Yksinkertaisesti: kuinka lopettaa ahmiminen ja aloittaa normaali syömisrytmi? Laihduin parissa kuukaudessa lähes 10kg syömällä melko sairaasti, n. 600kcal/päivä. Nyt viime aikoina on tullut välillä aivan hillittömiä ahmimiskohtauksia, joille en kerta kaikkiaan mahda mitään. Työnnän kaksin käsin pullaa, leipää, suklaata ja kaikkea mahdollista suuhuni - en kuitenkaan oksenna. Mistä johtuu, etten osaa syödä normaalisti - syön joko 400kcal TAI 4000kcal päivässä. Sairasta. Enkä halua lihoa enää yhtään, mutta se tässä nyt on väistämättä edessä ellen saa tätä alkavaa ahmimishäiriötä jotenkin kuriin. :(
Vastauksia, please.
Vastauksia, please.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mulla se on ihan sama juttu... esim. jos oon syöny sillee kevyesti koko päivän, ja sit syön vaikka pari piparii, ni aattelen että nyt on koko päivä pilalla... ja sit syön vaa enemmän ja enemmän :(
Toihan oli ihan ku mun suusta!! Mä kans kun yritän laihduttaa ja syön terveellisesti ja sit tuleekin repsahdus eli vaikka vain keksi tms niin sit tuntuu et kaikki on menny hukkaan ja sen jälkeen syö sit kaksin käsin kaikkea. Ja sit on morkkis. Mitä tälle voi tehdä?!?!?
halusin vaan ilmoittaa että olen iloinen huomatessani etten oo yksin!
Sama ongelma minulla.
:(
mutta mikä helvetti siihen auttaisi? :(
Jos ahmiminen alkaa jo heti aamusta, niin tulee vaan sellanen fiilis et sama syödä kaikki kaapit kerralla tyhjäks, kun toivo on jo kuitenkin menetetty.
sama ongelma..
Ajattelen aina juuri noin, että "kun ahmiminen alkaa niin ahmitaan sitten kaikki paikat tyhjäks kun toivo on jo kuitenkin menetetty".. :/
Voi meitä.. Psyykkisiä asioitahan nää on. Itse ainakin kuvittelen, että kun aloitan ahmimaan/syön liikaa ja masennun/ahdistun niin sitten lohdutan omaa pahaa oloani sillä että syön lisää ja lisää.. :/
oikean ruokarytmin löytämällä. Eli säännölliset ruoka-ajat 2-4 tunnin välein jotain suuhun jotta ei tule ahmimisreaktiota. Ja mielellään terveellistä sapuskaa. Ja noudattaa oikeaa ruokavalio ympyrää monipuolisuuden vuoksi.
kantsii kokeilla sillä säännölliset ruokailurytmit pitävät nälän ihan oikeasti loitolla ja monipuolisuus syömisissä saa vatsan ja mielen voimaan erittäin hyvin. Olet todella energisellä tuulella silloin ja ruokailu jää muiden kiinnostavien juttujen varjoon eikä ole enää vaivaamassa mieltäsi.
Vääränlainen ruokavalio aiheuttaa vatsassa huonoja reaktioita, mikä sitten ilmenee kenellä mitenkin, esim jos paljon pierettää sopimattomissa paikoissa tai närästää, niin nämä ovat merkkejä huonoista valinnoista. Myös väärillä ruokailutavoilla saatat aiheuttaa itsellesi sairauksia. Monet sisäelin vaivat esim tulevat vääränlaisesta ruokavaliosta sekä monenlaiset syövät.
Mielenmalttia tarvitaan jotta kykenee muuttamaan ruokavaliotaan oikeanlaiseksi, vaikeaa on muuttaa piintyneitä tapojaan, mutta lopputulos maksaa aina vaivan kun on omasta terveydestä kysymys. Ja muutos kannattaa tehdä heti, ei jojotella vuositolkulla painoaan edestakaisin.
Mä olin jokunen vuosi sitten ravitsemusterapeutilla ja hän teki mulle ns. ruokavalion. Olen sitä noudattanut jo useamman vuoden mut silti tulee näitä ahmimiskohtauksia! Normaalisti syön 6 kertaa päivässä, ssis aamiainen, lounas, päivällinen ja välipalat, pieniä annoksia mut silti joskus repeää ihan totaalisesti!
liian vähän kerrallaan? Itse syön siten, että välillä on ihan pieniä annoksia, mutta kun on jotain herkkuvihanneskiusausta vaikka uunissa niin vetelen sitä kunnes vatsa repeää, ehkä tasapainotan sen ruuan ahmimisella kenties. Vihannekset ovat olleet mulle se parhain tapa pysyä ruodussa.
