Tää on vaikeeta. Mielettömän vaikeeta...
Tapasin miehen, jonka kanssa olin valmis elämään elämäni loppuun asti.
Kuitenkin mies pelästyi, otti ja lähti. Ennen kuin tapailusta päästiin seurusteluun.
Nyt puoli vuotta myöhemmin. Juuri kun sain haavat kutakuinkin paranettua, tää mies otti yhteyttä.
Halusi tavata ja tavattiinkin. Samat tunteet nousi pintaan, mitä oli aijemminkin.
Mutta muuttaako puoli vuotta ihmistä mitenkään?
Mistä tiedän, ettei hän ota ja lähde taas? Miksi antaa toinen mahdollisuus, jos ei ole koskaan uskonut tähän "toiseen mahdollisuuteen" kenenkään ihmisen kanssa?
Hän yritti vakuuttaa että haluaa olla kanssani, jatkaa siitä mihin viimeksi jäätiin...
Pitäisikö aloittaa vai lopettaa tämä siihen mihin jäätiin viimeksi?
Järki sanoo toista...Sydän jotain ihan muuta!
Tapasin miehen, jonka kanssa olin valmis elämään elämäni loppuun asti.
Kuitenkin mies pelästyi, otti ja lähti. Ennen kuin tapailusta päästiin seurusteluun.
Nyt puoli vuotta myöhemmin. Juuri kun sain haavat kutakuinkin paranettua, tää mies otti yhteyttä.
Halusi tavata ja tavattiinkin. Samat tunteet nousi pintaan, mitä oli aijemminkin.
Mutta muuttaako puoli vuotta ihmistä mitenkään?
Mistä tiedän, ettei hän ota ja lähde taas? Miksi antaa toinen mahdollisuus, jos ei ole koskaan uskonut tähän "toiseen mahdollisuuteen" kenenkään ihmisen kanssa?
Hän yritti vakuuttaa että haluaa olla kanssani, jatkaa siitä mihin viimeksi jäätiin...
Pitäisikö aloittaa vai lopettaa tämä siihen mihin jäätiin viimeksi?
Järki sanoo toista...Sydän jotain ihan muuta!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei hän silloin ensimmäisellä kerralla ollut vapaa. Nyt on.
Eikä heti ole niin helppoa kaikkea tunnustaa. Usko pois.
ja antaa teille mahdollisuus, mutta kerro myös miehelle noista peloistasi. Kysy häneltä miksi hän lähti aiemmin ja puhukaa niin ettei jää vanhat asiat vaivaamaan. En välttämättä ole samaa mieltä ylemmän vastaajan kanssa etteikö mies olis ollut vapaa, vaikka kaikkihan täällä tietenkin puhuu omista kokemuksistaan. Itse olen joskus paennut vaikka olisin rakastanut ja syy on silloin ollut oma epävarmuus. Ei siis se että olis ollut joku toinen. Kerro sinä peloistasi miehelle niin hänkin sitten uskaltaa puhua omista peloistaan sinulle.
jaahas... tässä sitä taas ollaan, kun sydäntä kuunneltiin ja annoin toisen mahdollisuuden.
Tavattiin tämän miehen kanssa muutaman kerran.
Avoimesti keskusteltiin kaikesta, peloista ym.
Mutta ei...tää mies otti ja lähti. Lopullisesti. Tuli vain kääntämään veistä haavassa.
Ei hän ollutkaan niin valmis, mitä itse luuli. Ja paskat, jos hänellä olisi tarpeeksi tunteita, hän ei miettisi ...antaisi vain mennä.
Ehkä tämä tästä. Ei miehiä enään minun elämään kiitos.
apua, ihan ku olisit kirjottanu mun elämästä :) meillä kans vähä on-off juttua ollu viime kesästä asti. aina ku saa pään kunt ni sit mies laittaa viestii. tän tasan tarkkaa miltä sinust tuntuu.
nyt ollaa nähty muutamia kertoja.. oon yrittäny antaa sille tilaa (kaatu viimeex siihen et sitä kävi ahdistamaa) nyt on ottanu usein yhteyttä ihan omasta alotteesta ja ku kysyin et mikä on nyt tilanne ni sano et katotaa mhn tää menee. ja et nyt on asiat paremmalla mallilla mitä edellisellä kerralla :)
innolla odotan ku nähää parin päivän päästä. ei pitäis innostuu koska tää voi loppuu ennenku kunnolla alkaa mut en voi sille mitää. rakastan tätä ihmistä yli kaiken