On outoa, että työlle rakennetaan jotain itseisarvoa !
(- yritetään huijata ihmisiä töihin ilmaiseksi .. ! )
- ei työllä nääs ole mitään arvoa ilman palkkaa !
(- tai ilmaisella työllä on arvoa riistäjille ja ilmaisen työn sutenööreille,
mutta ei työläiselle itselleen..)
- vain palkka pyhittää työn !
- muu puhe ja propaganda on huijjausta !
(- yritetään huijata ihmisiä töihin ilmaiseksi .. ! )
- ei työllä nääs ole mitään arvoa ilman palkkaa !
(- tai ilmaisella työllä on arvoa riistäjille ja ilmaisen työn sutenööreille,
mutta ei työläiselle itselleen..)
- vain palkka pyhittää työn !
- muu puhe ja propaganda on huijjausta !
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mä ainakin haen työtä vain ja ainoastaan siitä saatavan palkan takia, jotta saisin maksettua lainat, asumisen yms. eikä tarvitsisi hakea kaiken maailman tukia. En kaipaa "mielekästä tekemistä" tai "paikkaa johon lähteä kotoa aamuisin" - osaan kyllä järjestää nuo ilman työtäkin.
Jotkut sanovat, että jos he voittaisivat lotossa päävoiton, he kävisivät silti töissä niin kuin ennenkin. Mä en lähettäisi enää ainuttakaan työhakemusta, jos voittaisin lotossa. Enkä kyllä olisi työkkärissä työttömänä työnhakijanakaan. :)
Kysyppä sellaiselta, joka tekee omasta mielestään paskaa työtä vain rahan takia, kuinka tyytyväinen hän elämäänsä on.
siellä työnantaja puolella. Tuollainen itsekäs paska ei voi mitään muuta ollakaan.
Toivottavasti joku päivä koet mitä on olla ilman rahaa ja työtä, saat sitten maistaa sitä omaa lääkettäsi.
Jumalalta pyydän, tee jotain että tämä ihminen (työmarkkinakelpoinen nimimerkin takana oleva) näkisi ja oppisi, kantapään kautta menee oppi varmimmin perille.
Olen työntekijänä toisen palveluksessa. En ole akateemisesti koulutettu vaan duunari. Olen ollut työttömänä 90-luvulla 18kk.
Itsekäs olen senverran että pysyy oma perse kuivana.
Mitä minun pitäisi nähdä ja oppia?
Sekö, että syy omiin ongelmiin on muissa eikä itse kannata nähdä vaivaa oman elämänsä eteen?
Sitä en valitettavasti aio oppia vaikka kuinka rukoilisitte.
Tämä aihe ei kuulu tähän keskusteluun, yrität kääntää keskustelua haluamaasi suuntaan, ei onnistu.
Mitenkä työttömien koulutus sujuu? Kannattaako?
Olit ihan omasta syystäsi työtön mikäli uskot omiin teorioihisi.
Tunnen syvää konniotosta ihmistä kohtaan joka pitää houlen itestään. Silloin 92-93 kun ei ollut mitään tuli opittua selviytymisen taito. Sitten kun taas kaikki helpotti olen pärjänny hyvin. En väheksy ketään jokainen ihminen on arvokas, ottaisin yli 55v kaiikki töihin jos olisin isoyrittäjä. Mutta olen vaan minä. Mielestäni Suomessa hukataan resursseja Globalisaation nimissä. Toisaalta eihän mitään yritystä voi väkisin Suomessa pitää, ja onhan se kyllä omakin vika, elintasoa on pidetty väkisin ylhäällä kestämättömin keinoin. Mailman talous tosin nousee ja elintaso nousee muuallakin, että mielestäni mailmantalous tasaantuu. Minun mielestä se kestää niin kauan etten minä sitä näe muuta olen lapsille koittanet puhua siitä. Mutta ei se nyt työttömyyteen vaikuta, mä olen ite tälläne hamppari joka välillä kiertää kaupungin kapakoita viikonkin, niillä retkillä olen oppinu tuntemaan kaupungin kerman ja kuullut tarinoita että miks elämä on näin. Uskon että mulla on tietämys, arvatkaas kuinka moni on luvannu tulla maanataina töihin, no ei sitä maanantaita ole tullu. Tää ei tarkota että kaikki nuoret olis paskanjauhajia. Mä uskon jokaisen vilpittömyyteen kaikki vaan ei ole tarpeeks vahvoja ja meiän pitää pitää niistä huolta jotka ei pärjää. Se tosin aiheutta yleisen elintason laskua Suomessa että aamen.
