Kysytäänkö siinä vaiheessa toiselta osapuolelta mitään, kun kumppani haluaa pesänjakajan? Meidän tapauksessa pesä on jo tavallaan jaettu, mutta mies haluaa olla ilkeä ja maksattaa minulla ylimääräisiä maksuja uhkaamalla ottaa pesänjakajan. Ositussopimusta emme ole tehneet, koska mies ei suostu sitä tekemään. Voisimme sopia asiat ihan vain lakimiehen kanssa keskustelemalla. Pääsisi jopa halvemmalla.
Pesänjakaja
voiko estää
7940
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei kysytä,sillon ainakin menee kaikki tasan vaikka se maksaa
Ei kysytä toiselta osapuolelta mitään, hakemuksesta käräjäoikeus määrää pesänjakajan ja thäts-it. Kulut pesänjakajasta sitten puolisot jakavat 50/50, eli miehesi joutuu maksamaan yhtäpaljon kuin sinäkin.
Sinänsä, jos ositus on lähes valmis, niin pesänjakajalle ei ole edessään kummoinenkaan työmaa -> ei ole luvassa mitään hirmuisia kustannuksia... näppituntumalta heittäisin 1000-2000 euroa, jonka siis maksatte puoliksi.
Kannattaa varmaan huomauttaa, että hänkin joutuu maksumieheksi pesänjakajan palkkioissa. Mikäli tilanne on se, että se ei hänen talouttaan kaada mutta on kaatamassa sinun taloutta, niin ilmeisesti osituksessa on sinulle tulossa tasinkoa.
Yritin kysyä sitä, että kysyykö kukaan missään vaiheessa sitä, että onko se edes aiheellista, jos toinen haluaa sen pesänjakajan. Siis onko mitään ns. jaettavaa oikeasti. Meillä ollut aina yhteinen pankkitili, joka on laitettu puoliksi ja sitten on talo, jonka molemmat omistavat puoliksi (menossa myyntiin) ja molemmilla on auto ja ne ovat saaman arvoiset.
Voihan sitä joku kysellä, että onko pesänjakaja mitenkään aiheellista, mutta käräjäoikeus ei sitä viran puolesta tee. Jos jompikumpi puolisoista hakee pesänjakajaa käräjäoikeudesta, niin käräjäoikeus silloin sen myös määrää.
Eri asia sitten on mitä tämä pesänjakaja tekee kun on tutustunut tilanteeseen. Jotain tekee kuitenkin, eli osituksen ja laskuttaa sitten työstään.
En usko, että puolisosi huvikseen hakee pesänjakajaa... arvaan motiivikseen Avioliittolain 103b pykälän (laitan sen tämän kommenttini loppuun).
Eli, hän uskoo että pesänjakaja sovittelisi edukseen ositustanne ... ellei teillä ole avioehtoa, niin sovittelisi tasinkoasi vähemmäksi. Ja jos on avioehto, niin että saisi tasinkoa vaikkei avioehdon mukaan siihen olisikaan oikeutta.
Joka tapauksessa, jos toinen hakee pesänjakajaa ... sellainen myös tulee. Sovitteleeko hän... riippuu PJ:sta, mutta ihan "heppoisin perustein" ei sitä tee. Ainoa joka on varmaa, niin lasku tulee teille molemmille palveluistaan.
======================
103 b § (16.4.1987/411)
Ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. Osituksen sovittelua harkittaessa on otettava erityisesti huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat.
Ositusta soviteltaessa voidaan määrätä:
1) että puoliso ei saa avio- oikeuden nojalla toisen puolison omaisuutta taikka että sanottua oikeutta rajoitetaan;
2) että tietty omaisuus, jonka puoliso on ansainnut tai saanut puolisoiden asuessa erillään tai joka puolisolla on ollut avioliittoon mentäessä taikka jonka puoliso on saanut avioliiton aikana perintönä, lahjana tai testamentin nojalla, on omaisuuden osituksessa kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta;
3) että omaisuus, johon toisella puolisolla ei avioehtosopimuksen nojalla ole avio- oikeutta, on omaisuuden osituksessa kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus.
Osituksen sovittelua koskeva vaatimus voidaan tehdä joko osituksessa tai osituksen jälkeen. Kun sovitteluvaatimus tehdään osituksen jälkeen, on noudatettava, mitä osituksen moitteesta ja osituksen pätemättömäksi julistamisesta on voimassa.
Tässä ei ole muuta syytä/erimielisyyttä kuin se, että meillä oli harkinta-ajan alkamisen jälkeen vielä lähes vuoden verran yhteinen tili. Minä tienasin enemmän ja maksoin suurimman osan yhteisitä kuluista. Maksatin hänellä sen osuuden, jonka olin tienannut enemmän kuin hän. Nyt hän luulee ja väittää, että minun olisi pitänyt ns. elättää häntä, koska tienasin enemmän. Molemmat olemme työelämässä.
Harkinta-aikana olette avioliitossa, hän perustaa vaateensa ao. pykälään.
Toisaalta, harkinta-aikana ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuksiin jota tulee (mm. palkka) ... sikäli sinä olet vahvoilla.
Ellei asiaa saada sovittua, sitten pesänjakaja huomioi jomman kumman eduksi... ja eikä niin ole juuri tapahtumassa.
================
46 § (16.4.1987/411)
Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.
Puolisolle suoritettavan elatusavun määrä ja sen suorittamistapa voidaan vahvistaa sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.
Lapsen oikeudesta saada elatusta vanhemmiltaan säädetään lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/75).
47 § (16.4.1987/411)
Jos puoliso laiminlyö elatusvelvollisuutensa tai jos puolisot asuvat erillään, tuomioistuin voi velvoittaa puolison maksamaan elatusapua toiselle puolisolle 46 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti.
48 § (16.4.1987/411)
Kun tuomitaan avioeroon ja puolison katsotaan tarvitsevan elatusapua, tuomioistuin voi velvoittaa toisen puolison suorittamaan elatusapua sen mukaan kuin hänen kykyynsä ja muihin seikkoihin nähden harkitaan kohtuulliseksi.
Elatusapu voidaan vahvistaa suoritettavaksi joko toistaiseksi tai siten, että elatusavun suorittaminen lakkaa päätöksessä asetetun määräajan kuluttua. Elatusapu voidaan kuitenkin vahvistaa suoritettavaksi kertakaikkisena, jos elatusvelvollisen varallisuusolot ja muut seikat antavat siihen aihetta.
Määräajoin maksettavaksi vahvistetun elatusavun suorittamisvelvollisuus raukeaa, jos elatusapuun oikeutettu menee uuteen avioliittoon.