Mitä tolkullista voin sanoa sukulaisille, jotka alkavat patistelemaan työnhakuun?
Olen ollut työttömänä kohta vuoden ja lähettänyt keskimäärin viisi hakemusta viikosssa. Ikää on yli viisikymmentä, kaksi akateemista loppututkintoa, elän yksin.
Olen ollut työttömänä kohta vuoden ja lähettänyt keskimäärin viisi hakemusta viikosssa. Ikää on yli viisikymmentä, kaksi akateemista loppututkintoa, elän yksin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
...kuten asia on: Laitat 5 hakemusta viikossa, mutta kukaan ei halua yli 5-kymmpistä palkata.
Tukkii useimmat turvat.
Sitten taas maailmasta mitään tietämätön hyväuskoisen tyhmä serkkupoika Unto Urvelo ehdottaa: "Kyllä nyt kuitenkin jostakin...", niin sanot sille, että laitat ne hakemukset ja CV:t vastedes Unton osoitteella, niin saa Unto palautteena ensi käden tietoa malliin "Kiitoksia hakemuksestasi, mutta ette valitettasti päässeet 346 hakijan joukosta..."
Tukkii sekin turvat yleensä.
....etää itsellänikin on 2 tutkintoa, toinen akateeminen.
Olen myös itse alkanut käyttää asiaa eräänlaisena testinä lähipiirissäni. Jo esimies- ja johtotehtävissä teollisuudessa peräänkuulutin tietynlaista syvälleluotaavuutta, elämänkokemusta, näkemyksellisyyttä, siis "viisautta" yhteistyökumppaneilta ja alaisilta.
Näitä avuja ei mitä ilmeisemminkään ole, jos pelkällä mutu-tuntumalla kommentoidaan "Kyllähän nyt tuolla kokemuksella ja koulutuksella..."
Olen aika ison osan tutuistani ja lähes kaikki sukulaiseni valiettavasti joutunut henkiseltä kapasiteetiltaan luokittelemaan B-luokkaan, osan jopa koriin C.
"Sitten taas maailmasta mitään tietämätön hyväuskoisen tyhmä serkkupoika Unto Urvelo ehdottaa: "Kyllä nyt kuitenkin jostakin...", niin sanot sille, että laitat ne hakemukset ja CV:t vastedes Unton osoitteella, niin saa Unto palautteena ensi käden tietoa malliin "Kiitoksia hakemuksestasi, mutta ette valitettasti päässeet 346 hakijan joukosta...""
Tuo oli tosi hyvä! En ole tämän ketjun aloittaja, mutta mulla on samoja ongelmia: vanha täti jaksaa taivastella ja päivitellä mun työttömyyttä. "On se kumma kun sä et VIELÄKÄÄN ole löytänyt töitä!" Niin, on se tosiaan kumma, kun jokaista avointa paikkaa kohti on monta kymmentä - joskus jopa parisataa - hakijaa.
...kun hakee ja hakee töitä eikä kelpaa minnekään. Ei meidänkään sukulaiset ymmärrä miten en saa töitä. Luulevat, että en edes hae, vaikka olen kyllä hakenut. Olen käynyt myös yhdeksässä haastattelussa, mutta toistaseksi en ole tullut valituksi itse työhön. Haastatteluun olen päässyt,koska olen osannut laatia hakemuksen ja CV:n, mutta muuten aina on joku ollut sitten parempi tehtävään. Välillä kyllä menee usko itelläkin. Nyt olenkin vakavasti ajatellut oman yrityksen perustamista, koska en enää näe muuta työllistymismahdollisuutta.
Urveloiden kanssa ei auta taistella. Siinä pian istuu itse poliisin pakeilla kotirauhan häirinnästä ja petoksesta.
...rohkeasti vaan äläkä anna hylkäämisten masentaa. Suurella osalla on osaaminen ja kyvyt aivan kunnossa, mutta hylkäykset johtuvat persoonallisuudesta.
Aina ei voi kaikkia miellyttää, edes äitiä ja tytärtä :-)
Eteenpäinpyrkivillä "A-luokan" persoonallisuuksilla on usein sen verran vahva itsetunto, kunnianhimoa ja päämäärätietoisuutta, ettei näitä uskalla kaikki töihin palkata.
Rohkeasti siis vaan yrittämisenn polulle, mutta tee pohjatyöt huolellisesti ja kriittisesti.
Tuskin monikaan pari akateemista tutkintoa suorittanut viitsii ottaa vastaan mitä tahansa työtä. On se joku itsekunnioitus oltava. Viisi hakemusta/ viikko on kyllä jo täyttä työntekoa.