Huonoja tv-kääntäjiä

Tämän päivän AV-suomentajilta puuttuu yleistäen sanottuna kaksi asiaa: yleissivistys ja suomen kielen taito. Valitettavasti :(

Till supen så tager man sill, fallera
men också ansjovis om man vill, fallera.
:,: Men om man är oviss om sillen är ansjovis
så tager man några supar till, fallera :,:

* * *

Menimme tuossa reilu kuukausi sitten pienellä porukalla erään pohjois-suomalaisen hiihtokeskuksen pizzeriaravintolaan. Lankoni tilasi meille jaettavaksi perhepizzan ja pyysi siihen sardelleja. Tilauksen vastaanottaja meni hieman epävarman näköiseksi ja sanoi, ettei sardelleja ehkä keittiöstä löytyisikään... Tähän lankoni sanoi varautuneensa ja kaivoi toppapusakkansa taskusta pienen säilykepurkillisen sardelleja vietäväksi tilauksen mukana keittiöön!

Oli muuten hyvää!

* * *

Ruokasanakirjamies Raholalla on maanmainiossa sivustossaan seikkaperäinen selostus myös anjoviksen ja sardellien erosta:
http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/alyh.html#anjo

* * *

Köyhän miehen mustekala? Otetaan purkillinen maustekalaa, heitetään se a pois ja syödään jäljelle jäänyt mustekala suihin makoisiin!

Intresseissäni ei ole mitenkään puolustella mokia, mutta kerron tiedoksi, että kääntäjät eivät aina näe mitään kuvia kääntäessään. En tosin tiedä, miten on tässä tapauksessa ollut.

puolustusta kirjoitti:

Intresseissäni ei ole mitenkään puolustella mokia, mutta kerron tiedoksi, että kääntäjät eivät aina näe mitään kuvia kääntäessään. En tosin tiedä, miten on tässä tapauksessa ollut.

Lue lisää

Eivät kääntäjät varmaan aina näekään kuvaa, mutta yleissivistyksen omaava henkilö olisi tiennyt, mikä kyseisessä kontekstissa olisi ollut todennäköisimmin oikeampi käännös.

puolustusta kirjoitti:

Intresseissäni ei ole mitenkään puolustella mokia, mutta kerron tiedoksi, että kääntäjät eivät aina näe mitään kuvia kääntäessään. En tosin tiedä, miten on tässä tapauksessa ollut.

Lue lisää

Mistä moista pupputietoa? Ei ohjelmaa voi kääntää, jos ei näe kuvaa.


Kiintoisa kommentti, että kaikilta puuttuu yleissivistys. Sitä pidetään varmaan sitten kriteerinä jo opiskeluvaiheessa.

Kuulin joskus jostain Pihtiputaan mummosta, jonka pitää myös ymmärtää, mitä ruudussa lukee.

Summa S. Ummarum kirjoitti:

Tämän päivän AV-suomentajilta puuttuu yleistäen sanottuna kaksi asiaa: yleissivistys ja suomen kielen taito. Valitettavasti :(

Aivan oikein. Katselin juuri FOXilta metrojunan valmistusta käsittelevää ohjelmaa, joka aivan vilisee virheitä. Onko joku kuullut, että söhkömoottorin olennaiset osat ovat seisoja ja pyörijä. Olis kannattanut katsoa vaikkapa sanakirjasta oikeat termit. Ovat nimittäin aika lähellä alkuperäistä englanninkielen sanaa. Entäpä kun vaunu on tehty teräksestä, hiilestä ja muovista. Missähän sitä hiiltä mahtaa olla? Niinpä niin, hiiliteräksessä mutta kääntäjällä ei ollut siitä aavistustakaan. Tässä ihan noin aluksi.

ei halvalla hyvää kirjoitti:

Aivan oikein. Katselin juuri FOXilta metrojunan valmistusta käsittelevää ohjelmaa, joka aivan vilisee virheitä. Onko joku kuullut, että söhkömoottorin olennaiset osat ovat seisoja ja pyörijä. Olis kannattanut katsoa vaikkapa sanakirjasta oikeat termit. Ovat nimittäin aika lähellä alkuperäistä englanninkielen sanaa. Entäpä kun vaunu on tehty teräksestä, hiilestä ja muovista. Missähän sitä hiiltä mahtaa olla? Niinpä niin, hiiliteräksessä mutta kääntäjällä ei ollut siitä aavistustakaan. Tässä ihan noin aluksi.

Lue lisää

Hiilikuituakin voisi olla keveyden ja vahvuuden takia, mutta olisikohan liian kallista isoihin pintoihin.

En katsonut kirjoitti:

Hiilikuituakin voisi olla keveyden ja vahvuuden takia, mutta olisikohan liian kallista isoihin pintoihin.

Ainakin ranskassa ja englannissa sanaa carbon käytetään (virheellisesti) tarkoittamaan hiilikuitua. Toisaalta hiilikuidut sidotaan aina muovilla.

Hiilikuitumuovia on käytetty isoissakin pinnoissa mm. Pendolinossa.

Hakro kirjoitti:

Ainakin ranskassa ja englannissa sanaa carbon käytetään (virheellisesti) tarkoittamaan hiilikuitua. Toisaalta hiilikuidut sidotaan aina muovilla.

Hiilikuitumuovia on käytetty isoissakin pinnoissa mm. Pendolinossa.

Lue lisää

"Hiilikuitu on hiilisäie tai hiilisäikeistä valmistettu kudos. Arkikielessä hiilikuidulla tarkoitetaan yleensä hiilikuidulla lujitettuja muoveja eli komposiitteja, jossa epoksihartsimatriisi lujitetaan hiilikuiduista valmistetulla matolla. Materiaali on lujaa ja kevyttä, mutta myös suhteellisen kallista.

Hiilifilamentteja valmistetaan oksidoimalla ja pyrolyysillä polyakrylonitriilistä (PAN). Kuumennuksessa polymeeri muodostaa hiiliketjuja, jotka liittyvät pitkiksi kuiduiksi. Lopputuote on 93–95-prosenttista hiiltä."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiilikuitu

Taitaa rajoittua keulaan Pendolinossa.

"Olemme yksi johtava valmistaja Pendolino-junien huolloissa.  Vastuullaamme on WC-tilojen täydellinen kunnostus sekä junien ulkopuolisten vaurioiden korjaukset. Lisäksi valmistamme junien keulan komposiittirakenteet."
http://www.wenda.fi/files/fin/composite_pa.shtml

Vähän muovia kirjoitti:

"Hiilikuitu on hiilisäie tai hiilisäikeistä valmistettu kudos. Arkikielessä hiilikuidulla tarkoitetaan yleensä hiilikuidulla lujitettuja muoveja eli komposiitteja, jossa epoksihartsimatriisi lujitetaan hiilikuiduista valmistetulla matolla. Materiaali on lujaa ja kevyttä, mutta myös suhteellisen kallista.

Hiilifilamentteja valmistetaan oksidoimalla ja pyrolyysillä polyakrylonitriilistä (PAN). Kuumennuksessa polymeeri muodostaa hiiliketjuja, jotka liittyvät pitkiksi kuiduiksi. Lopputuote on 93–95-prosenttista hiiltä."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiilikuitu

Taitaa rajoittua keulaan Pendolinossa.

"Olemme yksi johtava valmistaja Pendolino-junien huolloissa.  Vastuullaamme on WC-tilojen täydellinen kunnostus sekä junien ulkopuolisten vaurioiden korjaukset. Lisäksi valmistamme junien keulan komposiittirakenteet."
http://www.wenda.fi/files/fin/composite_pa.shtml

Lue lisää

Kuen Wikipedia kertoo, hiilikuidut ovat 93–95-prosenttista hiiltä. Hiilikuiduilla lujitettu muovi on taas eri asia, kuten tekstissä sanotaan.

Jos yksi firma valmistaa Pendolinojen keulat, se ei tarkoita, ettei hiilikuitua käytettäisi junassa muuallakin. Sitäpaitsi linkin teksti puhuu keulan komposiittirakenteesta mutta ei mainitse hiilikuitua siinä yhteydessä. Kyseinen firma tekee myös lasikuitumuovia.

Tiedon hiilikuidun käytöstä Pendolinossa olen saanut keskustellessani projektiin osallistuneen insinöörin kanssa. Sain sen käsityksen, että hiilikuitua on käytetty useissa kohteissa. Voin kertoa tarkemmin, kunhan saan yhteyden kyseiseen henkilöön.

Hakro kirjoitti:

Kuen Wikipedia kertoo, hiilikuidut ovat 93–95-prosenttista hiiltä. Hiilikuiduilla lujitettu muovi on taas eri asia, kuten tekstissä sanotaan.

Jos yksi firma valmistaa Pendolinojen keulat, se ei tarkoita, ettei hiilikuitua käytettäisi junassa muuallakin. Sitäpaitsi linkin teksti puhuu keulan komposiittirakenteesta mutta ei mainitse hiilikuitua siinä yhteydessä. Kyseinen firma tekee myös lasikuitumuovia.

Tiedon hiilikuidun käytöstä Pendolinossa olen saanut keskustellessani projektiin osallistuneen insinöörin kanssa. Sain sen käsityksen, että hiilikuitua on käytetty useissa kohteissa. Voin kertoa tarkemmin, kunhan saan yhteyden kyseiseen henkilöön.

Lue lisää

Kun vahvuuteen ja keveyteen pyritään niin ei kai sitä muovia enempää laiteta kuin välttämätöntä. Keula junassa todennäköisin kohde hiilikuidulle, lasikuitua ei varmaankaan ole. Tuskinpa paljon muualla käytetty, mutta laita tietoa jos saat.

Kulinaristi* kirjoitti:

Eivät kääntäjät varmaan aina näekään kuvaa, mutta yleissivistyksen omaava henkilö olisi tiennyt, mikä kyseisessä kontekstissa olisi ollut todennäköisimmin oikeampi käännös.

Lue lisää

Ihminen ei voi tietää aivan kaikkea ihan jokaiselta mahdolliselta osa-alueelta

provoilet, sillä tuossa konstruktiossa "ketä" on ihan oikein.

nyt kyllä kirjoitti:

provoilet, sillä tuossa konstruktiossa "ketä" on ihan oikein.

- saat pyytää omiin kutsuihisi ihan ketä haluat
- saat pyytää omiin kutsuihisi ihan keitä haluat
- saat pyytää omiin kutsuihisi ihan kenet haluat
- saat pyytää omiin kutsuihisi ihan ketkä haluat

Jos sitten alkaa näkyä sellainen versio kuin

”saat pyytää omiin kutsuihisi ihan kutka haluat”

niin minullekin tulee jonkinlainen syyhyreaktio.

Katsoin muutama viikko sitten jonkun Frendien jakson Subilta: Koko ohjelman aikana ei käytetty varmaan kertaakaan pronomineja tai ylipäätään verbien persoonamuotoja, vaan suomennokset olivat muotoa "mennään kahvilaan" ja "tehdään sitä tai tätä". Ihan kuin joku olisi kirjoittanut ranskalaisin viivoin muistiinpanot ohjelman repliikeistä!

