiden vaatteissa,hän ohjaa miestä mielensä mukaan mutta kuitenkin niin taitavasti että mies kuvittelee olevansa herra ja kuningas.
Tämän allekirjoitan ja myönnän että nainen on älykkäämpi ja täten pystyy manipuloimaan miestään vaikka koko elämänsä ajan.
Jokainen nainen toivoo siis kilttiä miestä itselleen ja mistäköhän syystä?
Kuitenkin naisen sydän sykkii alkukantaisuudelle,renttu ja väkivaltainen mies vetää puoleensa,siinä on oma jännitteensä ja seksuaalinen alistumisen tuoma nautinto.
Kuinka moni mies on kuvittellut iskeneensä vaimonsa,vanhempana on totuus tullut kuitenkin ilmi että kyllä se nainen lopulta päätti kenen antaa itsensä ottaa..
Kun asiaa ajattelette ,varmaan havaitsette samaa.
Ei nainen ole se heikompi puolikas,kyllä se mies valitettavasti on .
Mielestäni on kuitenkin väärin että nainen saa enemmän sympatiaa ja tukea kuin mies vaikka olisi tehnyt väärin,automaattisesti mies on syntipukki,tarkoita ero tilanteissa.
Tasa arvoa,onko sitä vai ei?
Naisten olisi hyvä tietää se että kyllä miehelläkin on tunteet,ja se kärsii ihan samalla tavalla vaikkei se kenties aina päälle päin näy.
Ajatelkaapa vaikka tilannetta kun mies pettää ja jää kiinni tai vastaavasti kun nainen pettää ja jää kiinni,kumman yhteisö tuomitsee rankemmin?
Koko nuoruuteni elin uskossa että naisen osa maailmassa on olla kiltti ja herkkä,miehen taas puolestaan alfa uroksenlainen turvan luoja ja pahojen halujensa vanki.
Uskon että en ole ainoa mies joka oli kasvatettu tälläisiin uskomuksiin,seksi oli pyhä asia ja nainen antautui vain harvoille joilla tuuri kävi.
Vanhemmiten sain karvaasti kokea ettei hyvä ja kiltti mies olekkaan se joka saa naisen vierellään pysymään.
Usein kuulin puhuttavan että löytäisipäs kunnollisen miehen joka olisi kiltti ja hellä,tämä naisten toivoma ihanne mies halusin olla ja olinhan luonteeltanikin ihan sellainen.
Nyt vanhempana miehenä,useita liittoja kolunneena voin kyllä allekirjoittaa lukemani toteaman naisista.
Nainen on susi lampaiden vaatteissa,hän ohjaa miestä mielensä mukaan mutta kuitenkin niin taitavasti että mies kuvittelee olevansa herra ja kuningas.
Tämän allekirjoitan ja myönnän että nainen on älykkäämpi ja täten pystyy manipuloimaan miestään vaikka koko elämänsä ajan.
Jokainen nainen toivoo siis kilttiä miestä itselleen ja mistäköhän syystä?
Kuitenkin naisen sydän sykkii alkukantaisuudelle,renttu ja väkivaltainen mies vetää puoleensa,siinä on oma jännitteensä ja seksuaalinen alistumisen tuoma nautinto.
Kuinka moni mies on kuvittellut iskeneensä vaimonsa,vanhempana on totuus tullut kuitenkin ilmi että kyllä se nainen lopulta päätti kenen antaa itsensä ottaa..
Kun asiaa ajattelette ,varmaan havaitsette samaa.
Ei nainen ole se heikompi puolikas,kyllä se mies valitettavasti on .
Mielestäni on kuitenkin väärin että nainen saa enemmän sympatiaa ja tukea kuin mies vaikka olisi tehnyt väärin,automaattisesti mies on syntipukki,tarkoita ero tilanteissa.
Tasa arvoa,onko sitä vai ei?
Naisten olisi hyvä tietää se että kyllä miehelläkin on tunteet,ja se kärsii ihan samalla tavalla vaikkei se kenties aina päälle päin näy.
