Olemme olleet yhdessä kolmisen vuotta , mutta asumme erillään johtuen työstä ja opinnoista. Kuten aina alku meni todella hienosti ja ajattelin että tässä se elämän nainen on. Mutta noin vuosi sitten alkoi hiipuminen. Ja sen huomasi ensimmäisenä sängyssä. Yhteisistä hetkistä alkoi jäädä pois pikkuhiljaa asioita: suuseksi, esileikit , eri asennot ja sitten koko seksi. Ja kaikki nämä jäivät pois naiseni vuoksi. Nyt on mennyt kolme kuukautta ilman mitään fyysistä kontaktia. Muutenkin yhteiselomme on muuttunut kireämmäksi. Olen kuitenkin ollut hänen luonaan joka v-loppu ja yrittänyt vaikka mitä. Vienyt hänet baareihin , syömään yms. Lopputulos aina sama. Viime v-loppuna yritin jutella näistä asioista hänen kanssaan mutta hän ei vastannut mitään. Ei halua puhua asioista. Ainoa mitä hän sanoi oli että voisi luopua seksistä kokonaan, ja hankkia lisää koiria joiden kanssa viettäisi aikaansa. Ymmärrän että erillään asuminen aiheuttaa ongelmia , en ole silloin paikalla jos naiseni sattuisi haluamaan seksiä. Mieshän on taas aina valmis hommiin. Tiedän ettei hän ole pettänyt minua, hänen kiinnostuksen fyysiseen kontaktiin on loppunut täysin. En usko että kukaan pystyy neuvoa millä tämä tilanne ratkaisua, mutta kokeillaan silti!
Seksin hiipuminen suhteessa
onko enää mitään pelastetta...
103619
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Onko hän laihduttanut paljon lähiaikoina?
Vaikka hän ei mikään lihava ollut niin silti hän on nyt pudottanut painoaan ainakin 5-10 kg!
lyhyessä ajassa -varsinkin jos tyttiksesi oli alunperinkin normaalipainoinen- aiheuttaa väistämättä seksuaalista haluttomuutta koska kehon hormonitasapaino menee sekaisin. millainen hänen suhteensa ruokaan ja omaan vartaloonsa on? entäs koirien ulkoiluttaminen, tekeekö hän usein todella pitkiä kovavauhtisia lenkkejä?
Hänen suhtaumisensa kroppaansa on ollut aik negatiivinen omasta mielestäni. Monesti hän puhui olevans liian lihava jne. Itse kyllä kelpuutin hänet sellaisenaan kuin on, varsinkin kun itse en ole mikään kukkakeppi. Ja mitä noihin lenkkeihin tulee, hän tekee niitä joka päivä 3-5 km ja vauhti on varmaankin vaihtelevaa. Välillä juosten ja välillä kävellen. Myös ruokavalionsa hän on muuttanut niin ettei syö hiilihydraatteja juuri ollenkaan.
paljastettakoot nyt sitten että minulla on omakohtaista kokemusta anoreksiasta, kolmisen vuotta sitten se oli pahimmillaan ja nyt omasta mielestäni kurissa (koska en enää pidä luiden näkymistä kauniina). painoin vain muutaman kilon vähemmän kuin nyt mutta ilmeisesti minulle 45 kg oli sellainen raja että kun sen alitin, alkoi silloisessa parisuhteessa mennä todella huonosti (huom. olen vain 158 cm pitkä, sinun tyttikselläsi tuo painoraja on varmaan korkeampi jos hän on normaalipituinen). seksi ei kiinnostanut minua pätkääkään (kun olen terve, olen nymfo!) eikä se ikinä onnistunutkaan ilman liukastetta koska limakalvoni ja ihoni olivat rutikuivat. ylipäänsä ainoa asia mistä tuohon aikaan olin kiinnostunut oli oma vartalo, ruokien kaloripitoisuudet, oma enrgiankulutus ja se, näkyykö luut tarpeeksi. minäkin aloitin laihduttamisen sillä että vähensin hiilareiden syömistä ja lopulta en syönyt niitä enää ollenkaan (todellisuudessa 40-50 % ravinteista pitäisi saada hiilihydraateista). tuo koko sairas aika on jotenkin hämärän peitossa mielessäni mutta muistan kuinka poikaystävä oli lujilla koska olin tissitön, kuiva ja pahantuulinen lahna. en kuitenkaan ollut sitä kiusallani ja loppujen lopuksi selvisimme tuosta ajasta poikaystävän kanssa. paranemiseni alkoi muuten siitä kun exä soitti äidilleni kerran kun löysi minut sormet kurkusta vessasta. mamma sitten raahasi minut samantien puolipakolla lääkäriin jolta sain lähetteen muualle. joskus tarvitaan rajumpia keinoja kuin loputon keskustelu, taivuttelu ja ymmärtäminen... toivottavasti tästä oli apua sinulle ja tyttiksellesi.