Ja toinen asia, mikä ärsyttää: Jos ohjelman hahmo kysyy esim. "is something wrong?" ja toinen hahmoo vastaa pyörittämällä ensin päätään, ja sanomalla sitten vasta "no", suomalaisissa teksteissä lukee "onko kaikki kunnossa" jolloin pään pöyrittämisestä aiheutuu tietenkin aivan päinvastainen viesti katsojalle. Ymmärrän kyllä, ettei kääntäjä välttämättä näe kuvaa, mutta tällaiset asiat pitäisi ottaa huomioon käännettäessä. Olisiko niin vaikeaa kääntää "onko jokin hätänä?" vastaavissa tilanteissa?

Kukapahan kirjoitti:

- saat pyytää omiin kutsuihisi ihan ketä haluat
- saat pyytää omiin kutsuihisi ihan keitä haluat
- saat pyytää omiin kutsuihisi ihan kenet haluat
- saat pyytää omiin kutsuihisi ihan ketkä haluat

Jos sitten alkaa näkyä sellainen versio kuin

”saat pyytää omiin kutsuihisi ihan kutka haluat”

niin minullekin tulee jonkinlainen syyhyreaktio.

Lue lisää

Olen kuullut "perinnelingvistien" puheessa täällä Pirkanmaalla muodon "kekä" suomen merkityksessä "kuka". Että onhan näitä. Mutta kuitenkin:

Ketä-subjekti on niin p-ersee-stä niin p-ersee-stä niin p-ersee-stä niin p-ersee-stä niin p-ersee-stä niin p-ersee-stä niin p-ersee-stä niin p-ersee-stä kuin voi olla. Tajuatteko?

Tuo "kekä" on toisaalta aika looginen: kekä-ketkä.keitä-kenet-kenellä-keneltä-kenelle jne. Ja ketä (ei subjekti).

hfdlkghbkl kirjoitti:

Olen kuullut "perinnelingvistien" puheessa täällä Pirkanmaalla muodon "kekä" suomen merkityksessä "kuka". Että onhan näitä. Mutta kuitenkin:

Ketä-subjekti on niin p-ersee-stä niin p-ersee-stä niin p-ersee-stä niin p-ersee-stä niin p-ersee-stä niin p-ersee-stä niin p-ersee-stä niin p-ersee-stä kuin voi olla. Tajuatteko?

Tuo "kekä" on toisaalta aika looginen: kekä-ketkä.keitä-kenet-kenellä-keneltä-kenelle jne. Ja ketä (ei subjekti).

Lue lisää

Korjaan:
Tuo "kekä" on äärimmäisen looginen. ÄÄRIMMÄISEN.

Onhan aivan selvä, että "ketkä" on yksikössä "kekä". Ja sanojen ketä, keitä, kenet, kenellä, keneltä, kenelle jne. kantasana on ilmiselvästi "kekä", ei "kuka".

Aletaanpa vaatia suomen kielen sääntöihin muutosta, että "kuka" pitää muuttaa muotoon "kekä".

nyt kyllä kirjoitti:

provoilet, sillä tuossa konstruktiossa "ketä" on ihan oikein.

Onko tuo oikein? Sehän on yksikkömuoto, ja partitiivissa olevana se tarkoittaa, että pyydetään ja pyydetään jotakuta, eli aspektuaalisesti ajatellen kyse on päättymättömästä tai jatkuvasta toiminnasta.

-Ketä sinä pyydit kutsuihisi?
-Pekkaa. Pyydin häntä kutsuihini koko päivän. Sitten aloin pyytää Maijaa.

AH jaa... kirjoitti:

Onko tuo oikein? Sehän on yksikkömuoto, ja partitiivissa olevana se tarkoittaa, että pyydetään ja pyydetään jotakuta, eli aspektuaalisesti ajatellen kyse on päättymättömästä tai jatkuvasta toiminnasta.

-Ketä sinä pyydit kutsuihisi?
-Pekkaa. Pyydin häntä kutsuihini koko päivän. Sitten aloin pyytää Maijaa.

Lue lisää

Mikä ihmeen "pyydit"?

Mun korvaan kuulostaa omituiselta. Itse sanoisin "pyysit".

Aivan, kuva on kyllä aina käytössä.

Arvoisa Jonkunlainen,

mistä sait nuo tiedot? En ymmärrä, miten jokin kanava voisi pyöriä kouluttamattomin voimin. Tv-kääntämiseen tarvitaan melkoinen kokemuspohja, jotta saadaan edes huonosti toimiva käännös aikaan.

Joitakin vuosia sitten lukemani tiedon mukaan ammattilaiset kyllä jonottavat noihin hommiin. "Saavat töitä muualtakin", siis käännöstoimistostako? Työn lajeja on aika paljon ja työn luonne on erilaista riippuen siitä, mitä tekee.

En tähän hätään muista tavanneeni kovin yksinkertaiselta vaikuttavaa kääntäjää, mutta eihän se tietty mitään todista.

Kyllä, suomentaja vastaa itse tekstistään.

Oh my Lord, ja huutomerkkikin puuttuu. Tuo lausehan on käskymuoto, imperatiivi.

Imperoikaa! kirjoitti:

Oh my Lord, ja huutomerkkikin puuttuu. Tuo lausehan on käskymuoto, imperatiivi.

Niin. Ruudussa lyö silmille, joten sitä vältetään systemaattisesti.

miten niin lyö kirjoitti:

Niin. Ruudussa lyö silmille, joten sitä vältetään systemaattisesti.

Aivan, miten niin lyö silmille? Lyödä silmille ruudussa - mikä älyttömyys! Taas sitä suomalaista luuloisuutta, vai sanonko suoraan - TYLSYYTTÄ. Monotonisuuden ja vaatimattomuuden vaadetta, hohhoijaa. Eikö kukaan koskaan kyseenalaista näitä AV-kääntäjien järjettömiä sääntöjä?

Voi jumankaude! kirjoitti:

Aivan, miten niin lyö silmille? Lyödä silmille ruudussa - mikä älyttömyys! Taas sitä suomalaista luuloisuutta, vai sanonko suoraan - TYLSYYTTÄ. Monotonisuuden ja vaatimattomuuden vaadetta, hohhoijaa. Eikö kukaan koskaan kyseenalaista näitä AV-kääntäjien järjettömiä sääntöjä?

Lue lisää

TV1:n Komisario Lynley -sarjan eräässä jaksossa on Thames-joesta löytynyt ruumis, ja rikoskomisario tulee paikalle tutkimaan tapahtunutta.
- Käännättekö ruumista? hän sanoo rikosryhmälleen.

LOL, LOL. Lynley ei todellakaan kysy, kääntävätkö kollegat ruumista, vaan pyytää heitä kääntämään miespuolisen ruumiin niin että hän itse näkisi sen frontaalipuolen. "Kääntäisittekö ruumiin, kiitos", olisi korrekti suomennos (esimerkiksi) tämän yläluokkaisen rikoskomisarion originaalirepliikistä "Can you turn him around, please". Tämä sama pyytämislause oli käännetty jaksossa kaksi kertaa kysymyslauseeksi.

Kyseisen Komisario Lynley -jakson kääntäjä oli Tiina Holopainen, 2006 (ainakin niin lopussa luki).

Voi jumankaude! kirjoitti:

Aivan, miten niin lyö silmille? Lyödä silmille ruudussa - mikä älyttömyys! Taas sitä suomalaista luuloisuutta, vai sanonko suoraan - TYLSYYTTÄ. Monotonisuuden ja vaatimattomuuden vaadetta, hohhoijaa. Eikö kukaan koskaan kyseenalaista näitä AV-kääntäjien järjettömiä sääntöjä?

Lue lisää

Mikä suututtaa?

Voi jumankaude! kirjoitti:

Aivan, miten niin lyö silmille? Lyödä silmille ruudussa - mikä älyttömyys! Taas sitä suomalaista luuloisuutta, vai sanonko suoraan - TYLSYYTTÄ. Monotonisuuden ja vaatimattomuuden vaadetta, hohhoijaa. Eikö kukaan koskaan kyseenalaista näitä AV-kääntäjien järjettömiä sääntöjä?

Lue lisää

En ymmärrä tätä kommenttia. Mikä on älyttömyys? Onko kirjoittaja sitä mieltä, että huutomerkki ei lyö silmille ruudussa? Entä millä tavalla on luuloisuutta se, että kaihdetaan jotain välimerkkiä? Vaikea tajuta. Ilmiselvää kuitenkin, että se sieltä tökkii.

Huutomerkkihän on helppo. Huutomerkki nimen omaan sallii helpon tekstin, koska silloin ei tarvitse miettiä muita keinoja niin paljon.

Jotkut lisäilevät arkiteksteihinsä hymiöitä, usein ilman mitään perusteita, ja jopa viestiä vastaan sotien (mistä taas voi syntyä tahattomia ja ei-toivottujua lisämerkityksiä ja -vivahteita). Yksi syy tähän on, että hymiökin on niin helppo. Haluaako vihainen, että hymiöt otetaan ruudussa käyttöön? Soita ihmeessä liittoon.

Nimimerkki miten niin lyö oli tietenkin ironiaa, välimerkit tuskin ketään hakkaavat. Entä mitä tarkoitit tällä vaatimattomuuden "vaateella", haluaisitko että ruudussa käytetään raflaavia sanoja? Vähän niin kuin teininä?

Mitä säännöstöä muuten ehdotat kyseenalaistettavaksi?

patonäkymä kirjoitti:

Mikä suututtaa?

Tämä kaikki suututtaa, ihan noin esimerkinomaisesti esitettynä:

1)
S i l l ä s i l m ä l lä

(suomennos: Kaisa Cullen)
"Aion rankaista sinua."

(suomennos: Tiina Ruuskanen)
"Mistä lie johtuu."

(suomennos: Maria Amberg)
"On hääkakun leikkauksen vuoro."

(suomennos: X)
"Sinua odottaa yllätyksiä."


2)
C o m e D i n e w i t h M e
(suomennos: Hanna Niemi)

"Keskittyminen on avain sana."
"Hän odottaa innolla loppu viikkoa."
"Thomas Cook ei mitenkään ole kuuluisin Leicesteriläinen."
"Hän ikävystyttää vieraita jutuilla kuuluisista Prestonialaisista."
"Käsi alkaa sattua."
"He saavat vapaasti olla omia itseään."
"Jälkiruoka maistui hyvin."
"Alberto joutaisi vähän harjoitella."

Queer Snake Eye kirjoitti:

Tämä kaikki suututtaa, ihan noin esimerkinomaisesti esitettynä:

1)
S i l l ä s i l m ä l lä

(suomennos: Kaisa Cullen)
"Aion rankaista sinua."

(suomennos: Tiina Ruuskanen)
"Mistä lie johtuu."

(suomennos: Maria Amberg)
"On hääkakun leikkauksen vuoro."

(suomennos: X)
"Sinua odottaa yllätyksiä."


2)
C o m e D i n e w i t h M e
(suomennos: Hanna Niemi)

"Keskittyminen on avain sana."
"Hän odottaa innolla loppu viikkoa."
"Thomas Cook ei mitenkään ole kuuluisin Leicesteriläinen."
"Hän ikävystyttää vieraita jutuilla kuuluisista Prestonialaisista."
"Käsi alkaa sattua."
"He saavat vapaasti olla omia itseään."
"Jälkiruoka maistui hyvin."
"Alberto joutaisi vähän harjoitella."

