Asia on niin että olen päässyt tutustumaan OIKEASTI erääseen mieheen, joka on maineeltaan ns. renttu. Hänet tunnetaan pääasiassa juopottelustaan ja entisistä mokailuistaan, kun hän on nuorempana tehnyt rikoksia, ollut rattijuoppo j.n.e. Mutta kun olen oppinut tuntemaan hänen oikean itsensä olen huomannut että hän on todella kiltti, ymmärtäväinen, fiksu ja ihana ihminen. Ulkonäöltään hän ei ole mistään kotoisin, mutta hänen luonne on sitäkin parempi. Mä oikeasti VIIHDYN hänen seurassaan ja me voimme puhua tuntikausia mistä vaan. Hänen ainoa vikansa on että viina maistuu liikaa. Vaikka "vain" viikonloppuisin, mutta kuitenkin.
Valitettavasti meidän välillämme on luonnollisesti kehittynyt tunteita. Mä vaan en tiedä pitäisikö tässä toimia järjen vai tunteiden mukaan? Voiko mies muuttua "suhteessaan" alkoholiin? Toinen asia mikä mua pelottaa on muiden reaktio? Kuten sanoin tämä mies tunnetaan pääasiassa huonoista asioista. KYLLÄ, tiedän ettei saisi välittää liikaa mitä muut ajattelevat, mutta kuitenkin teen niin. En halua saada itse samanlaista mainetta.
Mulla on takanani pitkä suhde "kunnon" miehen kanssa, joten tiedän kyllä millaista sekin voi olla. "Kunnon" mies, ns. anopinunelma, ei välttämättä ole yhtään sen parempi kuin ns. renttu.
Valitettavasti meidän välillämme on luonnollisesti kehittynyt tunteita. Mä vaan en tiedä pitäisikö tässä toimia järjen vai tunteiden mukaan? Voiko mies muuttua "suhteessaan" alkoholiin? Toinen asia mikä mua pelottaa on muiden reaktio? Kuten sanoin tämä mies tunnetaan pääasiassa huonoista asioista. KYLLÄ, tiedän ettei saisi välittää liikaa mitä muut ajattelevat, mutta kuitenkin teen niin. En halua saada itse samanlaista mainetta.
Mulla on takanani pitkä suhde "kunnon" miehen kanssa, joten tiedän kyllä millaista sekin voi olla. "Kunnon" mies, ns. anopinunelma, ei välttämättä ole yhtään sen parempi kuin ns. renttu.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Oma ukkoni oli tavatessamme "renttu", kalja maistui, viina myös, sekä myös muut päihteet, pilvi etc.
Mies oli ihana, mukava ja suloinen ja rakastuinkin häneen täysillä, niin täysillä, että muutimme yhteen vain parin kk seurustelun jälkeen.
Mies oli kyllä duunissa ja minä olen aina ollut kova tekemään töitä. Työttömän kanssa en olisi voinut seurustella lainkaan.
Mies kippasi alkuaikoina sen mäyräkoiran illassa, mutta sitten pistin tiukat ehdot yhdessäolollemme. Ja niin se tissuttelu pikkuhiljaa loppui.
Nyt mies on ollut täysin juomatta jo vuosia, joskus saattaa poltella, mutta sitäkin tosi harvoin.
Mies ei käy omilla retkillään iltaisin, joten tiedän tarkkaan, mitä hän touhuilee, koska olemme aina yhdessä, omasta halustamme.
Kyllä se renttukin voi muuttua, jos itse haluaa.
Ja mieluummin silloin tällöin kannabista kuin kaljaa/viinaa.
Jos juo kotona, että ei sen vuoksi tarvi kylille/baareihin lähteä, ja käyttäytyminen ei muutu väkivaltaiseksi tai ilkeäksi, niin miksi ei sais silloin ottaa akkuvettä.On monelle tärkeä rentoutumiskonsti. Mutta ei se kaikille sovi.
Itselläni ihan hyviä kokemuksia pikku kotijuopottelusta, ja kun ei sorru rätkättämään asiasta, niin hyvin menee ja ajanmyötä olen huomannannut sen että jonkinverran käyttö jopa vähentynyt.Huumeet kaikkityynni kuuluu helvettiin.Ne koukuttaa ihmisen tavalla tai toisella.
Naiset on eläimiä
Ei tuollaiset ikinä muutu.
Huomaat neljän vuoden päästä itsetunto palasina että olet menettänyt elämästäsi monta vuotta hyysätessäsi sitä sikaa.
Olisi parempi, että etsisit uuden miehen, mutta et kuuntele järkeäsi.
