Tarvitsen kipeästi neuvoja! Olen mokannut ja pahasti.
Olemme seurustelleet poikaystäväni kanssa pian 3vuotta,olimme 16 kun aloitimme seurustelun. Seurustelun alussa hän petti minua, ei mitään pussailua vaan siis meni sänkyyn toisen kanssa.
Saimme asian puhuttua kun hän viimei sen minulle tunnusti..annoin toisen mahdollisuuden ja hän näytti että pystyi muuttumaan. Olin pettämisen jälkeen tosi mustis aina kaikesta ja "vainoharhainen yms. En päästänyt paljon menemään ja riitelimme asiasta usein.
Lopulta tajusin, että minun on annettava oikeasti anteeksi ja jätettävä asia taakseni.
Pääsimme siitä ihan hyvin yli vaikka toki se välillä mielessä kummittelee.
Viime kesän alussa elämässäni oli vaihe, etten oikein tiennyt tahdonko jatkaa poikaystäväni kanssa, ihastuin muihin ja kerroinkin tästä hänelle. Lopulta erosimme ja muutin omaan asuntoon. Poikaystäni ei luovuttanut minun suhteeni vaan sain paljon itkuisia viestejä ja yllätys vierailuita, tämä kaikki vain ahdisti minua ja ajoi minut kauemmas hänestä.
Tunteeni häntä kohtaan oli kiintymys ja välittämys.
Tapailin eromme aikana muutamia muita miehiä ja pientä pussailua sun muuta, mutta sitten tapasin todella kivan miehen ja rupesimme viettämään paljon aikaa yhdessä..hänelle tein selväksi etten etsinyt vakavaa suhdetta ja, että exäni oli edelleen kuvioissa koska minulla oli vielä häntäkin kohtaan paljon epäselviä tunteita.
Tämä ei miestä haitannut, hän sanoi ymmärtävänsä hyvin tilanteen, olimmehan exäni kanssa toistemme "ensirakkaudet".. Tapailin siis hieman molempia mutta vähitellen irroitin exäni elämästäni pikkuhiljaa.. Hän tivasi minulta onko minulla joku toinen yms en vain pystynyt kertomaan että tapailin muita jo, kerroin kyllä käyneeni kahvilla joidenkin kanssa mutta tästä uudesta miehestä en sanonut mitään.. Lopulta menin sänkyyn tämän uuden kanssa ja harrastimme seksiä muutaman kerran.
Juttumme ei kuitenkaan toiminut koska en pystynyt unohtamaan exääni, aloin käsittämään, että rakastan häntä edelleen.. Palasimme yhteen ja kun hän kysyi olinko tehnyt muiden kanssa mitään kerroin mutta kun näin miten hajalle hän meni muuntelin hieman totuutta enkä kertonut kaikkia yksityiskohtia, sanoin esim että jätimme sen kesken.. Jatkoimme suhdettamme ja koitin vakuutella itselleni, että en ole tilivelvollinen kaikista 3kk eron aikana tapahtuneista asioista..syyllisyys vain painoi päälle ja nyt eilen sitten sorruin ja kerroin kaiken... poikaystäväni lähti intttiin tammikuussa eli hän on nyt siellä kiinni. Totuudesta hän meni taas niin palasiksi..en tiedä miten voisin korvata asian tai mitä sanoa... tavallaan odotan että hän yrittäisi edes ymmärtää koska myös minä olen ollut hänen asemassaan suhteemme alkuaikoina ja valinnut antamaan anteeksi... Poikaystävni sanoo ettei tiedä voiko koskaan päästä tästä yli ja, että hän ei voi käsittää miten saatoin mennä sänkyyn jonkun toisen kanssa... hänelle se, että hän oli minun ensimmäiseni oli aina iso juttu ja nyt hän sanoo että tunnun likaiselta... Meillä on muuten mennyt niin hyvin ja tuntuu, että rakastan häntä yli kaiken... Auttakaa en tahdo menettää häntä enää!
Olemme seurustelleet poikaystäväni kanssa pian 3vuotta,olimme 16 kun aloitimme seurustelun. Seurustelun alussa hän petti minua, ei mitään pussailua vaan siis meni sänkyyn toisen kanssa.
Saimme asian puhuttua kun hän viimei sen minulle tunnusti..annoin toisen mahdollisuuden ja hän näytti että pystyi muuttumaan. Olin pettämisen jälkeen tosi mustis aina kaikesta ja "vainoharhainen yms. En päästänyt paljon menemään ja riitelimme asiasta usein.
Lopulta tajusin, että minun on annettava oikeasti anteeksi ja jätettävä asia taakseni.