Lue lisää

Come Dine With Me -sarjan nimi on suomeksi kai jotain että Aterioi mun kanssani. Tänään oli käännös oli taas tykkää-verbin suurta juhlaa. Miten hienoa, että kääntäjät ovat niin yhtenäistä porukkaa. Sopisivat roolimalliksi monille muille.

Tässä vain pieni määrä yhden jakson tykätä-ilotulituksesta.

---

Ali juo mitä tahansa jääpaloja
joten hän tykkää varmasti.

Tykkään vanukkaista, mutten
hedelmien kanssa.

Paahtovanukas kelpaisi.
- Vihdoin jotain, josta tykätään.

Carolle pilkkoo mansikat.
Joista koiratkin näyttävät tykkäävän.
- (persoonallinen lausepari - relatiivilause irrotettu rohkeasti päälauseestaan, vau)

Ne eivät tykkää koiranruoasta.
Ne loukkaantuvat jos annan sitä.

-suomennos Sirpa Witick


Tykkään - tykkäät - tykkää - tykkäämme - tykkäätte - tykkäävät. Hurmaavaa.

Queer Snake Eye kirjoitti:

Tämä kaikki suututtaa, ihan noin esimerkinomaisesti esitettynä:

1)
S i l l ä s i l m ä l lä

(suomennos: Kaisa Cullen)
"Aion rankaista sinua."

(suomennos: Tiina Ruuskanen)
"Mistä lie johtuu."

(suomennos: Maria Amberg)
"On hääkakun leikkauksen vuoro."

(suomennos: X)
"Sinua odottaa yllätyksiä."


2)
C o m e D i n e w i t h M e
(suomennos: Hanna Niemi)

"Keskittyminen on avain sana."
"Hän odottaa innolla loppu viikkoa."
"Thomas Cook ei mitenkään ole kuuluisin Leicesteriläinen."
"Hän ikävystyttää vieraita jutuilla kuuluisista Prestonialaisista."
"Käsi alkaa sattua."
"He saavat vapaasti olla omia itseään."
"Jälkiruoka maistui hyvin."
"Alberto joutaisi vähän harjoitella."

Lue lisää

Ihmettelen kyllä näitä huomioita ja kommentoija voisi ehkä paljastaa, mikä lauseissa on väärin :

S i l l ä s i l m ä l lä

(suomennos: Kaisa Cullen)
"Aion rankaista sinua."

-Mikä tässä on väärin?


(suomennos: Tiina Ruuskanen)
"Mistä lie johtuu."

-Entä mikä tässä on väärin?

(suomennos: Maria Amberg)
"On hääkakun leikkauksen vuoro."

(suomennos: X)
"Sinua odottaa yllätyksiä."

-Tämä särähti myös omaan kielentajuuni mutta..pyöriteltyäni päässäni muita vaihtoehtoja "Sinua odottaa yllätykset."/"Yllätyksiä odottaa sinua." on mielestäni ylläoleva lause ainoa tapa ilmaista asia parhaiten vaikka siinä joku ilmaisullinen tönkköys onkin.

2)
C o m e D i n e w i t h M e
(suomennos: Hanna Niemi)

"Keskittyminen on avain sana."
- Toivottavasti alkuperäisessä käännöksessä ei ole yhdyssanavirhettä, muuten tässä ei ole mitään kieliopinvastaista.

"Hän odottaa innolla loppu viikkoa."
-Eli sama kuin edellisessä, jos alkuperäisessä käännöksessä ei ole muuta kuin yhdyssanavirhe niin tässä ei mitään muuta ongelmaa ole.

"Thomas Cook ei mitenkään ole kuuluisin Leicesteriläinen."

-Jos alkuperäisesä adjektiivi on isolla kirjoitettu niin ikävä juttu. Mielestäni mahdollisesti 'leicesterilainen' olisi myös mahdollinen kirjoitusasu mutta en pidä -läinen -loppua kovin virheellisenä.

"Hän ikävystyttää vieraita jutuilla kuuluisista Prestonialaisista."

-Jos adjektiivi on isolla kirjoitettu alkuperäisessä käännöksessä niin ikävä juttu.

"Käsi alkaa sattua."
- Tää on eka josta virhettä löydän, eli laittaisin "käteen"

"He saavat vapaasti olla omia itseään."

-"omana itsenä oleminen" on ihan käypä ilmaisu eli en löydä mitään virhettä tästä

"Jälkiruoka maistui hyvin."

-Ilmeisesti virhebongari ei ole ymmärtänyt, mitä lauseella halutaan sanoa. Tarkoitus siis ole ollut väittää, että jälkiruoka maistuu 'hyvältä' vaan että jälkkäri syötiin loppuun tai lähes loppuun asti, eli se sekä maistui hyvältä, että kelpasi ruokailijoille. Vrt. lause "Puuro maistuu meidän perheelle hyvin."
"Alberto joutaisi vähän harjoitella."

suomen opiskelija kirjoitti:

Ihmettelen kyllä näitä huomioita ja kommentoija voisi ehkä paljastaa, mikä lauseissa on väärin :

S i l l ä s i l m ä l lä

(suomennos: Kaisa Cullen)
"Aion rankaista sinua."

-Mikä tässä on väärin?


(suomennos: Tiina Ruuskanen)
"Mistä lie johtuu."

-Entä mikä tässä on väärin?

(suomennos: Maria Amberg)
"On hääkakun leikkauksen vuoro."

(suomennos: X)
"Sinua odottaa yllätyksiä."

-Tämä särähti myös omaan kielentajuuni mutta..pyöriteltyäni päässäni muita vaihtoehtoja "Sinua odottaa yllätykset."/"Yllätyksiä odottaa sinua." on mielestäni ylläoleva lause ainoa tapa ilmaista asia parhaiten vaikka siinä joku ilmaisullinen tönkköys onkin.

2)
C o m e D i n e w i t h M e
(suomennos: Hanna Niemi)

"Keskittyminen on avain sana."
- Toivottavasti alkuperäisessä käännöksessä ei ole yhdyssanavirhettä, muuten tässä ei ole mitään kieliopinvastaista.

"Hän odottaa innolla loppu viikkoa."
-Eli sama kuin edellisessä, jos alkuperäisessä käännöksessä ei ole muuta kuin yhdyssanavirhe niin tässä ei mitään muuta ongelmaa ole.

"Thomas Cook ei mitenkään ole kuuluisin Leicesteriläinen."

-Jos alkuperäisesä adjektiivi on isolla kirjoitettu niin ikävä juttu. Mielestäni mahdollisesti 'leicesterilainen' olisi myös mahdollinen kirjoitusasu mutta en pidä -läinen -loppua kovin virheellisenä.

"Hän ikävystyttää vieraita jutuilla kuuluisista Prestonialaisista."

-Jos adjektiivi on isolla kirjoitettu alkuperäisessä käännöksessä niin ikävä juttu.

"Käsi alkaa sattua."
- Tää on eka josta virhettä löydän, eli laittaisin "käteen"

"He saavat vapaasti olla omia itseään."

-"omana itsenä oleminen" on ihan käypä ilmaisu eli en löydä mitään virhettä tästä

"Jälkiruoka maistui hyvin."

-Ilmeisesti virhebongari ei ole ymmärtänyt, mitä lauseella halutaan sanoa. Tarkoitus siis ole ollut väittää, että jälkiruoka maistuu 'hyvältä' vaan että jälkkäri syötiin loppuun tai lähes loppuun asti, eli se sekä maistui hyvältä, että kelpasi ruokailijoille. Vrt. lause "Puuro maistuu meidän perheelle hyvin."
"Alberto joutaisi vähän harjoitella."

Lue lisää

Tässä suosittelisin, että suomen opiskelija printtaa edellisen kommenttinsa ja vie huomenna opettajalle skriinattavaksi ja tarkasteltavaksi luokan edessä. Senhän pitäisi teillä olla arkipäivää. Nämä ovat hyviä oppimistilaisuuksia.

Valitettavasti kirjoitti:

Tässä suosittelisin, että suomen opiskelija printtaa edellisen kommenttinsa ja vie huomenna opettajalle skriinattavaksi ja tarkasteltavaksi luokan edessä. Senhän pitäisi teillä olla arkipäivää. Nämä ovat hyviä oppimistilaisuuksia.

Lue lisää

Sen verran joudun oikomaan käsityksiäsi, että meillä on normatiivista kielenopetusta hyvin vähän eikä opetus ole samanlaista kuin peruskoulussa tai lukiossa aikoinaan. Kursseillamme siis ei käsitellä normittamisen problematiikkaa kuin melko vähäisesti.
Pidän kommenttiasi jonkin verran ylimielisenä.

Toisekseen monet, jotka huomioita näistä "vääristä" käännöksistä tekevät, eivät ole valmiita kertomaan, missä ko. lauseiden virheet lauseissa ovat.

Suomea opiskelemalla ei päädy suomen kielen absoluuttiseksi auktoriteetiksi vaan ennemminkin saa näkökulmia kielen kieliopillisuuteen, tyyliin ja normittamisen hankaluuksiin. Ajatus siitä, että suomen kielen opinnot johtaisivat tyylillisesti "hyvän" kielen hallintaan tai että suomen opiskelija osaisi kaikki normit ulkoa on hassunkurinen.

suomen opiskelija kirjoitti:

Sen verran joudun oikomaan käsityksiäsi, että meillä on normatiivista kielenopetusta hyvin vähän eikä opetus ole samanlaista kuin peruskoulussa tai lukiossa aikoinaan. Kursseillamme siis ei käsitellä normittamisen problematiikkaa kuin melko vähäisesti.
Pidän kommenttiasi jonkin verran ylimielisenä.

Toisekseen monet, jotka huomioita näistä "vääristä" käännöksistä tekevät, eivät ole valmiita kertomaan, missä ko. lauseiden virheet lauseissa ovat.

Suomea opiskelemalla ei päädy suomen kielen absoluuttiseksi auktoriteetiksi vaan ennemminkin saa näkökulmia kielen kieliopillisuuteen, tyyliin ja normittamisen hankaluuksiin. Ajatus siitä, että suomen kielen opinnot johtaisivat tyylillisesti "hyvän" kielen hallintaan tai että suomen opiskelija osaisi kaikki normit ulkoa on hassunkurinen.

Lue lisää

Minkälaista opetus peruskoulussa ja lukiossa nykyisin on? Mitä vaaditaan, jotta tilanteeseen saadaan muutos?

Valitettavasti kirjoitti:

Tässä suosittelisin, että suomen opiskelija printtaa edellisen kommenttinsa ja vie huomenna opettajalle skriinattavaksi ja tarkasteltavaksi luokan edessä. Senhän pitäisi teillä olla arkipäivää. Nämä ovat hyviä oppimistilaisuuksia.

