Olen kuukauden ajan tapaillut erästä mukavaa miestä ja todella viihdyn hänen kanssaan. Ongelma on, että en ole kertonut hänelle ihan kaikkea ittestäni...
Mulla on paha ahdistuneisuushäiriö ja masennusta jonka vuoksi joudun syömään masennuslääkkeitä. Näiden lääkkeiden takia pärjäänkin aivan loistavasti ja toki käyn terapiassa siinä sivussa. Tämä mies ei tiedä asiasta mitään ja kun eihän se musta ulospäin näy mitenkään. Musta alkaa vaan tuntua että salaan häneltä jotain hyvin oleellista ja haluaisin kertoa, mutta en vaan pysty. Pelkään hänen reaktiotaan...
Mulla on paha ahdistuneisuushäiriö ja masennusta jonka vuoksi joudun syömään masennuslääkkeitä. Näiden lääkkeiden takia pärjäänkin aivan loistavasti ja toki käyn terapiassa siinä sivussa. Tämä mies ei tiedä asiasta mitään ja kun eihän se musta ulospäin näy mitenkään. Musta alkaa vaan tuntua että salaan häneltä jotain hyvin oleellista ja haluaisin kertoa, mutta en vaan pysty. Pelkään hänen reaktiotaan...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kannattaa yrittää kertoa asiasta nyt suhteen alkuvaiheessa, sillä siitä kertominen helposti mutkistuu suhteen jatkuessa. Jos kumppanisi haluaa sinut sen takia jättää niin tiedät ettei hän ollut kanssasi tosissaan muutenkaan. Jotkut miehet ovat valitettavasti sellaisia, että lähtevät karkuun jos kumppanilla on elämässä vaikeuksia tai sairauksia...
Itse kerroin uudelle ihastukselleni tänään olevani todella masentunut. En syö lääkkeitä, mutta varmasti tarvitsisin. En ole uskaltanut mennä hakemaan masennukseen apua.
Nyt kuitenkin pelkään, että mies ei enää pidä minusta sen takia. Sekin masentaa. :(
Tommoset kannattaa kertoa
heti alussa ettei mikään jää hampaan koloon vaivaamaan niitä on vaikea sitten jälkikäteen alkaa kertomaan.
Ei kukaan fiksu ja todella kiinostunut tommosen takia karkuun juokse.
Ja jos todellakin siltä tuntuu niin hopi hopi
apua hakemaan mitä aiksemmin saat apua niin sen parempi.
Minä kertoisin, jos asiassa ei ole mitään hävettävää niin miksi et kertoisi? Mutta kerrot sen kun siihen on sopiva paikka
Ajatteleppa asiaa näin et kerro nyt ja joskus vaikka vuoden kuluttua tää asia selviää miehelle, mitäpä hän silloin ajattelee.
Koska olet vasta kuukauden tapaillut, älä kerro. Eivät ne pillerit sinun perusluonnettasi muuta. Ehdit sen tehdä kyllä myöhemmin jos suhtenne jatkuu. Ehdotan, että nautit täysin siemauksin ja kerrot sitten kun on tullut kertomisen aika.
Perustan tämän siihen, että olen itse ollut samassa tilanteessa. En ole kertonut monen kuukaudenkaan jälkeen, vasta kun tilanne on tuntunut turvalliselta.
Kukaan mies ei ole minua sen vuoksi jättänyt, eikä varmaan sinuakaan, mutta miksi hätiköidä. Moni ei ymmärrä eikä tiedä asioista. Kerro ensin mielialoistasi, ym sairauteesi johtuvista seikoista ja jos on pakko,lääkkeistäsi. Kyllä sinullakin o n oikeus yksityiselämään kuten kaikilla muillakin ja mistäs tiedät mikä on hänen menneisyytensä saati nykyisyytensä.
Ota huomioon itsesi, ei sinun tarvitse heti kertoa kaikkea, teillä on kokko elämä aikaa.