Pääsimme siitä ihan hyvin yli vaikka toki se välillä mielessä kummittelee.
Viime kesän alussa elämässäni oli vaihe, etten oikein tiennyt tahdonko jatkaa poikaystäväni kanssa, ihastuin muihin ja kerroinkin tästä hänelle. Lopulta erosimme ja muutin omaan asuntoon. Poikaystäni ei luovuttanut minun suhteeni vaan sain paljon itkuisia viestejä ja yllätys vierailuita, tämä kaikki vain ahdisti minua ja ajoi minut kauemmas hänestä.
Tunteeni häntä kohtaan oli kiintymys ja välittämys.
Tapailin eromme aikana muutamia muita miehiä ja pientä pussailua sun muuta, mutta sitten tapasin todella kivan miehen ja rupesimme viettämään paljon aikaa yhdessä..hänelle tein selväksi etten etsinyt vakavaa suhdetta ja, että exäni oli edelleen kuvioissa koska minulla oli vielä häntäkin kohtaan paljon epäselviä tunteita.
Tämä ei miestä haitannut, hän sanoi ymmärtävänsä hyvin tilanteen, olimmehan exäni kanssa toistemme "ensirakkaudet".. Tapailin siis hieman molempia mutta vähitellen irroitin exäni elämästäni pikkuhiljaa.. Hän tivasi minulta onko minulla joku toinen yms en vain pystynyt kertomaan että tapailin muita jo, kerroin kyllä käyneeni kahvilla joidenkin kanssa mutta tästä uudesta miehestä en sanonut mitään.. Lopulta menin sänkyyn tämän uuden kanssa ja harrastimme seksiä muutaman kerran.
Juttumme ei kuitenkaan toiminut koska en pystynyt unohtamaan exääni, aloin käsittämään, että rakastan häntä edelleen.. Palasimme yhteen ja kun hän kysyi olinko tehnyt muiden kanssa mitään kerroin mutta kun näin miten hajalle hän meni muuntelin hieman totuutta enkä kertonut kaikkia yksityiskohtia, sanoin esim että jätimme sen kesken.. Jatkoimme suhdettamme ja koitin vakuutella itselleni, että en ole tilivelvollinen kaikista 3kk eron aikana tapahtuneista asioista..syyllisyys vain painoi päälle ja nyt eilen sitten sorruin ja kerroin kaiken... poikaystäväni lähti intttiin tammikuussa eli hän on nyt siellä kiinni. Totuudesta hän meni taas niin palasiksi..en tiedä miten voisin korvata asian tai mitä sanoa... tavallaan odotan että hän yrittäisi edes ymmärtää koska myös minä olen ollut hänen asemassaan suhteemme alkuaikoina ja valinnut antamaan anteeksi... Poikaystävni sanoo ettei tiedä voiko koskaan päästä tästä yli ja, että hän ei voi käsittää miten saatoin mennä sänkyyn jonkun toisen kanssa... hänelle se, että hän oli minun ensimmäiseni oli aina iso juttu ja nyt hän sanoo että tunnun likaiselta... Meillä on muuten mennyt niin hyvin ja tuntuu, että rakastan häntä yli kaiken... Auttakaa en tahdo menettää häntä enää!
Vastaukset 3
Vanhimmat
kerran huoraat ja hän tekee itselleen jotain hirvittävää takiasi.
Jälkeen jääneet älköö vaivautuko!:)
Olette kovasti nuoria vielä, siksi teillä asiat keikkuu laidasta toiseen.
OK, rakastuneita tietysti, mutta kahdenkymmenen vuoden, muutaman lapsen ja mahdollisten taloudellisten vaikeuksien jälkeen vasta voit sanoa että todella rakastat!!!
Olette olleet erossa, sinä omassa asunnossasi jopa; miksi sinun pitää tehdä tiliä elämästäsi? Ole itsenäinen, älä anna toisen määrätä omassa elämässäsi.
Kunhan vanhenet, huomaat että voi muodostaa parisuhteen toisen kanssa, jolla on elettyä elämää takana. Aina ei saa "käyttämätöntä" puolisoa.
Kumppanisi on vielä nuori ja kehittymätön. Pojilla tuo henkinen kehitys on jäljessä tyttöihin verrattuna.
Kehoittaisin sinua olemaan luontevasti oma itsesi, älä nöyristele äläkä pyytele anteeksi että olet elänyt vapaana ihmisenä omalla tavallasi.
Älä anna tahtoasi toisen taskuun.
Tämä on näitä liki kuuskymppisen neuvoja! nimimerkillä "kokemusta omaava"!