Toisaalta se 600 kaloria on kyllä niin vähän ollut sulla, että kyseessä saattaisi olla jojoreaktio nyt? Itse pudotan painoa maltilla päätarkoituksena ei ole saada suuria pudotuksia hetkessä vaan pitkäaikainen tulos ja tapojen totaalinen muutos lopullisesti. Saat kyllä tuolla tavoin painosi takaisin ylös aivan hetkessä.
Itse viimevuoden alussa kolmessa kuukaudessa pudotin 10 kiloa ne eivät tulleet hetkessä takaisin vaikka ahminkin rakkaussuruihini (kun pojat tekivät kimpassa kiusaa) tolkuttoman pitkään. Keho oli oikealla tavalla hyväksynyt, että näitä läskejä ei enää ole. Elikkä taisi parin kuukauden ylikin ahmimisella saada ne ensimmäiset 5 kiloa takaisin ja loput 5 kiloa palasivat sitten 10 kuukauden aikana vääränlaisena syömisenä.
Nyt en aio enää missata uusia ruokailutapoja.
Nyt siis on uusi alku jota en aio missata ja varmaan sinunkin pitäisi opetella se ihan oikea kalorimäärän syöminen aivan joka päivä mikä vastaa kulutustasi, ettei tule noita ahmimisia, siitä se varmaan on kiinni.
Sitten et varmaan ole ihan nuori jos olet käynyt ravintoterapeutillakin, mutta kuitenkin itselleni on mahtunut myös elämään aivan turhia poppaslaihdutusjuttuja ne eivät ole koskaan olleet lopullisia siksi en niihin enää edes ryhdy. Vaan aina ovat johtaneet ennemmin tai myöhemmin juuri noihin ahmimisiin kuten sanoit. Ei ole oikeasti kun vain yksi ainoa tie ja se on tasapainoinen monipuolinen ruokavalio. Ja kuten sanoin niin itselläni se on ainakin johtanut ihanaan tasapainoon viime vuonna ja varmaan tänä vuonna tulee käymään aivan samoin. Hiukan on viellä takkuillut aloitus kun olen pitänyt samalla tipallista tammikuuta. Ensikuussa sitten vähän tarkemmin nämä jutut.
Itselläni on myös runsas liikunta pitänyt liiallisen syömisen loitolla, voisiko se olla yksi ratkaisu?
Joo mä en oo toi 600 kalorin ihminen vaan eri. Ihan vaan selvennykseksi.
Tuskin on liikunnasta kiinni, mä liikun 4-5 kertaa viikossa, on punttia ja kävelylenkkiä, jumppaa. Mutta nuo makkarat vaan pysyy tuossa kropassa! Arvaa vaan onko turhauttavaa kun yrität syödä terveellisesti ja liikut eikä mitään tapahdu. Tiedän että tuloksia ei tule hetkessä mutta kun ei tule pidemmälläkään aikavälillä.
Ikää on mulla 31 eli on kyllä tuo "järki" mukana tässä, ihmedieetteihin en sorru koska niistä ei oo mitään hyötyä. Tällä järkevällä elämänmuutoksella olen mennyt useamman vuoden (lomilla on tietty syöty vapaammin) mutta paino ei vaan ota laskeakseen. Oisko tuo ahmiminen sit syynä..
Vaikea tilanne.
Sitä on sanoa toiselle mikä oikeasti on just hänen kohdallaan oikein tai väärin tehtyä.
Sulla ei varmaan kuitenkaan ole monista kiloista kiinni painonpudotus vaan ihan viimeisistä?
Silti kaikki mitä teet liikuntakin edistää kaikenaikaa terveyttäsi ja ihan varmaan vaikka paino ei muutu, niin läskiä palaa lihakseksi. Kolestroolit sun muut parantavat arvojaan, ei se välttämättä huonoa ole jos paino putoa samalla.
Itse näen kaiken oman kropan eteen tehdyn plussaksi vaikka ei tulosta selkeästi näkyisikään.
Mutta vaikka itse olen jo hiukan yli 40v niin oppia yhä joutuu lisää tuosta ruokapuolesta vaikka kuinka luulisi tarpeeksi tietoa olevan hallussa. Hapankaalia aion ostaa rasian kokeeksi. Linssikeittoa aion koittaa sekä siemeniä ja leseitä sun muita lisätä ruokavaliooni. Ihan vain terveellisyyden ja tasapainon vuoksi. Laihtuminen on ollut sivuseikka toki tietenkin haluan painoa alaspäin.
