Taas palataan vanhaan aiheeseen, mutta en aio kysellä onnistuuko naisen ja miehen välinen ystävyys, vaan tulin tuossa iltana eräänä miettineeksi että tarvitsevatko miehet ylipäätään naispuolisia ystäviä? Riittääkö että on avokki/aviopuoliso/tyttökaveri ja se siitä?
Ymmärrän toki ettei naispuolisten ystävien kanssa voi arvostella toisia naisia terasseilla, puhua perseistä, rinnoista, panoista ja katsella pornoa kännissä. Tai no, joidenkin naisten kanssa voi mutta silloinhan ne eivät ole miesten mielestä enää naisellisia yms. unelmien rinssessoja.
Eli käsi sydämelle miehet, tarvitsetteko te naispuolisia ystäviä ollenkaan?
Ymmärrän toki ettei naispuolisten ystävien kanssa voi arvostella toisia naisia terasseilla, puhua perseistä, rinnoista, panoista ja katsella pornoa kännissä. Tai no, joidenkin naisten kanssa voi mutta silloinhan ne eivät ole miesten mielestä enää naisellisia yms. unelmien rinssessoja.
Eli käsi sydämelle miehet, tarvitsetteko te naispuolisia ystäviä ollenkaan?
Vastaukset 8
Vanhimmat
KYLLÄ ja monta kappaletta ei niiden kanssa tartte istua terassilla voi istua rannalla kuunvalossa
Tarvitsen, jos se vain olisi mahdollista.
Viimeksi sain kuulla että nainen oli ollut rakastunut minuun jo vuosia vaikka yritti seurustella jonkun kanssa. Tilanne yllätti eräänä viikonloppuna ja bylsimiseksi se meni vaikka oisin voinut jättää väliin. Ei kyydissä vikaa ollut mutta tiedän että kaverisuhde EI palaisi enää ennalleen.
No se oli huvittavaa ja kaverisuhde kylmeni tapahtumien jälkeen. Tosin on minulla kyllä pari parempaa muijakaveria jäljellä, pitänee pitää ne kaveraina, laatutyyppejä. jes jes.
Vaan mitä tehdä jos pelisäännöt ei ole taaskaan selvät?
Pitää tietenkin kieltäytyä kohteliaasti! Rumasti tehty kun kerran tiesit naisen olevan rakastunut, tiesit että hän toivoisi jotain enemmän... :-(
Itselläni ei enää miespuolisia kavereita ole, katosivat kun löysin rakkaan. KUMMA JUTTU!?
Eipä niitä kai tarvitse. Jos nainen voi tosiaan puhua perseistä ja rinnoista, niin sitten se ehkä onnistuu. Ei kai kukaan halua ystäväkseen mitään unelmien prinsessaa.
Erään naisen kommentti tähän: kyllä, uskon että miehet tarvitsevat myös naispuolisia ystäviä(siis vain "kaveritasolla"). Itselläni on ainakin aina parhaat ystävät olleet miehiä, heidän kanssaan vain tulee jotenkin paremmin juttuun kuin monen naisen kanssa. Ehkä en ole niitä kaikkein naisellisimpia, mutten myöskään mikään siilitukkainen "hyvä jätkä".
Usein sitäpaitsi mies voi jutella naispuolisen kaverin kanssa luottamuksellisista asioista, joista ei puhuta jätkäporukoissa, tai edes omalle vaimolle. Ja mitä sitten, jos on ongelmia juuri sen vaimon/tyttöystävän kanssa, ja kaipaa keskustelutoveria, joka näkee asiat ulkopuolelta? Olen itse jutellut miespuolisten ystävieni kanssa kaikesta maan ja taivaan välillä; arvostellut jopa "perseitä terassilla", mutta ollut myös "kotipsykiatrina" kun tyttökaveri on jättänyt. Arvostan vastakkaisten sukupulten välistä ystävyyttä todella paljon, kiitos siitä kaikille teille, mukavat miehet! :)
Niin, mietiskelin sellaista, että jos varattu mies ja vapaa nainen ovat alkuun vain kavereita, mutta sitten he havaitsevat välillään eläimellistä vetovoimaa toisiaan kohtaan (molemmat ovat asian ääneen tunnustaneet), niin voiko tuommoisen jälkeen mies ja nainen olla enää vain kavereita, vai säilyykö se vetovoima (ilman että sitä ruokitaan mitenkään lisää), kunnes joku kerta mopo karkaa käsistä?
Eli tarkoitin alkuperäisellä viestilläni täysin platonista vapaa - vapaa ystävyyssuhdetta. Voiko mies ja nainen viettää aikaa yhdessä täysin ystäväpohjalta, varsinkin kun naisilla on taipumus alituiseen jaaritteluun tunteista/ihmisistä/asioista/säästä jne, ja miehet vain haluaisivat rauhassa istua sohvalla kalja kourassa katsomassa vaikkapa... nyrkkeilyä ; )
Mikäli asetelma on vapaa - varattu niin tokihan jännitteitä on ja tilanne on aivan eri. Kokemusta löytyy ja en suosittele kenellekään. Vaikka aikeet olisivat mitä puhtaimmat niin kyllä siinä tulee väkisin loukattua itseään ja muita jos mopo ei pysy kourissa.
Mulla on kokemuksia aikalailla.Joittenki kans ollaan oltu ja tullaan olee frendejä-tosin mä puhun kyllä perseistä siinä ku kunditki,mutta olen mä silti osittain myös prinsessa.Mielestäni miehet tarvitsevat naisnäkökulmaakin elämäänsä.Ihan parhaat,hedelmällisimmät keskustelut on olleet miehen/miesten kans,joskin pelkkä oleilukin onnistuu.Tän tasoinen toveruus vaatii naiselta hiukan keskimääräistä rennompaa elämänasennetta.Ja on olemassa myös miehiä,joita kiinnostaa vatkata ja analysoida asioita ja silloin naispuolinen ystävä on erityisen hyvä,kun ei toisten jätkien kans välttämättä haluu/voi.
Mitä tulee tohon eläimelliseen himoon...On ollu tilanne,että se on viety seksiin asti-mutta sanoisinpa ettei ehkä kannata.Kannattaa hommata panot muualta ja vaikka sit fantasioida ystävästään.Näin pysyy ystävyys kuosissa ja siinä on kivasti jännitettä.Varattu mies pysyköön omassa muijassaan.
Sellainen ystävyys on tosi jees,jossa on seksuaalinen viritys,mutta sitä ei pureta.
Toista kastia ovat silkat frendilliset suhteet,joissa ei ees himota.Niitäkin on ja niillä on oma merkityksensä.
Vastakkaista sukupuolta oleva ystävä rikastaa elämää.