Ajatelkaapa vaikka tilannetta kun mies pettää ja jää kiinni tai vastaavasti kun nainen pettää ja jää kiinni,kumman yhteisö tuomitsee rankemmin?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ei kumpikaan ja molempi. Otetaan rentusta itseisyys ja energia mutta jätetään ne luonteen tummat sävyt ja holtittomuus sivuun, kiltistä miehestä puolestaan lämpö ja oikeahenkisyys mutta jätetään se lällykkäinen peri-epävarmuus ja ainainen myötääminen sivuun.
Yhdistetään noi ominaisuudet ja saadaan suht' tavallinen karju. Kyllä kelpaa.
Ja vähän aina kummastuttaa tää vastakkainasettelu : kiltti vai renttu. Voi hyvänen aika, eihän ainoastaan kahta miestyyppiä ole olemassa, vaan tuhansia tuosta väliltä ja niiden kaikkien sekoituksia.
Eli aika turha kysymys sinäänsä..
No aivan...kiinnostavin mies on jotain noiden välitä. Kiltti, mutta hieman renttumainen. sSärmätön myötääjämies on sietämätön. Sellaisen haluaa oikein vimmalla iskeä tossun alle ja halveksia samaan aikaan kun ukko antoi itsensä sinne mennä.
Toinen sietämätön mies on sikarenttu, juopotteleva ja välinpitämätön, joka hametta kahmiva angstaaja.
Pitääkö olla siis eri mieltä joka asiasta niin hyvä tulee?
puhuttiinko kommentoimassasi kirjoituksessa että kaikesta pitää kinata, mitä?
Puolista asioista eri mieltä, onko lähemänä totuutta?
Kerro ihmeessä kun asia kiinnostaa
kirjoitus täytyy sanoa.
Pohdiskelua havaittavissa.
Tosin eihän se mukavalta tuntunut, kun sanoit että nainen on susi lampaiden vaatteissa.
Itselleni ainakin kelpaisi kunnollinen mies, ja sellaisen olen tainnutkin jo löytää.
Ja joidenkin naisen valinta, joka perustuu väkivaltaiseen mieheen on aika ihmeellinen, ja ehkä sellaisessa tilanteessa tämä mies on toiminut samantapaisesti kuin sinun manitsemasi 'naispersoona'. Eli mies on näyttänyt kiltiltä, vaikka tosiasiassa onkin muuta.
Välillä on kans mietityttänyt omien miestovereiden naisvalinta. He ovat valinneet itselleen naisen, josta olen itse havainnut että eipä tuo nainen ainakaan mistään viattomasta päästä ole.
Toisaalta joidenkin miesten on avattava silmät ja valita nainen, joka ei kiinnosta kauniin ulkonäönsä vuoksi vaan oman hienon luonteensa takia.
olla viaton, silloin on hieno luonne?
voi sinnuu----
nyt kyllä kovin mielenkiintoinen ollu.
Sinä ainakin olet heikko puolikas.
filosofointisi nimittäin. On todella tylsää lukea tätä ainaista valitusta, miten ei naisille kunnollinen ja kiltti mies kelpaa. Kyllä kelpaa mutta se, oletko esim., sinä naisten mielestä kunnollinen, onkin sitten naisten päätettävissä, ei sinun. Ja kirjoituksesi perusteella olet turhan valittaja, et suinkaan se kunnollinen mies, jota naiset kaipaavat.
Naisen sydän ei syki alkukantaisuudelle, aivan absurdi väite ja hyvin sovinistinen.
Ymmärrän, että teet johtopäätöksiä omien kokemustesi perusteella mutta muista, että ne kokemukset ovat suurimmaksi osaksi sinun valintojesi, päätöstesi ja käyttäytymisesi tulosta. Tosin harva sinunlaisesi mies ottaa vastuuta tapahtumista vaan mielellään syyttää esim. naisia ja heidän asenteitaan.
Suosittelen kunnollista itsetutkiskelua ja mahdollisesti jopa tutustumista naiseen oikeasti ja syvällisesti ja asenteitasikin saisit hieman nykyaikaistaa!
"tämä naisten toivoma ihanne mies halusin olla ja olinhan luonteeltanikin ihan sellainen."
Se, että olit sitä omasta mielestäsi, ei vielä tarkoita sitä, että olit sitä naistenkin mielestä.