Lue lisää

Samaa suosittelisin "suomen opiskelijalle" minä. Mikä siinä on, mutta hänenkaltaistensa kielitajussa kuuluu aina jonkinasteinen kyvyttömyys oppia -maalaisuus, yksioikoisuus, tai miten sen sanoisi. Pyydän anteeksi, jos loukkaan, mutta tarkoitan tässä kohtaa maalaisuudella vastakohtaa sellaiselle, joka näkee yhden asian useasta eri kulmasta, mutta pystyy silti pitämään kielen kasassa (ja haluaa pitää sen kasassa) kielen perusasioita viäntämättä. Sellainen kielenkäyttäjä ei tunge murteitansa mukaan ikään kuin ne olisivat yleiskieltä.

Mutta kun suomen opetus on Suomen kouluissa nykyisin niin leväperäistä, ettei oikein mitään vaadita, niin... tässä ollaan. Olen tavannut luokanopettajan, joka tekee anteeksiantamattomia suomen kielen virheitä puheessaan ja kirjoituksessaan. Paljon on hänellä oikein, mutta liian paljon väärin :( Tietäisivätpä Pisa-tuloksista seonneet ulkomaalaiset tämänkin faktan.

Öö miinus kirjoitti:

Samaa suosittelisin "suomen opiskelijalle" minä. Mikä siinä on, mutta hänenkaltaistensa kielitajussa kuuluu aina jonkinasteinen kyvyttömyys oppia -maalaisuus, yksioikoisuus, tai miten sen sanoisi. Pyydän anteeksi, jos loukkaan, mutta tarkoitan tässä kohtaa maalaisuudella vastakohtaa sellaiselle, joka näkee yhden asian useasta eri kulmasta, mutta pystyy silti pitämään kielen kasassa (ja haluaa pitää sen kasassa) kielen perusasioita viäntämättä. Sellainen kielenkäyttäjä ei tunge murteitansa mukaan ikään kuin ne olisivat yleiskieltä.

Mutta kun suomen opetus on Suomen kouluissa nykyisin niin leväperäistä, ettei oikein mitään vaadita, niin... tässä ollaan. Olen tavannut luokanopettajan, joka tekee anteeksiantamattomia suomen kielen virheitä puheessaan ja kirjoituksessaan. Paljon on hänellä oikein, mutta liian paljon väärin :( Tietäisivätpä Pisa-tuloksista seonneet ulkomaalaiset tämänkin faktan.

Lue lisää

Kiitos selkeästi perustellusta mielipiteestä.
Ainakin itse tulkitsen, että kääntäjä yrittää kääntää kielen myös alkuperäiselle tyylille. Sen vuoksi ainakin itse ymmärrän, jos on bongattu monia puhuttua kieltä edustavia lauseita. Esim. "Keskittyminen on avainsana." on huono ilmaisu ylioppilasaineessa mutta puhekielessä se voi olla aivan käypä ilmaisu. En siis ymmärrä ideaa siitä, että käännöksen pitäisi olla kaikissa tapauksissa, esim. mainituissa Sillä silmällä -ohjelmissa tai Arvostele mun illallinen, mahdollisimman yleiskielistä. Miten kääntäjän sitten pitäisi ratkaista tilanne, jossa käännettävässä ohjelmassa joku henkilö vaihtaisi murteellapuhumiseen, siten, että sillä olisi merkitystä ohjelman sisällön kannalta? Todennäköisesti kääntäjän pitäisi huomioida tällainenkin käännöksessä.

suomen opiskelija kirjoitti:

Kiitos selkeästi perustellusta mielipiteestä.
Ainakin itse tulkitsen, että kääntäjä yrittää kääntää kielen myös alkuperäiselle tyylille. Sen vuoksi ainakin itse ymmärrän, jos on bongattu monia puhuttua kieltä edustavia lauseita. Esim. "Keskittyminen on avainsana." on huono ilmaisu ylioppilasaineessa mutta puhekielessä se voi olla aivan käypä ilmaisu. En siis ymmärrä ideaa siitä, että käännöksen pitäisi olla kaikissa tapauksissa, esim. mainituissa Sillä silmällä -ohjelmissa tai Arvostele mun illallinen, mahdollisimman yleiskielistä. Miten kääntäjän sitten pitäisi ratkaista tilanne, jossa käännettävässä ohjelmassa joku henkilö vaihtaisi murteellapuhumiseen, siten, että sillä olisi merkitystä ohjelman sisällön kannalta? Todennäköisesti kääntäjän pitäisi huomioida tällainenkin käännöksessä.

Lue lisää

Miksi kommentoit alaa, jota et tunne?

sdfbh äadfpj kirjoitti:

Miksi kommentoit alaa, jota et tunne?

Vaikka en kvanttifysiikkaa tuntisikaan, kommentoisin sitä, jos se herättäisi tunteita. Suomentaminen herättää tunteita, joten puutun siihen, vaikka en "suomen kielen opiskelija" enkä kääntäjä olekaan. Äitini oli suomentaja.

Kvantti F.Y.S. Iikka kirjoitti:

Vaikka en kvanttifysiikkaa tuntisikaan, kommentoisin sitä, jos se herättäisi tunteita. Suomentaminen herättää tunteita, joten puutun siihen, vaikka en "suomen kielen opiskelija" enkä kääntäjä olekaan. Äitini oli suomentaja.

Lue lisää

Kiitos eräälle proffalle hyvästä neuvosta.

sdfbh äadfpj kirjoitti:

Miksi kommentoit alaa, jota et tunne?

Kommentoin asioita, joiden kanssa olen itse tekemisissä (kieliopillisuus, tyyli..). Luonnollisesti omasta näkökulmastani. Käsittääkseni kääntäjien suomen kieli on sama kieli, jota itsekin opiskelen.
Ehkä voit tarkentaa, mitä tarkoitat.

suomen opiskelija kirjoitti:

Kommentoin asioita, joiden kanssa olen itse tekemisissä (kieliopillisuus, tyyli..). Luonnollisesti omasta näkökulmastani. Käsittääkseni kääntäjien suomen kieli on sama kieli, jota itsekin opiskelen.
Ehkä voit tarkentaa, mitä tarkoitat.

Lue lisää

Minä kävin pienenä satubaletissa.

P.S. Mikäli suomen opiskelijan äidinkieli ei ole suomi, hänen olisi hyvä se täällä kertoa.

Primadonna. kirjoitti:

Minä kävin pienenä satubaletissa.

P.S. Mikäli suomen opiskelijan äidinkieli ei ole suomi, hänen olisi hyvä se täällä kertoa.

^ Ilmeisesti tyhjänpäiväisestä panettelusta, jossa ei ole asiaa mukana, tulee jollekulle tosi hyvä mieli?

suomen opiskelija kirjoitti:

^ Ilmeisesti tyhjänpäiväisestä panettelusta, jossa ei ole asiaa mukana, tulee jollekulle tosi hyvä mieli?

Mihin viittaat?

Leijona. kirjoitti:

Mihin viittaat?

Siihen, että keskustelussa siirrytään hyvin nopeasti henkilöön kohdistuvaan panetteluun sen sijaan, että pitäydyttäisiin asiassa ja perusteluissa. Mutta ilmeisesti tähän pätee se kaava, että kun sanottavat loppuu niin siirrytään törkylinjalle.
Harmi, koska olisin todella odottanut selvitystä siitä, miksi nuo esiinnostetut lauseet ovat "huonoa suomea" tai "huonoa tyyliä". Siihenhän tässä ei ole vielä ollenkaan päästy.

suomen opiskelija kirjoitti:

Siihen, että keskustelussa siirrytään hyvin nopeasti henkilöön kohdistuvaan panetteluun sen sijaan, että pitäydyttäisiin asiassa ja perusteluissa. Mutta ilmeisesti tähän pätee se kaava, että kun sanottavat loppuu niin siirrytään törkylinjalle.
Harmi, koska olisin todella odottanut selvitystä siitä, miksi nuo esiinnostetut lauseet ovat "huonoa suomea" tai "huonoa tyyliä". Siihenhän tässä ei ole vielä ollenkaan päästy.

Lue lisää

Vai että oikein törkylinjalle. Sehän on ihan hirvittävää. Surullista että koet niin. Koetko myös, että sinuun on kohdistunut panetteluja?

Et ole edelleenkään kertonut, onko suomi äidinkielesi. Kysymyshän oli perusteltu ja kohtelias. Yllättävän reaktiosi perusteella suomi ilmeisesti on äidinkielesi.

Miten kommentintarkasteluluento meni? Se edustaa asennetta, jolla pärjää kielimaailmassa.

Jatkoa...

4) Av-kääntäminen on olennaisen tiivistämistä ajallisesti ja merkkimääräisesti rajattuun tilaan sekä tekstityksen ja kuvan antaman kontekstin yhteensovittamista parhaalla mahdollisella tavalla.

Kuten edellä jo kävi ilmi, av-käännöksiä tehdään kakkoskäännöksinä ja ykköskäännöksinä. Kakkoskäännös tehdään valmiiksi ajastettuun ja jaettuun pohjaan. Ykköskäännöksessä kääntäjä itse ajastaa ruutuun tulevat repliikit ja miettii, miten repliikit kannattaisi jakaa.

Etenkin englanninkielisistä ohjelmista puhuttaessa kakkoskäännöksissä on ongelmana usein se, että ne on lähes poikkeuksetta laadittu jonkin germaanisen kielen rakenteiden mukaisesti. Kakkoskäännösten pohjana käytettävät ykköskäännökset näet ovat usein englannin-, ruotsin-, norjan-, tanskan- tai hollanninkielisiä. Näin ollen kääntäjä saattaa joutua "tekemään väkivaltaa" suomen kielelle, tai kääntäjä ei kerta kaikkiaan voi tehdä kielellisesti parhaita käännösratkaisuja. Kakkoskäännösten kohdalla ei yleensä saa tehdä muutoksia valmiisiin ajastuksiin (tosin usein repliikkejä saa esim. yhdistellä). Harvoin tähän on kääntäjällä haluakaan, koska repliikkien ajastusten hiomisesta ja muutoksista ei välttämättä makseta.

Ykköskäännösten kohdalla kääntäjä ajastaa repliikit itse, jolloin repliikkijako on mahdollista tehdä niin, että käännösratkaisut ovat kielellisesti mahdollisimman sujuvia. Ajastusta tehdessä on otettava huomioon esimerkiksi:
- Puheen rytmi. Esim. ajastaako henkilön A esittämä kysymys ja henkilön B antama vastaus samaan repliikkiin vai ei.
-Lukunopeus. Käännösohjelmissa on lukunopeusmittari: liian lyhyitä tai nopeita repliikkejä ei saisi olla. Repliikkien minimi- ja maksimipituudet ovat asiakaskohtaisia. Kääntäjä ei saa näitä päättää.
-Kuvaleikkaukset (Repliikit eivät saisi ylittää kuvaleikkauksia. Nopea puhetahti ja nopeat kuvaleikkaukset, joita suositaan etenkin uusissa nopeatempoisissa draamoissa ja reality-sarjoissa, voivat olla varsin ongelmallisia tekstityksen kannalta.

Kakkoskäännöksiä tulee vastaan etenkin DVD-töiden kohdalla (ei koskaan ykkösiä) sekä eri maksukanavilla. Pääkanavien (ainakin YLE, MTV3, SubTV, Nelonen, JIM) käännökset ovat pääsääntöisesti ykköskäännöksiä (mutta kakkosiakin on).

