Kaverin "epäheterous"

Ei kait tuo mitenkään vaikuta. Kunhan ei käy lähentelemään.
Armeijassa tutustuin pariin homoon ja yllätys, yllätys ihmisiä hekin olivat.

siis kaveri kun sanoo? mitäs tuosta.
mulla on oikeastaan 4 tosi hyvää ystävää (mikä on suuri rikkaus) ja tiiän niiden seksuaalisen suuntautumisen.
varsinaisia kavereita siinä sivussa ei oikeastaan ole, kunhan tuttuja, ja niiden suuntautuminen on.. so what.

on ihan yhdentekevää mikä kaverin seksuaalinen suuntaus on. Tietysti se silloin vois harmittaa jos olis miespuolinen kaveri, johon olisin ihastunut ja sit saisin tietää ettei se naisista välitä ees siinä mielessä ollenkaan, mutta jos taas se olisi vaan kaveri niin sehän olisi ihantellinen tilanne jos se olisi rehdisti vaan miehistä kiinnostunut. Tuskin ainakaan silloin tulisi mahdollisen tulevan miehenkään taholta mitään suurempia mustasukkaisuuskohtauksia kyseiseen kaveriin liittyen.:)

Ei mitenkään kunhan ei mua ala yrittään :)

Minä joko järkytyn, yllätyn, vaivannun, tai hyväksyn.

Tapaukseni homoihin tutustumisessa:

1) Järkytys
Jos esim. joku alkaa kanssani leikkimään (lapsnmielinen kun olen) vaikkapa pikkutyttöä isukin kanssa ja meillä on niin hauskaa, sitten alan saada pikkutytöille sopimattomia, käsittämättömän rohkeita seksifantasioita isukin kanssa vietettynä s-postiini, olen täysin pois tolaltani, ihmeissäni. Kun sitten ituitiivisena yksi ainut sana kokonaan toisessa ketjussa loksauttaa palapelin palaset paikoilleen, ymmärrän tyttönenhän onkin homo, järkytyn.

2. Yllättyminen
Jos vaikkapa kehä 3:n sisäpuolella olevassa karaokebaarissa joku käsilastassa oleva mies pyytää sulkemaan vetoketjunsa toki sen teen auttaakseni. Olen aina ollut avulias jos on pyydetty. Kun sitten kaverini paljastaa pöytään mentyään, että mies on homo, yllätyn.

3. Vaivaantuminen
Kun nuorena poikamiehenä menemme kesälavatansseissa autoon ryypylle , ahtautuu takapenkille joukko juhlijoita, ainakin minä, tyttökaverini ja eräs Oiva. Siinä sitten vitsaillaan ja naureskellaan, paukkuakin otetaan, minnekäs meillä kiire. Tyttökaverini käsi hakeutuu omaani kohden, työntää sormet sormien lomahan, puristelee välillä merkityksellisesti. Teemme lavalle lähtöä, huomaan tyttökaverini istuvan toisella puolella. Käsi joka kättäni puristeli merkityksellisesti olikin Oivan käsi, vaivaannuin.

4)Hyväksyn
Ystäväpiirissäni on aivan varmasti 3 homomiestä, joiden kanssa olen paljonkin tekemisissä, näemme toisiamme mm. samoissa harrastuksissa. Väännämme vitsiä ja nauramme, minulla on heidän kanssaan paljon hauskempaa kuin useimman "jöröttäjä" heteroukon kanssa, ne kun monesti ovat niitä karskeja metsänmiehiä, juuri puustalaskeutuneita karhunverenjuojia kaatolämpimältään, siis hyväksyn, kunhan antavat minun olla rauhassa;)

Yksi kaverini, jonka olen tuntenut jo 17 vuotta, kertoi muutama vuosi sitten olevansa homo. Entäs sitten? Sama kaveri se on kun on ollut aina ennenkin. Kunhan vain selvisi, miksen ole koskaan nähnyt yhtään naista sen kainalossa. En ollut kyllä nähnyt yhtään miestäkään.

Oishan se hieno hetki, kun kaveri tunnustais/myöntäis itselleen sen asian, jonka me muut kaverit olemme jo pidempään tienneet. Vois vaikka onnitella ;)

Jos miesystäväni/avokki yhtäkkiä ilmoittaa olevansakin itseasiassa homo, niin ... tuskin kovin hyvin otan. Bi - no jos on uskollinen mulle, niin se on ok.

Kavereina, sukulaisinina ok (onkin).

P. S. Tiedän ainakin yhden kolmikon, 2 miestä ja 1 nainen, jossa tuo oli ongelma. Tuntemani nainen seurusteli miehen kanssa, ja mukana pyöri (ei seksijutuissa) miehen yksi kaverikin. Lopulta kävi kuitenkin niin, että miehet jatkoi seurustelua keskenään, ja nainen lempattiin... nyt se osaa jo nauraa jutulle, mutta kyllähän se kirpaisee.

Yks mun läheisimmistä ystävistä on bi. Mua ei yllättänyt oikeastaan yhtään kun hän kertoi olevansa rakastunut toiseen naiseen, kai mä sen jotenkin olin aina tiennyt vaikkei siitä suoraan oltukaan aikaisemmin puhuttu.

Joten joo, ei mitään merkitystä. Pääasia että ystävät itse ovat onnellisia.

se nyt hirveesti hetkauttanu. Ei se miestä mihkään muuttanu...