Niin, miten on: lasketaanko avioerossa auto mukaan ositettavaan omaisuuteen jos kyseisen auton omistajaksi on rekisteriotteeseen merkitty rahoitusyhtiö ja lainan maksaja on rekisteriotteessa haltijana?
Kai tällainen tilanne on jollekin tullut eteen? Olen saanut tasan kahdenlaista tietoa asiasta ja ennen kuin asia etenee virallisella taholla niin olisi hyvä saada tuohonkin varmuus.
Kai tällainen tilanne on jollekin tullut eteen? Olen saanut tasan kahdenlaista tietoa asiasta ja ennen kuin asia etenee virallisella taholla niin olisi hyvä saada tuohonkin varmuus.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Riippu paljon
- onko avioehtoa:
- onko auto ostettu ennen vai jälkeen avioliiton solmimisen.
Mutta kyllä se ositettavaan romppeeseen menee jos ei avioehtoa ole tehty. Autohan ei mene yksilönä vaan sen arvo lisätään muuhun omaisuuteen.
Osamaksulla ostettu auto on luonnollisesti korottamassa nettovarallisuuttasi osituslaskelmassa, ja siitä oleva velka alentaa.
Sinulla 30.000 EUR arvoinen auto josta velkaa 10.000 EUR ... myyt sen minulle huomenna, maksan jäännösvelkasi ja saat räpylääsi 20.000 EUR ... TIETENKIN se korottaa nettovarallisuuttasi.
Ositusksessa sovitaan että auton ostaa 3. osapuoli mutta käytännössä se jää toisen käyttöön. Siis A:lla on auto, osamaksulla. B suostuu että auto myydään C:lle. C antaa auton B:n käyttöön. Kerran B suostuu diiliin niin eikös auto ole silloin ulkona muusta ositettavasta? Ei kait B voi enää jälkeenpäin vaatia myynnistä saatuja varoja itselleen jos on suostunut kauppaan? Ja entäs jos B merkitään C:n toiveesta reksiteriin haltijaksi...
Siis tarkoitit tätä ?
Aviopuolisot A ja B avioeroavat ja tekevät ositustaan.
A:lla on osamaksusopimuksella ostettu auto, jonka arvo ositusta tehtäessä on 20.000 EUR ja siitä on osamaksuvelkaa 6.000 EUR. Auto siis korottaa A:n nettovarallisuutta 14.000 EUR verran.
Riippumatta siitä mitä mieltä B on asiasta (paitsi jos myydään selvään alihintaan) ... saa A myydä autonsa C:lle. C maksaa jäännösvelan ja A:lle 14.000 EUR ... eli, tuo 14.000 EUR on edelleen A:lla ja korottaa nettovarallisuuttaan (nyt käteisenä, ei velkaa)... ositusmatematiikassa mikään ei ole muuttunut. Ja C puolestaan saa antaa auton B:n käyttöön ... tai vaikka serkkusi käyttöön.
>
Ei voi vaatia varoja itselleen, mutta voi vaatia että ne vaikuttamassa A:n nettovarallisuuteen (auto on ollut A:lla kun ositusperuste syntynyt, avioeroa haettu). Siis, auto ja osamaksuvelka vaikuttavat tasinkoon jota A joutuu maksamaan vaadittaessa B:lle. Tilanne muuttu jos B:llä onkin paljon omaa omaisuutta, joka puolestaan vaikuttaa tasinkoon jota A saattaisi saada.
Koeta ymmärtää, osituksessa kaikki omaisuus ja kaikki velat vaikuttavat tasinkoon... älä irroita yhtä omaisuuserää (auto) irralleen ja mieti saako siitä toinen puolet. Nettovarallisuus joka tasingolla tasataan lasketaan näin:
oma omaisuus (mm. auto)
puolet yhteisestä omaisuudesta (esim. asunto)
- omat velat (esim. opintovelka tai autoluotto)
- puolet yhteisistä veloista (esim. asuntolaina)
==============================
XXX.XXX EUR
Se kummalla viivan alla enemmän, jotuu maksamaan "köyhemmälle" tasinkoa niin paljon että summat saadaan tasan. Tasingon maksaja saa päättää millä omaisuudellaan sen suorittaa. Negatiivinen nettovarallisuus ositusmatematiikassa on nolla.
>
Edelleen, C saa tehdä autollaan mitä tahtoo, oletan että hän sen uudessa tilanteessa omistaa.