5) Av-kääntäjät ovat pääsääntöisesti korkeasti koulutettuja.

On totta, että alalla on mukana paljon myös opiskelijoita. Harva käännösfirma kuitenkaan ottaa kääntäjää listoilleen ilman käännöskoetta. Tämä pätee ainakin kaikkiin niihin firmoihin, joilla on Suomessa toimisto. Jonkinlainen vaatimustaso siis niilläkin sentään on. Usein on myös niin, ettei kääntäjä saa ensin lainkaan tehtäväkseen ykköskäännöksiä vaan tekee jonkin aikaa kakkosia. Firmasta riippuen kääntäjien työtä valvotaan enemmän tai vähemmän. On ihan yleistä, että firmat tiputtavat "huonoja" kääntäjiä pois listoiltaan. (Itse siis olen sitä mieltä, ettei kyse kyllä välttämättä ole huonoista kääntäjistä.) Tätä aihetta on sivuttu esim. av-kaantajat.fi-keskustelufoorumilla.

Av-kääntäjän työhön on usein pohjavaatimuksena vähintäänkin pitkälle edenneet käännösalan tai filologian opinnot, mahdollisesti myös tutkinto. Kiel(t)en ohella av-kääntäjän on hallittava tiedonhaku ja vähintään tietotekniikan perusteet: av-kääntäjä joutuu käyttämään työssään av-kääntämiseen tarkoitettuja käännösohjelmia ja nettisanakirjastoja. Lisäksi tietotekniset ongelmat on usein osattava ratkoa itse tai sähköpostin välityksellä saatavien neuvojen avulla.

Joskus kuulee (jopa av-kääntäjien itsensä suusta), että etenkin surkeimpien (ulkomailla toimivien) käännöspuljujen listoilla on lukiopohjalta toimivia kotiäitejä. Itse kuitenkin epäilen moista urbaaniksi legendaksi. Kotiäitejä alalla varmasti on, mutta luulen silti, että useimmilla heistä on vähintäänkin käännöstieteen tai kielten korkeakouluopintoja tai jo valmis FM-tutkinto.

6) Käännösvirheitä tulee, ja niitä on erilaisia.

Käännösvirheistä valtaosa lienee huolimattomuusvirheitä. Esimerkiksi lukujen kohdalla tätä sattuu usein, joten "five" voikin ruudussa olla vahingossa "kolme". Lisäksi käännökseen saattaa jäädä kirjoitusvirheitä. Näitä ei saisi jäädä, mutta koska töiden määrä on suuri ja tahti on kova, virheitä valitettavasti jää.

hamppu1 kirjoitti:

Jatkoa...

4) Av-kääntäminen on olennaisen tiivistämistä ajallisesti ja merkkimääräisesti rajattuun tilaan sekä tekstityksen ja kuvan antaman kontekstin yhteensovittamista parhaalla mahdollisella tavalla.

Kuten edellä jo kävi ilmi, av-käännöksiä tehdään kakkoskäännöksinä ja ykköskäännöksinä. Kakkoskäännös tehdään valmiiksi ajastettuun ja jaettuun pohjaan. Ykköskäännöksessä kääntäjä itse ajastaa ruutuun tulevat repliikit ja miettii, miten repliikit kannattaisi jakaa.

Etenkin englanninkielisistä ohjelmista puhuttaessa kakkoskäännöksissä on ongelmana usein se, että ne on lähes poikkeuksetta laadittu jonkin germaanisen kielen rakenteiden mukaisesti. Kakkoskäännösten pohjana käytettävät ykköskäännökset näet ovat usein englannin-, ruotsin-, norjan-, tanskan- tai hollanninkielisiä. Näin ollen kääntäjä saattaa joutua "tekemään väkivaltaa" suomen kielelle, tai kääntäjä ei kerta kaikkiaan voi tehdä kielellisesti parhaita käännösratkaisuja. Kakkoskäännösten kohdalla ei yleensä saa tehdä muutoksia valmiisiin ajastuksiin (tosin usein repliikkejä saa esim. yhdistellä). Harvoin tähän on kääntäjällä haluakaan, koska repliikkien ajastusten hiomisesta ja muutoksista ei välttämättä makseta.

Ykköskäännösten kohdalla kääntäjä ajastaa repliikit itse, jolloin repliikkijako on mahdollista tehdä niin, että käännösratkaisut ovat kielellisesti mahdollisimman sujuvia. Ajastusta tehdessä on otettava huomioon esimerkiksi:
- Puheen rytmi. Esim. ajastaako henkilön A esittämä kysymys ja henkilön B antama vastaus samaan repliikkiin vai ei.
-Lukunopeus. Käännösohjelmissa on lukunopeusmittari: liian lyhyitä tai nopeita repliikkejä ei saisi olla. Repliikkien minimi- ja maksimipituudet ovat asiakaskohtaisia. Kääntäjä ei saa näitä päättää.
-Kuvaleikkaukset (Repliikit eivät saisi ylittää kuvaleikkauksia. Nopea puhetahti ja nopeat kuvaleikkaukset, joita suositaan etenkin uusissa nopeatempoisissa draamoissa ja reality-sarjoissa, voivat olla varsin ongelmallisia tekstityksen kannalta.

Kakkoskäännöksiä tulee vastaan etenkin DVD-töiden kohdalla (ei koskaan ykkösiä) sekä eri maksukanavilla. Pääkanavien (ainakin YLE, MTV3, SubTV, Nelonen, JIM) käännökset ovat pääsääntöisesti ykköskäännöksiä (mutta kakkosiakin on).

5) Av-kääntäjät ovat pääsääntöisesti korkeasti koulutettuja.

On totta, että alalla on mukana paljon myös opiskelijoita. Harva käännösfirma kuitenkaan ottaa kääntäjää listoilleen ilman käännöskoetta. Tämä pätee ainakin kaikkiin niihin firmoihin, joilla on Suomessa toimisto. Jonkinlainen vaatimustaso siis niilläkin sentään on. Usein on myös niin, ettei kääntäjä saa ensin lainkaan tehtäväkseen ykköskäännöksiä vaan tekee jonkin aikaa kakkosia. Firmasta riippuen kääntäjien työtä valvotaan enemmän tai vähemmän. On ihan yleistä, että firmat tiputtavat "huonoja" kääntäjiä pois listoiltaan. (Itse siis olen sitä mieltä, ettei kyse kyllä välttämättä ole huonoista kääntäjistä.) Tätä aihetta on sivuttu esim. av-kaantajat.fi-keskustelufoorumilla.

Av-kääntäjän työhön on usein pohjavaatimuksena vähintäänkin pitkälle edenneet käännösalan tai filologian opinnot, mahdollisesti myös tutkinto. Kiel(t)en ohella av-kääntäjän on hallittava tiedonhaku ja vähintään tietotekniikan perusteet: av-kääntäjä joutuu käyttämään työssään av-kääntämiseen tarkoitettuja käännösohjelmia ja nettisanakirjastoja. Lisäksi tietotekniset ongelmat on usein osattava ratkoa itse tai sähköpostin välityksellä saatavien neuvojen avulla.

Joskus kuulee (jopa av-kääntäjien itsensä suusta), että etenkin surkeimpien (ulkomailla toimivien) käännöspuljujen listoilla on lukiopohjalta toimivia kotiäitejä. Itse kuitenkin epäilen moista urbaaniksi legendaksi. Kotiäitejä alalla varmasti on, mutta luulen silti, että useimmilla heistä on vähintäänkin käännöstieteen tai kielten korkeakouluopintoja tai jo valmis FM-tutkinto.

6) Käännösvirheitä tulee, ja niitä on erilaisia.

Käännösvirheistä valtaosa lienee huolimattomuusvirheitä. Esimerkiksi lukujen kohdalla tätä sattuu usein, joten "five" voikin ruudussa olla vahingossa "kolme". Lisäksi käännökseen saattaa jäädä kirjoitusvirheitä. Näitä ei saisi jäädä, mutta koska töiden määrä on suuri ja tahti on kova, virheitä valitettavasti jää.

Lue lisää

Kyllä.

Lukujen täsmäämättömyys ei kuitenkaan aina ole sitä miltä näyttää, kuten ei ruudussa moni muukaan asia. Lukija ei aina ehdi oivaltaa, että esim. yksiköt on muutettu Suomen kulttuuriympäristöön sopivaksi, jolloin numero muuttuu. Tämän kääntäjät toki tietävätkin, mutta tulipahan mieleen.

hamppu1 kirjoitti:

Jatkoa...

4) Av-kääntäminen on olennaisen tiivistämistä ajallisesti ja merkkimääräisesti rajattuun tilaan sekä tekstityksen ja kuvan antaman kontekstin yhteensovittamista parhaalla mahdollisella tavalla.

Kuten edellä jo kävi ilmi, av-käännöksiä tehdään kakkoskäännöksinä ja ykköskäännöksinä. Kakkoskäännös tehdään valmiiksi ajastettuun ja jaettuun pohjaan. Ykköskäännöksessä kääntäjä itse ajastaa ruutuun tulevat repliikit ja miettii, miten repliikit kannattaisi jakaa.

Etenkin englanninkielisistä ohjelmista puhuttaessa kakkoskäännöksissä on ongelmana usein se, että ne on lähes poikkeuksetta laadittu jonkin germaanisen kielen rakenteiden mukaisesti. Kakkoskäännösten pohjana käytettävät ykköskäännökset näet ovat usein englannin-, ruotsin-, norjan-, tanskan- tai hollanninkielisiä. Näin ollen kääntäjä saattaa joutua "tekemään väkivaltaa" suomen kielelle, tai kääntäjä ei kerta kaikkiaan voi tehdä kielellisesti parhaita käännösratkaisuja. Kakkoskäännösten kohdalla ei yleensä saa tehdä muutoksia valmiisiin ajastuksiin (tosin usein repliikkejä saa esim. yhdistellä). Harvoin tähän on kääntäjällä haluakaan, koska repliikkien ajastusten hiomisesta ja muutoksista ei välttämättä makseta.

Ykköskäännösten kohdalla kääntäjä ajastaa repliikit itse, jolloin repliikkijako on mahdollista tehdä niin, että käännösratkaisut ovat kielellisesti mahdollisimman sujuvia. Ajastusta tehdessä on otettava huomioon esimerkiksi:
- Puheen rytmi. Esim. ajastaako henkilön A esittämä kysymys ja henkilön B antama vastaus samaan repliikkiin vai ei.
-Lukunopeus. Käännösohjelmissa on lukunopeusmittari: liian lyhyitä tai nopeita repliikkejä ei saisi olla. Repliikkien minimi- ja maksimipituudet ovat asiakaskohtaisia. Kääntäjä ei saa näitä päättää.
-Kuvaleikkaukset (Repliikit eivät saisi ylittää kuvaleikkauksia. Nopea puhetahti ja nopeat kuvaleikkaukset, joita suositaan etenkin uusissa nopeatempoisissa draamoissa ja reality-sarjoissa, voivat olla varsin ongelmallisia tekstityksen kannalta.

