Tuleeko se jo 5 kk jälkeen , ei tarvii toista huomioida tekstarein , ei puhelinsoitoin,raivareita pikkuasioista.
Seksi kelpaa ,sanoo rakastavansa.Onko se minusta liian varma vai suhteemme aika alkaa olla ohi?
Vai tähänkö tyytyminen..........
Seksi kelpaa ,sanoo rakastavansa.Onko se minusta liian varma vai suhteemme aika alkaa olla ohi?
Vai tähänkö tyytyminen..........
Vastaukset 3
Vanhimmat
jossain vaiheessa. Omaan suhteeseeni se tuli noin vuodessa, riitoja tosin oli ennen sitäkin ja tunnetta,ettei toinen arvosta(syyt eivät tosin niin pieniä kuin nykyään).
Arjen tuloon vaikuttaa pariskunnan ikien ja persoonallisuuksien lisäksi varmasti myös se millä kiireellä suhde etenee. Jos kiire on kova eli heti ollaan muuttamassa yhteen saatetaan törmätä nopeasti "tylsyyteen" kun enään ei mitään uuttaa ja hienoa tapahdukaan.
Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että oli suhteeseen se arki tullutkin tai ei, kumppania tulee kunnioittaa ja huomioida. Tietenkin suhteen alussa olevaa romantiikkaa ei takaisin saa kuin näkemällä vaivaa sen eteen.
Jos oikeasti tunnet ,ettei sinua arvosteta ota asia välittömästi puheeksi. Valmistaudu kuitenkin kohtaamaan tosiasia, että olet se "helppo ja varma nakki" eikä kumppanillasi ole kiinnostusta panostaa suhteeseenne enempää kuin tälläkään hetkellä. Toivottavasti kyse on kuitenkin vain hetken taantumasta, jonka älkeen saatte suhteeseenne luottamusta, turvallisuutta ja kumppanuutta. Mutta siihen tarvitaan kummankin halu onnistua.
Tuota minäkin odotan pelolla, että koska se arki koittaa... Suhdetta takana 2,5 v. Yhteen muutettiin 3 kk kuluttua ensitapaamisesta, kihloihin mentiin 6 kk päästä ja naimisiin 1 v. päästä eli meillä on ainakin ollut tiivistä yhteiseloa alusta lähtien. Meillä menee hyvin, olemme molemmat 45 v., hyvin samanlaisia ja elämänkokemukset ovat samanlaisia, emmekä ole riidelleet oikeastaan kertaakaan. Jos toisella on huono päivä ja tulee purnattua, niin anteeksi pyydetään viimeistään iltaan mennessä. Se vain huolestuttaa, kun siitä arjesta puhutaan niin kovasti. Sillä lailla useimmin väitetään, että se tulee 2 v. kuluttua, mutta meillä se meni jo. Itse olen tosi vahvasti rakastunut edelleen ja mietin joka päivä kuinka onnekasta on kun tapasin mieheni, mieheltä en ole kyllä kysynyt asiasta, että mikä hänen tuntemuksensa suhteen tilasta on. Ihan tyytyväiseltä vaikuttaa ainakin ulospäin.
Voisiko olla niin, että jos on kaksi aikuista tasapainoista ihmistä, joiden ajatusmaailma ja arvomaailma on tosi samanlainen ja parasta suhteessa on mukava arkielämä eli odotukset eivät ole missään pilvissä, niin suhteen väljähtyminen ja pahat kriisit eivät olisi väistämättömiä? Mene ja tiedä, mutta minua harmittavat välillä nuo pelottelut:/ Oikein odotan, että meillä tulisi enemmän vuosia täyteen, niin voisin itse todeta, että voiko suhde jollain toimia kaikista "pakollisista" kriiseistä huolimatta!
Se on minusta joka tapauksessa selvä, että puolisoa tulee kohdella kunnioittavasti kaikissa tilanteissa ja jos joskus tulee sanottua rumasti, pitää pyytää anteeksi. Ei sellaista ihmistä, jonka tulisi olla tärkein elämässä, voi kohdella kaikista huonoiten! Jos heti suhteen alussa ilmenee rumaa käytöstä, tulee sellainen mieleen, että onko ko. henkilön käytös muitakin ihmisiä kohtaan yhtä epäkunnoittavaa silloin kun sattuu olemaan huono hetki elämässä? Onko miehen todellinen luonne paljastumassa? Jos näin on, sinun kannattaa ikävä kyllä lopettaa suhde. Ap, nosta kissa pöydälle ja kysy missä mennään.
Luin uudestaan kirjoitustasi. Arkeahan meidän elämämme on ollut melkein koko ajan. Työntekoa ja vähäinen vapaa-aika vietetään kotitöitä tehden, tietokoneen ääressä tai yhdessä telkkarin eteen käpertyneenä. Viihdytään ja nautitaan, vaikkei yhteiselo mahdottoman henkevää aina olekaan. Lahjoja ja kukkia mies ei ole ostanut edes suhteen alussa (mikä kyllä vähän harmittaa minua) kun "ei ole sitä tyyppiä", mutta silloin tällöin sanoo oma-aloitteisesti rakastavansa ja se riittää minulle. Seksiä on vähemmän kuin ensimmäisinä kuukausina, mutta kuitenkin riittävästi.
Ehkä me olemmekin huomaamattamme eläneet koko ajan sitä harmaata arkea, tajuamatta paremmasta:D