Toisekseen, naiset eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, jotka pitävät vain kilteistä tai vain rentuista.
"Nyt vanhempana miehenä,useita liittoja kolunneena voin kyllä allekirjoittaa lukemani toteaman naisista."
Jos olet kolunnut useita liittoja jotka eivät toimi, tuskin vika on vain naisissa (ja miksi nyt yleensä pitäisi etsiä jotain pysyvää vikaa). Vuorovaikutus on aina kahden kauppa.
"Nainen on susi lampaiden vaatteissa,hän ohjaa miestä mielensä mukaan mutta kuitenkin niin taitavasti että mies kuvittelee olevansa herra ja kuningas.
Tämän allekirjoitan ja myönnän että nainen on älykkäämpi ja täten pystyy manipuloimaan miestään vaikka koko elämänsä ajan."
Nainen ei ole sen älykkäämpi kuin mieskään, eikä älykkyys edes ole mikään pysyvä ominaisuus. Suurin osa naisista tuskin haluaa manipuloida tai pitää valtaa.
"Kuitenkin naisen sydän sykkii alkukantaisuudelle,renttu ja väkivaltainen mies vetää puoleensa,siinä on oma jännitteensä ja seksuaalinen alistumisen tuoma nautinto."
Edelleen: naiset eivät ole mikään yksi yhtenäinen ryhmä. Jos itse tunnet vain tietyntyyppisiä naisia, kertoo se jotain myös sinusta tai elinympäristöstäsi.
Renttuilu ja väkivaltaisuus eivät sytytä ainakaan minua, koska en itsekään ole sellainen. Toivon kumppaniltani että hän kunnioittaa minua kuten minäkin häntä.
"Kuinka moni mies on kuvittellut iskeneensä vaimonsa,vanhempana on totuus tullut kuitenkin ilmi että kyllä se nainen lopulta päätti kenen antaa itsensä ottaa.."
Eipä näistä mitään lopullisia totuuksia voi löytää. Ja kyllähän mieskin sen ihan itse päättää, kenen kanssa menee sänkyyn jos menee. Itse en myöskään piittaa mistään antamis-ottamis-sanaleikeistä. Pidän tasaveroisuudesta niin sängyssä kuin muuallakin.
"Kun asiaa ajattelette ,varmaan havaitsette samaa."
En havaitse ainakaan omistani enkä tuntemieni ihmisten parisuhteista mitään tuollaista.
Minulle ovat ainakin olleet selviä seuraavat asiat:
Se, kumpi on heikompi puolikas vai onko kumpikaan, riippuu monesta muustakin asiasta kuin sukupuolesta. Ei nainen ole sen heikompi kuin mieskään.
Syntipukin hakemisen sijasta voisi keskittyä ongelmanratkaisuun.
Sympatia kuuluu kummallekin sukupuolelle.
Miehellä on yhtälailla tunteet kuin naisellakin. Eivätkä kaikki naisetkaan tunteitaan näytä. Ei se mitenkään automaattisesti helppoa ole meillekään.
Eikä yhteisön pitäisi tuomita vaan auttaa.
Eipä ihmisiä voi noin yksioikoisesti luokitella kahteen kategoriaan. Miettikääpä vaikka seuraavia esimerkkejä:
Mies A ei juo, ei polta, ei lyö. Kuitenkin hän pettää kumppaniaan.
Mies B juo, polttaa, on väkivaltainenkin, mutta ei koskaan petä kumppaniaan.
Kumpi on kiltti ja kumpi renttu? Vai molemmat vai ei kumpikaan?
Mies A on huonolla itsetunnolla varustettu luuseri, joka haluaa miellyttää kaikkia muttai kestä itseään ja ainaista perseennuolentaansa vaan purkaa pahanolon pettämisellä...
Mies B on myös raukkaressukka, jolla ei ole älyä tarpeeksi selvittääkseen asioita vaan käyttää primitiivikeinoja, on siis väkivaltainen.
Kumpikaan ei suoranaisesti ole renttuja vaikka omaavatkin niitä piirteitä. Renttuhan on itsekäs paskiainen, joka ei ota vastuuta teoistaan, olipa sitten juoppa tai väkivaltainen.