Kakkoskäännöksiä tulee vastaan etenkin DVD-töiden kohdalla (ei koskaan ykkösiä) sekä eri maksukanavilla. Pääkanavien (ainakin YLE, MTV3, SubTV, Nelonen, JIM) käännökset ovat pääsääntöisesti ykköskäännöksiä (mutta kakkosiakin on).

5) Av-kääntäjät ovat pääsääntöisesti korkeasti koulutettuja.

On totta, että alalla on mukana paljon myös opiskelijoita. Harva käännösfirma kuitenkaan ottaa kääntäjää listoilleen ilman käännöskoetta. Tämä pätee ainakin kaikkiin niihin firmoihin, joilla on Suomessa toimisto. Jonkinlainen vaatimustaso siis niilläkin sentään on. Usein on myös niin, ettei kääntäjä saa ensin lainkaan tehtäväkseen ykköskäännöksiä vaan tekee jonkin aikaa kakkosia. Firmasta riippuen kääntäjien työtä valvotaan enemmän tai vähemmän. On ihan yleistä, että firmat tiputtavat "huonoja" kääntäjiä pois listoiltaan. (Itse siis olen sitä mieltä, ettei kyse kyllä välttämättä ole huonoista kääntäjistä.) Tätä aihetta on sivuttu esim. av-kaantajat.fi-keskustelufoorumilla.

Av-kääntäjän työhön on usein pohjavaatimuksena vähintäänkin pitkälle edenneet käännösalan tai filologian opinnot, mahdollisesti myös tutkinto. Kiel(t)en ohella av-kääntäjän on hallittava tiedonhaku ja vähintään tietotekniikan perusteet: av-kääntäjä joutuu käyttämään työssään av-kääntämiseen tarkoitettuja käännösohjelmia ja nettisanakirjastoja. Lisäksi tietotekniset ongelmat on usein osattava ratkoa itse tai sähköpostin välityksellä saatavien neuvojen avulla.

Joskus kuulee (jopa av-kääntäjien itsensä suusta), että etenkin surkeimpien (ulkomailla toimivien) käännöspuljujen listoilla on lukiopohjalta toimivia kotiäitejä. Itse kuitenkin epäilen moista urbaaniksi legendaksi. Kotiäitejä alalla varmasti on, mutta luulen silti, että useimmilla heistä on vähintäänkin käännöstieteen tai kielten korkeakouluopintoja tai jo valmis FM-tutkinto.

6) Käännösvirheitä tulee, ja niitä on erilaisia.

Käännösvirheistä valtaosa lienee huolimattomuusvirheitä. Esimerkiksi lukujen kohdalla tätä sattuu usein, joten "five" voikin ruudussa olla vahingossa "kolme". Lisäksi käännökseen saattaa jäädä kirjoitusvirheitä. Näitä ei saisi jäädä, mutta koska töiden määrä on suuri ja tahti on kova, virheitä valitettavasti jää.

Lue lisää

Kiitos rationaalisesta selvityksestä. Se oli selventävä, mutta minä, tavallisena suomennosten "kuluttajana", olen huomannut, etteivät kääntäjät kehity. Tämä on yleistys, varoitan. Heillä toistuvat samat suomen kielen virheet ja tyylittömyydet :((( Näen sen jonkinlaisena puupäisyytenä. Anteeksi raju ilmaisu, mutta sellaiselta meno vaikuttaa - kieli ei kääntäjien kohdalla jotenkaan jalostu. Se vain muuttuu yhä rajummaksi hanhenmarssiksi tahdittajanaan yhteiskunnan heikoin kielenkäyttäjälenkki. Onko AV-kääntäjien työorgasmi se että osaa kääntää juuri muodissa olevaksi kuumimmaksi puhekieleksi? Eikö kielessä käännetä merkityksiä??????

Epähanhia kaipaava kirjoitti:

Kiitos rationaalisesta selvityksestä. Se oli selventävä, mutta minä, tavallisena suomennosten "kuluttajana", olen huomannut, etteivät kääntäjät kehity. Tämä on yleistys, varoitan. Heillä toistuvat samat suomen kielen virheet ja tyylittömyydet :((( Näen sen jonkinlaisena puupäisyytenä. Anteeksi raju ilmaisu, mutta sellaiselta meno vaikuttaa - kieli ei kääntäjien kohdalla jotenkaan jalostu. Se vain muuttuu yhä rajummaksi hanhenmarssiksi tahdittajanaan yhteiskunnan heikoin kielenkäyttäjälenkki. Onko AV-kääntäjien työorgasmi se että osaa kääntää juuri muodissa olevaksi kuumimmaksi puhekieleksi? Eikö kielessä käännetä merkityksiä??????

Lue lisää

Jos olet yleistänyt, osaat ehkä myös jaotella havaitsemasi virheet ja tyylittömyydet kategorioihin, joita voi sitten tarkastella.

Itseäni hämmästyttää se, että vaikka erilaisia, yksilöllisiä kääntämistyylejä ruudussa riittää, tällä palstalla on toistuvasti kohdeltu av-kääntäjiä massana, joka vie tekstiä identtisin keinoin johonkin matemaattisesti määriteltävissä olevaan suuntaan.

Täytyy muistaa, että eksplisiittisimmillään av-kääntäjänä näkyväkin kääntäjä on harvemmin ainoastaan av-kääntäjä. Koulutus on pakosta laajempi ja muutakin on yleensä ehditty kääntäjänä tehdä. Yksilön luovuus ja soveltuvuus tietylle alalle vaihtelee. Selkeän eron huomaa opiskeluvaiheessa tulkkaushuoneessa: näkee heti ne, jotka eivät varmaankaan tule koskaan tulkkaamaan työkseen, ja ne, joille homma istuu kuin resiina. Toisille asiateksti on luontevin laji, toisille kaunokirjallisuus. Ihmiset ovat erilaisia.

Tällä palstalla näkee myös kiusallisen pieleen menneitä kommentteja. Niille ei kuitenkaan voi mitään, ja kommentti on kirjoittajan oma käyntikortti. Ammattilaiset tietävät, miten asia on.

Yhteiskunnan luetuimpiin ammattikunnan tuotokset kuuluvat, mutta heikointa kielenkäyttäjälenkkiä siitä ei valitettavasti saa millään. Pelkästään tekstin tiivistäminen edes omasta kielestä omaan kieleen vaadittujen parametrien puitteissa ei onnistuisi moneltakaan maallikolta.

Kuten muissakin ammateissa, riippuu varmasti täysin yksilöstä, kokeeko hän edes ajattelemisen arvoiseksi sen, oppivatko lapset jotakin hänen tekstistään, vaaliiko hän suomea lainasanan sijaan ja millä kriteereillä, kuuluuko repliikissä puhujan persoona vai ei, ja niin edelleen, vai ovatko nämä asiat yhdentekeviä, jos tulos on kuitenkin hyvä käännös.

Maallikko ei ehkä tule ajatelleeksi, että jos sadalle ihmiselle antaa saman aanelosen käännettäväksi, ei sieltä kahta samanlaista paperia takaisin tule.

Miksi ei saa sanoa "sorttia"? Miksi pitäisi sanoa "laatua"? Onhan sana "sortti" käytössä, esim. "Meillä on täällä montaa sorttia viinejä...."

Aikuisetkin muuten sanovat "Sori." Jopa viisikymppiset.

Lause on ihan "oikeaa" suomea. Hyväksyttyä on siis käyttää genetiiviä kuin myös nominatiivia. Genetiivi on omasta mielestäni vanhahtavampi, tuttu esimerkiksi vanhasta suomenkielisestä kaunokirjallisuudesta (jota et ilmeisesti ole lukenut?).

On ihan oikea muoto sanoa:
Erich Honecker uskoi DDR:n olevan ikuisen.
Kuin myös:
Erich Honecker uskoi DDR:n olevan ikuinen.

suomen opiskelija kirjoitti:

Lause on ihan "oikeaa" suomea. Hyväksyttyä on siis käyttää genetiiviä kuin myös nominatiivia. Genetiivi on omasta mielestäni vanhahtavampi, tuttu esimerkiksi vanhasta suomenkielisestä kaunokirjallisuudesta (jota et ilmeisesti ole lukenut?).

On ihan oikea muoto sanoa:
Erich Honecker uskoi DDR:n olevan ikuisen.
Kuin myös:
Erich Honecker uskoi DDR:n olevan ikuinen.

Lue lisää

Minä uskon sinun olevan lukeneen.

Ja uskon kielikorvasi olevan liian sallivan.

Lolloijaa kirjoitti:

Minä uskon sinun olevan lukeneen.

Ja uskon kielikorvasi olevan liian sallivan.

Kenenköhän kielikorvan mukaan niitä käännöksiä pitäisi tehdä, sitten?

Suomen kielessä on tapauksia, joissa useampi sijamuoto on sallittu, esim. "täällä tuoksuu hyvältä/hyvälle". Kuka siis määrää, mikä tyyli on sallittua kääntämisessä?

Arvelisin, että kokemus siitä, mikä muoto on "oikea" siinä tapauksessa että vaihtoehtoja on useampia liittyy sukupolveen, koulutustasoon tai lukeneisuuteen ja mahdollisesti omaan murteeseenkin.

Esimerkkitapauksessa "olevan ikuisen" on omastakin mielestäni vanhempi ja kirjakielisempi muoto. Koska se on kuitenkin suomen kielen muoto, en ymmärrä mitään väärää siinä, että kääntäjä voisi päätyä tuohon muotoon.

suomen opikelija kirjoitti:

Kenenköhän kielikorvan mukaan niitä käännöksiä pitäisi tehdä, sitten?

Suomen kielessä on tapauksia, joissa useampi sijamuoto on sallittu, esim. "täällä tuoksuu hyvältä/hyvälle". Kuka siis määrää, mikä tyyli on sallittua kääntämisessä?

Arvelisin, että kokemus siitä, mikä muoto on "oikea" siinä tapauksessa että vaihtoehtoja on useampia liittyy sukupolveen, koulutustasoon tai lukeneisuuteen ja mahdollisesti omaan murteeseenkin.

Esimerkkitapauksessa "olevan ikuisen" on omastakin mielestäni vanhempi ja kirjakielisempi muoto. Koska se on kuitenkin suomen kielen muoto, en ymmärrä mitään väärää siinä, että kääntäjä voisi päätyä tuohon muotoon.

Lue lisää

Luulen, että suomen opikelijan (sic) kannattaisi ymmärtää jo.

DCU, WCU = kirjoitti:

Luulen, että suomen opikelijan (sic) kannattaisi ymmärtää jo.

Aivan. Opikelija voisi oppia ymmärtämään oikean ja väärän eron esimerkiksi suomen kielen kesäkurssilla, ehkä jo talvikurssilla (ilman ALVia).

Se käyttäjä älähtää, johon arvostelu mälähtää.

Hei nimimerkki "6 1", voisitko kertoa, mitkä jutut pitää lähettää privaatisti ja mitä aiheita saa käsitellä täällä Suomi24-sivujen Kielet ja käännökset -palstalla. Milloin saa käyttää lähetä-nappulaa? Kerro, please!