Ja ne runsaat kasvikset ovat ainakin omalla kohdallani olleet parhaita painonpudotuspäiviä täydellä vatsalla joka ei ole edes kaivannut lisää ravintoa. Ja kun on ollut sellaisia päiviä jolloin on tullut ahdettua liikaa leipää ja yksitoikkoista sapuskaa vaikkakin kalorimäärät olisivat oikein pudotusta ei välttämättä tule laisinkaan.
Esim oikein hyvä kasviskeitto jossa on paljon erinlaisia vihanneksia ja ihan vähän vaikka jauhelihaa joukkoon. On mulle sellainen vatsan hyvin täyttävä josta nälkä pysyy loitolla. Samoin jos vaikka heitän kalaa uuniin, niin heitän samaan uunivuokaan aivan järkyttävän paljon kaikkea mahdollista vihannesta mitä vain satun keksimään tai kaapissa olemaan. Sipuli on aivan äärettömän hyvää ja porkkana esim. Vihannesten höyryttämistä aion kokeilla kun kuulemma ravintoarvot säilyvät parhaiten.
Mutta siis lämmin vihannespitoinen sapuska ja ne useat ateriat päivässä ihan se perinteinen ruoka-aine ympyrä, puolet kasviksia peruna tai pari, vähän liha tuotteita, salaattia ovat minun juttuni, mut petrattavaa on viellä paljon. Mutta ne pitävät vatsan täytenä. Ja itselläni vähenee automaattisesti annoskootkin ajan myötä. Eli tämä on minun juttuni jolla tiedän onnistuvani.
Eli saattaisi olla vaikka niin, että olet kuitenkin valinnut huononlaisia valintoja lautasellesi jotka eivät täytä sinua oikein?
Minun muutoksella ei kyllä ole väliä vaikka repsahduksia sattuisikin ja jännä juttu tuo ettei juomisella ollut vaikutusta painon putoamiselle lainkaan taas näytti vaaka kilon vähemmän eli 6 kiloa on mennyt tammikuussa, tietysti eihän se ole ihan varmaa kuinka pysyvä tämä viimeinen kilo taas oli, mut aika näyttää. Tällä ruokavaliollani on ollut ihan tavallista esim, kun olen edellisenä päivänä ahdannut kaksin käsin jotain kasvispataa niin paino voi olla kilon puolitoistakin korkeammalla seuraavana päivänä, mutta kun edetään, niin huomaankin sen olleen vain nesteitä jotka ovat muuten pitäneet vatsan täysinäisen oloisena.
Pitäis joskus pistää jonnekkin tuonne ruokailupalstoille tai vaikka oikein ikäihmisisten palstalle jokin keskustelu pystyyn jotta ihmiset kertoisivat minkälaisia ovat heidän terveellisimmät ruokailutottumukset ja mallinsa ja mitä jujuja ovat oppineet elämänsä varrella. Voisi saada hyviä vinkkejä kokeiltaviksi. Nä mun jutskat ovat vähän niinkuin itse etsittyjä ja keksittyjä oman yksilöllisen tarpeen vuoksi. En halua laihtua liian nopeasti nyt kun viime vuonna opin sen niksin, että se on pysyvämpää se joka lähtee hitaasti. Ja jos liian nopeita saavutuksia havittelee, niin painonpudotus saa pian jojoilun merkit. painonvartioissa vuosia sitten paino tippui aika tasaisesti joka viikko 1,8 kiloa. Ja vaikka tietysti on hienoa kun laihtuu, niin en nauttinut liian nopeasti laihtuneesta kehostani tai en sopeutunut siihen muutokseen. Nyt aion tasapainottaa sitä suurta kehon muuttumistakin tarkoituksella jossain vaiheessa alan pudottamaan vielläkin hitaammin. Viimevuonna jo se pelkkä 10 kiloa sai leukani kapenemaan ja en ollut tottunut sellaiseen se tuntui epämukavalta ei omalta leualta ja hipelöin sitä kaikenaikaa.
Itse sorrun ajoittain ahmimaan iltaisin pitkän päivän jälkeen. Koska asun yksin, minun on helppo pitää kaapeissani vain välttämättömyydet, ei siis mitään höttöä. Mutta jos ostan keksipaketinkin, syön sen kahdella istumalla illalla. Sitten iskee morkkis. Mutta olen hiljalleen antanut itselleni vähän anteeksi rohmuaisiani, sillä pakotan itseni juoksemaan niinä iltoina, kun on tullut syöpöteltyä. Paljoa ei tarvitse juosta, kun juoksee niin että on oikeasti ihan raato kun pääsee kotiin. Se kysyy kykyä pakottaa itsensä tekemään jotain vähemmän kivaa, mutta antaa anteeksi osan syömisistä!
Tsemppiä!