Työn ja palkan merkitys muuttuu elämäntilanteen mukaan.
Pienet kakarat, osa-aikainen pienipalkkainen muija ja niskassa olevat asuntovelat olivat minulle riittäviä motivontitekijöitä.
Rähjäsin tilanteen tullen rahan perässä pitkin valtakuntaa ja ulkopuolellakin.
Raha oli tärkeintä.
Pentujen häivyttyä omilleen ja talon tultua maksetuksi alkoi työn sisällön merkitys kasvamaan.
Kun palkan suuruus tai edes sen säännöllinen saanti / ansiosidonnainen ei vaikuttanut vaatimattomaan kulutukseemme eikä elämäntapaan, muuttui suhtautuminen täysin.
Voin tehdä pienen keikan hyvinkin muodollisella korvauksella pelkästä mielenkiinnosta tai kaveriapuna.
Toisaalta olen kieltäytynyt rahakkaammistakin, siis minun mittapuuni mukaan, työtarjouksista.
Minulle 350E/pv on hyvä kokonaispalkka (ml. lomarahat ym.) naapurikaupungissa tehtynä.
Raha on hieman kuin minun painoni.
Kilpaurheiluaikaani verrattuna painoni on ainoastaan 5 -7kg korkeampi.
Eukon kommentti: Paino pysyy, mitat muuttuu!
350 euroa päivä ja uikutat työttömien palstalla, jolle kirjoittajien keskiansio on 10-20 euroa päivä, jolla maksetaan kaikki vuokra, laskut, matkat, ruoka, vaatteet, TV-lupa, lainan lyhennykset (asuntovelat, opintovelat), lasten harrastukset. Tarjolla on paljon työpaikkoja, palkka sama kuin työttömyyskorvaus.
Aiheesta työ itseisarvona!
Kun lukee tarkemmin kommenttini niin saattaa löytä ajatus palkan ja työsisällön sekä puitteiden muuttuvasta merkityksestä.
Vuosikausia perse aukinaisena eläneenä ja kaikista helvetin koloista marginaalimarkkani etsineenä, tunnen nytkin, pitkäaikaistyöttömänä tiettyä mielenkiintoa tähän palstaan.
= olen elänyt kuvaamasi vaiheen.
Miten asuntovelat ja samanaikainen vuokra sopivat yhteen?
Tuo 350E/pv on tarjolla sattumanvaraisesti.
Kestoltaan 2pv - 2vkoa.
Muuttunut merkitys tarkoittaa sitä että asuntovelkaisena olisin kiljuen tarttunut mahdollisuuteen.
Kuten tartuin huompiinkin vaihtoehtoihin.
Nyt, kun vaatimaton elämäntapamme ei ole tuosta kiinni niin en enää singahda ahneuttani mihin tahansa vaan jätän ne enemmän tarpeessa olevien hoidettaviksi.
Rahan merkitys muuttuu vaikka yhden euron ostovoimaan vaikuttaa vain inflatio.
teetetään nykyään kunnissa/kaupungeissa työttömillä perusturvaa vastaan kaikenlaisilla eri nimikkeillä ettei palkkaa tarvitse maksaa.
Työvoimapula = palkanmaksuhaluttomuus.