Molemmat kirjoitusasut ovat sallittuja. Ymmärrän periaatteessa tunteesi, jos toinen kirjoitusasu on tutumpi. Itsekin miellän joillekin sanoille tietynlaisen kirjoitusasun. Esimerkiksi 'chatti' tuntuu paremmalta kuin 'sätti'. Sanoille on (oman kokemukseni mukaan) viime vuosina suositettu oikeaksi kirjoitusasua, joka vastaa suomenkielistä ääntöasua. Voi siis kirjoittaa pizza tai pitsa ja molemmat yhtä oikein.

Jos taas ottaa huomioon, että monet kyseisistä sanoista ovat lainasanoja, olisi pelkän alkuperäisen kirjoitusasun suosittaminen parhaaksi myös sekava käytöntö, varsinkin harvinaisempien sanojen kohdalla. Emme voi tuntea eri kielten tapaa kirjoittaa eri sanoja. On järkevää suosittaa, että sanan sakaali voi kirjoittaa 'sakaali', 'shakaali' tai 'šakaali' (en siis tiedä noista, mikä varsinainen suositus on, mutta löysin nuo googlesta ja omassa näppiksessäni ei esimerkiksi ollut tuota s:n yläpuolella olevaa väkästä).

suomen opiskelija kirjoitti:

Molemmat kirjoitusasut ovat sallittuja. Ymmärrän periaatteessa tunteesi, jos toinen kirjoitusasu on tutumpi. Itsekin miellän joillekin sanoille tietynlaisen kirjoitusasun. Esimerkiksi 'chatti' tuntuu paremmalta kuin 'sätti'. Sanoille on (oman kokemukseni mukaan) viime vuosina suositettu oikeaksi kirjoitusasua, joka vastaa suomenkielistä ääntöasua. Voi siis kirjoittaa pizza tai pitsa ja molemmat yhtä oikein.

Jos taas ottaa huomioon, että monet kyseisistä sanoista ovat lainasanoja, olisi pelkän alkuperäisen kirjoitusasun suosittaminen parhaaksi myös sekava käytöntö, varsinkin harvinaisempien sanojen kohdalla. Emme voi tuntea eri kielten tapaa kirjoittaa eri sanoja. On järkevää suosittaa, että sanan sakaali voi kirjoittaa 'sakaali', 'shakaali' tai 'šakaali' (en siis tiedä noista, mikä varsinainen suositus on, mutta löysin nuo googlesta ja omassa näppiksessäni ei esimerkiksi ollut tuota s:n yläpuolella olevaa väkästä).

Lue lisää

Ei ole mitään järkeä "suosittaa, että sanan sakaali voi kirjoittaa 'sakaali', 'shakaali' tai 'šakaali'" eikä sellaista suositella, mutta tuo on aika hyvä parodia kielenhuollon nykyisestä alennustilasta. Kaikissa vaikeissa asioissa sanotaan, että tehkää mitä haluatte, ja muutamissa yhdentekevissä asioissa (alkaa tehdä ~ alkaa tekemään) pidetään kiinni jostain kannasta vaikka maailma muuttuisi miksi tai keksitään mahdottomuuksia (pitäisi taivuttaa Aceh : Aceh'n).

Sivistyskielessä sanalla on yksi kirjoitusasu mutta sanonnoissa ja sananvalinnoissa sallitaan laaja tyylivaihtelu.

Suomen ystävä kirjoitti:

Ei ole mitään järkeä "suosittaa, että sanan sakaali voi kirjoittaa 'sakaali', 'shakaali' tai 'šakaali'" eikä sellaista suositella, mutta tuo on aika hyvä parodia kielenhuollon nykyisestä alennustilasta. Kaikissa vaikeissa asioissa sanotaan, että tehkää mitä haluatte, ja muutamissa yhdentekevissä asioissa (alkaa tehdä ~ alkaa tekemään) pidetään kiinni jostain kannasta vaikka maailma muuttuisi miksi tai keksitään mahdottomuuksia (pitäisi taivuttaa Aceh : Aceh'n).

Sivistyskielessä sanalla on yksi kirjoitusasu mutta sanonnoissa ja sananvalinnoissa sallitaan laaja tyylivaihtelu.

Lue lisää

Ymmärtämättömyytesi taivutusmuotoa Aceh : Aceh'n kohdalla kertoo sivistystasostasi. En tunne itse kieltä, josta ko. sana tulee. Jos kuitenkin sanalle on esitetty kyseinen taivutusasu, johtuu se siitä, että loppukonsonantti, tässä tapauksessa h ei äänny. Samalla tavoin kuin monet ranskalaiset nimet, esim. François : François'n ("Frasuaan").

Se nyt vain on sillä lailla että suomentajien työ on televisiossa ja elokuvissa JULKISTA, mutta kassaneidillä harvoin lukee niminapissaan koko nimi. Jos lukisi, mainitsisin sen mahdollisessa palautteessani.

Asialliseksi laadittuja kommentteja lukee kieltämättä mieluummin.

Juuri tämän (vrt. Pieni huomio) takia itselleni on tullut mieleen, että moderaattori voisi tehdä jonkinlaisen linjanvedon tässä asiassa.

Nimilappunen kirjoitti:

Se nyt vain on sillä lailla että suomentajien työ on televisiossa ja elokuvissa JULKISTA, mutta kassaneidillä harvoin lukee niminapissaan koko nimi. Jos lukisi, mainitsisin sen mahdollisessa palautteessani.

Lue lisää

Mutta palaute kassaneidinkin työstä kannattaisi kohdentaa ko. myymälään eikä kirjoitella nettipalstalle, että "Jaana Perähikiän Salessa palveli minua huonosti"?

Mutta kuten todettu, monet näistäkään "palautteista" eivät kestä päivänvaloa ts. ei niissä ole edes asiaa palautteeksi asti suoraan näille kääntäjille.

???? kirjoitti:

Mutta palaute kassaneidinkin työstä kannattaisi kohdentaa ko. myymälään eikä kirjoitella nettipalstalle, että "Jaana Perähikiän Salessa palveli minua huonosti"?

Mutta kuten todettu, monet näistäkään "palautteista" eivät kestä päivänvaloa ts. ei niissä ole edes asiaa palautteeksi asti suoraan näille kääntäjille.

Lue lisää

Eikö näissä palautteissa, jotka sijoitit vielä lainausmerkkeihin, muka ole asiaa kyseisten tekstien kääntäjille???? LOL Ketä yrität huijata?????

Vaikka suomentajat kuinka yrittäisivät rationalisoida työnsä erheitä monin selityksin, nousee heidän - yleistäen, massana; poikkeuksia on - näkyvästä, julkisesta työstään yksi seikka ylitse muiden: suomen kielen heikentynyt taito :(
Toinen asia siinä vierellä: porukalta on heikentynyt merkityksien kääntämisen taito.

scvpoet kirjoitti:

Asialliseksi laadittuja kommentteja lukee kieltämättä mieluummin.

Niin lukee.

EI
enää kääntäjien ERISNIMIÄ tälle palstalle!

Heikentynyt suomi :( kirjoitti:

Eikö näissä palautteissa, jotka sijoitit vielä lainausmerkkeihin, muka ole asiaa kyseisten tekstien kääntäjille???? LOL Ketä yrität huijata?????

Vaikka suomentajat kuinka yrittäisivät rationalisoida työnsä erheitä monin selityksin, nousee heidän - yleistäen, massana; poikkeuksia on - näkyvästä, julkisesta työstään yksi seikka ylitse muiden: suomen kielen heikentynyt taito :(
Toinen asia siinä vierellä: porukalta on heikentynyt merkityksien kääntämisen taito.

Lue lisää

12:sta "virheellisestä" esimerkkilauseesta viidessä oli loppujen lopuksi omasta mielestäni jotain huomautettavaa. Ja huomioitakoon vielä se, että tällä palstalla ei ole näkynyt perusteluita noihin loppuun seitsemään lauseeseen, jotka olivat niin "suomen kielen vastaisia" siten, että ne osoittavat "kuinka huonoja kääntäjien suomen kielen taito nykyään on".

On aika ristiriitaista esittää esimerkkejä "huonosta kielestä" kykenemättä itse perustelemaan asiaa sen kummemmin.

Heikentynyt suomi :( kirjoitti:

Eikö näissä palautteissa, jotka sijoitit vielä lainausmerkkeihin, muka ole asiaa kyseisten tekstien kääntäjille???? LOL Ketä yrität huijata?????

Vaikka suomentajat kuinka yrittäisivät rationalisoida työnsä erheitä monin selityksin, nousee heidän - yleistäen, massana; poikkeuksia on - näkyvästä, julkisesta työstään yksi seikka ylitse muiden: suomen kielen heikentynyt taito :(
Toinen asia siinä vierellä: porukalta on heikentynyt merkityksien kääntämisen taito.

Lue lisää

Kuka on selitellyt ja mitä?

Entä oletko huomannut, että jos sinulla on uusi harmaa auto, kaikilla muillakin on yhtäkkiä harmaa auto.

Työ on näkyvää. Sen siis näkee. Seinien suojiin jäävän, pedagogiseksi tarkoitetunkaan kielenkäytön tasoa ei voi kuka hyvänsä tarkastella.

Kommenteissa on selkeästi huomattavissa tämä julkisuuden korostaminen. Työ on kuitenkin vain työtä, se tuntuu julkiselta vain katsojille. Toisille enemmän kuin toisille. Toisille varmaankaan ei. Kommentit kuitenkin kertovat myös siitä, ettei kyseessä ole kommentoijan sisimmässä aina pelkästään teksti.

Kääntäjät ovat aika hyviä hiljaa olemisen taidossa. Se kuuluu heidän ammattivelvollisuuksiinsa. Se myös näkyy tällä palstalla. Melkoisenkin tollot kommentit jätetään hajoamaan omaan liemeensä.

Sekin, mikä jätetään sanomatta, on viestintää.

Yleisniminen kirjoitti:

Niin lukee.

EI
enää kääntäjien ERISNIMIÄ tälle palstalle!

Selvä, ei sitten kääntäjien erisnimiä
enää proosa- yms. teostenkaan arviointien yhteyteen.
Puhutaan suomentamisesta yleisellä tasolla vaan.
Peitetään leffojenkin kääntäjän nimi mustan palkin alle,
jotta tieto ei leviäisi keskustelupalstoille. Mikä ero muuten on kääntäjän nimen mainitsemisessa täällä tai jossain Keskisuomalaisessa tai Hesarissa?

Ok, ei erisnimiä kirjoitti:

Selvä, ei sitten kääntäjien erisnimiä
enää proosa- yms. teostenkaan arviointien yhteyteen.
Puhutaan suomentamisesta yleisellä tasolla vaan.
Peitetään leffojenkin kääntäjän nimi mustan palkin alle,
jotta tieto ei leviäisi keskustelupalstoille. Mikä ero muuten on kääntäjän nimen mainitsemisessa täällä tai jossain Keskisuomalaisessa tai Hesarissa?

Lue lisää

Siinäpä vasta kysymys!

Lue ketju tarkasti.

Poistuu kirjoitti:

Siinäpä vasta kysymys!

Lue ketju tarkasti.