ettäs tiedät!
Nainen joka jostain syystä pihtaa tekee pihtaamisella kantansa selväksi. Olipa syy mikä tahansa, johtopäätös ja tulema on aina sama ; suhde pihtarin kanssa on päättynyt.
tämä ei nyt välttämättä tähän mitenkään liity, mutta kerron kuitenkin.
sairastuin 2 kk sitten suolistobakteeriin joka on uusiutunut 3 kertaa. tämän ajan sisällä olen laihtunut 6 kiloa, ja seksuaaliset halut ovat menneet siinä samalla.
laihdutus, painon putoaminen, vie energiaa ja kuten edellä mainittu, hormonitasapaino järkkyy.
olen nyt siis jo alipainoinen paljonkin.
seksi ei maita. ei sitten niin yhtään. ei missään muodossa. ennen olin miehen kimpussa kokoajan.
uskon että syynä naisellasi on hormonitasapainon järkkyminen painon pudotuksen takia.
Edellisessä litossa erkanin puolisostani niin, ettei seksi laisinkaan minua enää viimeisenä vuonna juurikaan kiinnostanut. Oma lukunsa oli, ettei hän ollut mikään sänkykamarien adonis, vaan aika itsekeskeinen ja loppu aktista tuli ennenkuin huomasi. Minä vaikka nainen olenkin, olen aina pitänyt kuitenkin seksistä. Nykyisen kumppanin kanssa pian 4 vuotta aviossa. Miestä ei enää tunnu kiinnostavan kuten ennen. En ole lihonut suuntaan enkä toiseen. En ole laihtunut. Korvien väli kunnossa. Mutta ei kiinnosta. Minä kun pistäisin poskeen vaikka missä. Mutta kotona saan vain 3 kertaa kuussa. Se on liian vähän. Mitkään vihjailut tai pusuttelut eivät tuo toivottua tulosta. Kertokaas nyt fiksummat mullekkin miten tästä eteenpäin?
sinusta ja suhteestanne. Ja toiseksi hän voi ajatella pään sisällään niin, että sinua ei kiinnosta hänen kroppansa ja hän ihan oikeasti saattaa pitää itseään vastenmielisenä sinun silmissäsi.
Olen 30v nainen ja ollut suhteessa saman miehen kanssa kohta 10 v. Meillä alku oli samanlainen ja juuri siinä 3 vuoden jälkeen tuli hieman samanlainen tilanne. Pitkään en suostunut kertomaan todellisista tunteistani, varsinkin kun epäilin, että hän vietti paljon aikaa erään naispuolisen ystävänsä kanssa.
Luottamuksesta siinä oli loppujen lopuksi kysymys, en uskoutunut hänelle. Kun pääsin itse tilanteesta yli, seksi palasi parisuhteeseemme takaisin.
Tuo etäsuhde saattaa aiheuttaa samanlaisen luottamuksen puutteen hänen kohdallaan.