Olet tuomittu kärsimään, ja voit vain syyttää omaa tyhmyyttäsi.
niin kirjoitat. Ehkä se on järkesi, joka vielä jonkun aikaa on äänessä, häipyäkseen kohta kokonaan kuuluvista.
Jos naiset oppisivat kollektiivisesti jotain edeltäjiensä virheistä, nuo monesti sosiopatiaan taipuvaiset narsistit jäisivät vaille huomiota ja huolenpitoa. Naiset tietäisivät jo sen perusteella, mitä noista rentuista sanotaan, ettei omaa elämää kannata heidän kanssaan pilata.
Mutta ei.. jokainen tekee itse omat virheensä, samat mitä moni muukin nainen. Anna siis palaa, rakasta renttuasi kun vielä jaksat ja kykenet. Ihan vinkkinä suosittelen kuitenkin ettet hankkiudu tuolle rentulle raskaaksi - vaikka, sehän se on seuraava etappi.
Nelisen vuotta, ja kirjoittelet täällä, miten pienten lasten äitinä et jaksa katsoa kun mies lutkuttaa viinaa aina vapaa-aikanaan.
Mutta.. kuten sanottu.. jokaisen pitää saada tehdä virheensä itse.
Itse en enää lähtisi tuohon rumbaan...Kannattaisi miettiä mikä siinä rentussa viehättää?Minulla se syvällisten pohdintojen jälkeen (ja on/off parisuhteen) oli se että pönkitin omaa huonoa itsetuntoani (inhottava myöntää!) hyysäämällä renttua.Tunsin itseni aina vähän paremmaksi kuin hän ja kuitenkin laupiaaksi samarialaiseksi kun häntä "jaksoin".Kukaan itsensä kanssa toimeen tuleva ihminen ei ala seurustelemaan rentun kanssa!!!Pikku hiljaa molemmat ahdistuvat suhteessa aina vain enemmän.Sinä, koska et pysty huomaamaan itsessäsi olevia vikoja, ja renttu joka ei pääsee omille jaloilleen, koska aina on joku hyysäämässä...Itse miettisin pitkään ja hartaasti omia vaikutteitani ja tunteita ennen kuin tekisin minkäänlaista päätöstä.Itseasiassa jo se että kysyt täällä mitä sinun pitäisi tehdä, kertoo siitä että olet tekemässä elämäsi mokan;) tai sitten olet järkiintymässä ja haluat vain muiden sanovan sen sinulle. Etsi suhde missä olet varma itsestäsi ja onnellinen!Ainakaan et ole niin tyhmä kuin minä!
Pari vuotta ja muutama muksu hommattu. Ukko vaan makaa kaljoissa sohvalla, kun sinä yrität pyörittää vaippasirkusta.
Tuon sadun loppu on nähtävissä jo ensimmäisellä sivulla.
Paljon oli yhteistä sinun renttusi kanssa. Minun renttuni pystyi kyllä lopettamaan juomisen, vaikka oli aiemmin aika alhaalla siinä liemessä. Luonne minun rentullani on kyllä huonompi, kuin sinun rentullasi. Keskustelutaito puuttuu ja muutenkin veemäinen usein. Salailee asioita, valehtelee ja pettää lupauksiaan.
Tarjoa parempaa ajanvietettä viikonlopuiksi, se lopetti minun rentun juomisen.
rakastua renttuun, mutta eipä tainnut onnistua. Jarru on ollu päällä koko ajan ja taidan pakittaa hyvän sään aikaan.
on kiva naureskella.
Et taida kovin vielä tuntea tätä elämää...
Minulla oli aikanaan työkaverina ihan perusrenttu mies. Pari avioeroa jo takana, kova ryyppymies ja edellinen liitto loppui väkivaltaan eli nyrkin heilutuskin oli tuttua.
Hän oli suht pieni mies 165cm, ei oikeastaan minkään näköinen,heiman epäsiisti olemus, likaiset vaatteet jne. mutta, mutta ... se suuvärkki oli hänellä kehittynyt sopivan lipeväksi ja joka kerta yhteinen kapakkakierroksemme päättyi siihen, että hänellä oli kaunis nainen kainalossaan.
Kateellisuutta vai mitä, niin silti porukalla aina mietittiin, että mitä helvettiä ihan fiksun näköiset naiset näkivät tuossa luuserikaverissa ?
Eli herääkö naisissa sitten aina sellainen alkukantainen hoivaamisvietti tuollaista renttua kohtaan ? Kertokaa naiset meille "kunnon miehille" !
Tuo kaveri jätti ainakin ison nipun pettyneitä naisia taakseen, mieti nyt itse vielä muutamaan kertaan mihin kelkkaan olet menemässä !
rutkaimureita (ainakin jotkut, eivätkä opi ikinä)