Olen lukenut ketjun tarkasti,
mutta en ymmärrä vieläkään, miksi tunnelma on sellainen,
että kääntäjän oman nimen mainitseminen
hänen työnsä yhteydessä olis moka, johon tarvittaisiin
moderaattoria. En mä ainakaan esim. kassaneitiä
ihmisenä tai naisena kritisoisi, vaan hänen työtään.
Ihme ettei tyypit halua ottaa kritiikistä opikseen. Olis kiitollisia
että joku vaivautuu puuttumaan asioihin =)

Ok, ei erisnimiä kirjoitti:

Olen lukenut ketjun tarkasti,
mutta en ymmärrä vieläkään, miksi tunnelma on sellainen,
että kääntäjän oman nimen mainitseminen
hänen työnsä yhteydessä olis moka, johon tarvittaisiin
moderaattoria. En mä ainakaan esim. kassaneitiä
ihmisenä tai naisena kritisoisi, vaan hänen työtään.
Ihme ettei tyypit halua ottaa kritiikistä opikseen. Olis kiitollisia
että joku vaivautuu puuttumaan asioihin =)

Lue lisää

"Ihme ettei tyypit halua ottaa kritiikistä opikseen"

Nih.

Rukoilkaamme kirjoitti:

Kuka on selitellyt ja mitä?

Entä oletko huomannut, että jos sinulla on uusi harmaa auto, kaikilla muillakin on yhtäkkiä harmaa auto.

Työ on näkyvää. Sen siis näkee. Seinien suojiin jäävän, pedagogiseksi tarkoitetunkaan kielenkäytön tasoa ei voi kuka hyvänsä tarkastella.

Kommenteissa on selkeästi huomattavissa tämä julkisuuden korostaminen. Työ on kuitenkin vain työtä, se tuntuu julkiselta vain katsojille. Toisille enemmän kuin toisille. Toisille varmaankaan ei. Kommentit kuitenkin kertovat myös siitä, ettei kyseessä ole kommentoijan sisimmässä aina pelkästään teksti.

Kääntäjät ovat aika hyviä hiljaa olemisen taidossa. Se kuuluu heidän ammattivelvollisuuksiinsa. Se myös näkyy tällä palstalla. Melkoisenkin tollot kommentit jätetään hajoamaan omaan liemeensä.

Sekin, mikä jätetään sanomatta, on viestintää.

Lue lisää

Tämä on kuin runo, huoneentaulu. You made my day.

Totta.

Maailma. kirjoitti:

Totta.

Totta sekin, että maailman herkkähipiäisimmät ammattikunnat ovat nämä kaksi: toimittajat ja kääntäjät.

Täysin ennenkuulumatonta olisi, jos joku kääntäjä kritisoisi toista kääntäjää julkisesti. Tai toimittaja toista toimittajaa.

Onneksi on toisenkinlaisia toimittajia. Kiitos Johanna Korhosen median toimintaan ja moraaliin puuttuvasta kolumnista (HS 6.10.)

Herkkähipiäiset kääntäjät ja toimittajat, hei. Poistakaa nimenne juttujenne ja suomennostenne alta, jos ette salli lukijoiden reaktioita???????????? Tai antakaa nimenne olla, ottakaa kritiikistä vaarin ja menkää suomen kertauskurssille (sellaiselle, joka lähtee alkeista).

Herkät hipiät kirjoitti:

Totta sekin, että maailman herkkähipiäisimmät ammattikunnat ovat nämä kaksi: toimittajat ja kääntäjät.

Täysin ennenkuulumatonta olisi, jos joku kääntäjä kritisoisi toista kääntäjää julkisesti. Tai toimittaja toista toimittajaa.

Onneksi on toisenkinlaisia toimittajia. Kiitos Johanna Korhosen median toimintaan ja moraaliin puuttuvasta kolumnista (HS 6.10.)

Herkkähipiäiset kääntäjät ja toimittajat, hei. Poistakaa nimenne juttujenne ja suomennostenne alta, jos ette salli lukijoiden reaktioita???????????? Tai antakaa nimenne olla, ottakaa kritiikistä vaarin ja menkää suomen kertauskurssille (sellaiselle, joka lähtee alkeista).

Lue lisää

Totta kannattaakin puhua.

Tuo ta vara -mukaelma on kinkkinen, vaikka kaikki käykin. Miksi valitaan se muoto, mikä valitaan?

Herkät hipiät kirjoitti:

Totta sekin, että maailman herkkähipiäisimmät ammattikunnat ovat nämä kaksi: toimittajat ja kääntäjät.

Täysin ennenkuulumatonta olisi, jos joku kääntäjä kritisoisi toista kääntäjää julkisesti. Tai toimittaja toista toimittajaa.

Onneksi on toisenkinlaisia toimittajia. Kiitos Johanna Korhosen median toimintaan ja moraaliin puuttuvasta kolumnista (HS 6.10.)

Herkkähipiäiset kääntäjät ja toimittajat, hei. Poistakaa nimenne juttujenne ja suomennostenne alta, jos ette salli lukijoiden reaktioita???????????? Tai antakaa nimenne olla, ottakaa kritiikistä vaarin ja menkää suomen kertauskurssille (sellaiselle, joka lähtee alkeista).

Lue lisää

Jestas mikä virhe sosiaalisessa mediassa kirjoittavalta! Johanna Korhosen kolumni julkaistiin Hesarissa 5.10.2011. Steve Jobs kuoli 6.10.2011

Saanen edustaa vatsakkaista mielipidettä. Pulska poika olen minäkin, ja hoidan liikalihavuuttani nimenomaan nahkaisella kiristyspannalla, jonka sitaisen vatsani ympärille. Pannassani on yksinkertainen, rei'itykseen ja solkeen perustuva kiristysmekanismi. Saat kutsua sitä puolestasi vaikka vyöksi. Pannan asettamiseen en tarvitse edes paavia, vaan pärjään toistaiseksi ihan itsehoitoperiaatteella.

Ei maha mittää!

Juuri niin. Avataan tapaus vatsalaukku vs. mahalaukku.

Vatsalaukku on sellainen karmea vatsan tienoville vyötetty tilpehöörinkuljetin. Sellaisia näki 1980-luvulla, ja niistä lienee yhä hyötyä mm. torimyyjille.

Mahalaukku onkin sitten jokaisella matkassa.

Aha, laukku. kirjoitti:

Juuri niin. Avataan tapaus vatsalaukku vs. mahalaukku.

Vatsalaukku on sellainen karmea vatsan tienoville vyötetty tilpehöörinkuljetin. Sellaisia näki 1980-luvulla, ja niistä lienee yhä hyötyä mm. torimyyjille.

Mahalaukku onkin sitten jokaisella matkassa.

Lue lisää

Se vyötärölle kiinnitettävä kasarilla käytetty säilytyslokero on nimeltään vyölaukku. Vatsalaukku on toinen nimitys mahalaukulle, joskin kielitoimisto suosittaa käyttämään nimitystä mahalaukku.

Yksi niistä kirjoitti:

Se vyötärölle kiinnitettävä kasarilla käytetty säilytyslokero on nimeltään vyölaukku. Vatsalaukku on toinen nimitys mahalaukulle, joskin kielitoimisto suosittaa käyttämään nimitystä mahalaukku.

Lue lisää

Leipälaukku voi joskus ärsyttävästi kiertää etupuolelle pitkillä marseillä.

Tsuhnat marsii kirjoitti:

Leipälaukku voi joskus ärsyttävästi kiertää etupuolelle pitkillä marseillä.

Satakertaa ärsyttävämpää oli, kun verkkopaita hiersi pötsiäni alikessujen juoksuttaessa minua.

Pitäisikö tässä yhteydessä puhua verkkomahasta vai juoksutusmahasta?

kielitoimiston sanakirjan sanan toinen merkitys vatsalle:
2. mahalaukusta ym. vatsaontelon ruoansulatuselimistä; niiden toiminnoista.

monasti on muuten muoto, johonkielitoimisto taitaa yhä suositella muotoa monesti ;-)

>> Kääntäjät eivät aina hallitse kieltä.

Adjektiivifriikki vastaa av-kääntäjälle:
Lievennän vähän puheitani, sillä i-kirjaimen puuttuminen Shanghai-käännöksen adjektiivikohdasta voi tietysti olla näppäilyvirhe. Toivotaan, että on typo eikä osaamattomuutta tai huolimattomuutta niin että komparatiivi (suositumpia) muka sopisi tuohon idiomiin superlatiiviin (suosituimpia) asemesta.

Täytyy korostaa myös, että kyseisen arkkitehtuuriohjelman "Arkkitehdin matkassa: Shanghai" käännös oli mielestäni muilta osin erinomainen. Kääntäjä: Marjaana Kulovesi/YLE Import.

Sama ohjelma:

"At least that's the theory."
on käännetty
"Kaikki perustuu suunnitelmaan."

"connections"
"kiinnikkeitä"
Kyseessä sähköjohdotukset.

"probe"
"tukiosa"
Kyseessä ilmatankkausjärjestelmä

"tolerances"
"kestävyyden"
Mittatarkkuksien tarkastaminen

jne. Näitä näyttää riittävän.

kjgikug kirjoitti:

Sama ohjelma:

"At least that's the theory."
on käännetty
"Kaikki perustuu suunnitelmaan."

"connections"
"kiinnikkeitä"
Kyseessä sähköjohdotukset.

"probe"
"tukiosa"
Kyseessä ilmatankkausjärjestelmä

"tolerances"
"kestävyyden"
Mittatarkkuksien tarkastaminen

jne. Näitä näyttää riittävän.

Lue lisää

Täydellistä ihmistä ei ole. Jokainen tekee joskus omassa ammatissaan virheitä.

Mikä tuossa käännöksessä on vikana? Onko sinulla ehdottaa parempaa?

euisafasfd kirjoitti:

Mikä tuossa käännöksessä on vikana? Onko sinulla ehdottaa parempaa?

Kyse oli siitä, että siivissä käytetään tiettyjä materiaaleja ja rakenneratkaisuja, jotta niiden paino saataisiin pidettyä mahdollisimman alhaisena ts. mahdollisimman kevyinä. Painopisteestä ei tuossa ollut mitään puhetta.

Disturbing images?

Mikä on ohjeistuksesi tuon kääntämisessä? Kelpuutatko "häiritsevää kuva-aineistoa"?

Ai niin, vielä sellainenkin toistuu melkein joka kerta, että kun joltain on koko perhe kuollut ja toinen kysyy "Are you all right?", se käännetään "Onko kaikki hyvin?". Siis täh, ai että onko kaikki hyvin? Oikeampi käännös voisi olla vaikkapa "Pärjäätkö sinä?"

Tuo "are you all right"han on sinällään omituinen tuossa tilanteessa, jos ajatellaan todellista merkitystä, mutta niinhän kielissä usein käy. Alkuperäinen merkitys hämärtyy. Se voisi olla kääntäjien koulutuksen ensimmäisen luennon aihe.

Hyvä kommentti.

Ja jos joku kysyisi jämsän äijältä, "Are you all right?, sen voisi kääntää "Onko teillä kaikki kunnossa?" "Onko teillä kaikki kotona?"