Tämän palstan perusteella saa sinkuista sen kuvan, että 99% sinkuista on surullisia ja epätoivoisia peräkammarin poikia / vanhoja piikoja. Itsekin luin tätä joskus aikaisemmin kun oli paha olo pitkän suhteen eron jälkeen. Sen jälkeen alkoi hommat luistamaan ja naisia riittämään, eikä tänne ollu tarvetta tulla itkemään. Nyt taas kun yksi suhde tuli päätökseen ja on paska fiilis niin täältähän sitä itsensä löytää.
Sinkkuna oleminen on parhaimmillaan tosi hienoa! Pystyy käyttämään vapaa-aikansa just niinkuin haluaa, harrastukset menee paremmin ja koulu/työkin ei häiriydy kun ei tarvitse kumppanin kainalossa viettää aikaa. Sit yökerhoihinkin voi lähtee aina niin hyvällä fiiliksellä, kun ei tiiä ikinä mitä tapahtuu. Varattuna sitä pitäis vaan istua pöydän ääressä ja juoda. Voi tapailla uusia ihmisiä ja oppia elämästä. Kaikki tämä vahvistaa ja ainakaan jos ikä alkaa 2:lla niin ei ole mitään kiirettä sen lopullisen kumppanin löytymiselle.
Sinkkuna oleminen on parhaimmillaan tosi hienoa! Pystyy käyttämään vapaa-aikansa just niinkuin haluaa, harrastukset menee paremmin ja koulu/työkin ei häiriydy kun ei tarvitse kumppanin kainalossa viettää aikaa. Sit yökerhoihinkin voi lähtee aina niin hyvällä fiiliksellä, kun ei tiiä ikinä mitä tapahtuu. Varattuna sitä pitäis vaan istua pöydän ääressä ja juoda. Voi tapailla uusia ihmisiä ja oppia elämästä. Kaikki tämä vahvistaa ja ainakaan jos ikä alkaa 2:lla niin ei ole mitään kiirettä sen lopullisen kumppanin löytymiselle.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tervetuloa porukkaan.
vaikka tänne kirjoittelee piruuttaan ja vittuilutarkoituksessa paljon sellaisiakin, jotka eivät ole sinkkuja. Tai ihan muuten vaan silmäilee palstaa, kuten minä varattu nyt.
Minustakin sinkkuelämä on parhaimmillaan kivaa. Ihan sitä samaa "omaa elämää", mitä saa viettää hyvän parisuhteen ohella. Oma elämä on aina se tärkein, vaikkei hyvässä parisuhteessakaan mitään vikaa ole.
etten usko onnellisten sinkkujen viihtyvän tällä palstalla kovin pitkään. En itse ainakaan viihtynyt. Sen verran katkeraa porukkaa, tyhmänilkeitä mutta tyhjänpäiväisiä juttuja, katkeraa valitusta ja toisen sukupuolen mollaamista, ynnä Pokaalimamman moraalitarinat kaupan päälle.
Jotta melko surkuhupaisa palsta oikeastaan. ;)
Helppo huudella leiristä jossa sinkkuus on oma valinta ja "kiva tauko aina välillä"
Olette oikeastaan jäävejä miettimään koko katkeruuden syvintä olemusta, sillä te ette seurustelultanne ole sitä koskaan oikeasti kokeneet.
Vähän sama kuin tapaisit Saharassa eksyneen, hörppäisit vettä pullostasi ja sanoisit "kantsis hei juoda välillä nii helpottas" ja jatkaisit matkaasi. Lienee tarpeetonta sanoa että esimerkin eksyneellä ei ole itsellään tipan tippaa vettä.
Olet ihan oikeassa vesivertauksessasi. Toinen vastaava olisi lottovoittaja, joka saapuu työkkärin jonoon kannustamaan: lototkaa, ette kuulkaa tiedäkään, miten ihanaa on lopettaa duuni ja tehdä ihan, mitä ikinä haluaa!
Muistan muuten yhden ihmisen, joka viattomasti tuli kertomaan, että oli vihdoinkin nelikymppisenä löytänyt uskomattoman ihanan rakkauden ja elämänsä miehen. Hän halusi varmasti vilpittömän tosissaan vain kannustaa muita eteenpäin. Palaute oli aika karskia ja aloittaja taisi pahoittaa mielensä. Niin se on, että asioita ei aina pysty näkemään muiden katsantokannalta, vaikka yrittäisikin.
Eikös ensimmäisen postin kirjoittaja todennut, että suhde on mennyt niinsanotusti ketuiksi ja pahalta tuntuu. Eli ei sitä nyt ihan lottovoittajia sielläkään olla. Ei tainnut olla oma valinta...
Onhan sinkkuna ihan kivaa se, että voi lähteä käytännössä milloin vain minne vain. Ja tehdä vain omia juttujaan. Mutta 20 vuoden sinkkuuden jälkeen voisin itse ainakin jo huolia tähän vierelleni jonkun. Hänen kanssaan voisi tehdä sitten juttuja, joita ei yksinään voinut. Toisi elämään mukavaa vaihtelua ja tietynlaisen jännitysmomentinkin.
Mutta koska tänne on kirjoitellut muutama onnelisen parisuhteen löytänyttä, herättelen vanhaa aihetta ja ehdotan jakamaan kertomuksia tänne: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=708&posting=22000000032202564
Sivuaahan tuo ketju tätäkin aihetta.
Tänne ilosta kirjoitellaan.
Mutta ohan tää mukava paikka lueskella ihmisten tuntemuksia sinkkuna olosta ja epäonnistuneista suhteista, sitä saa pientä lohtua kun huomaa ettei ole ainut jolla menee huonosti.
Ja kun itsellä alkaa mennä vähän paremmin, ei täällä silloin enää jaksa niin paljoa käydä lueskelemassa.
Olen samaa mieltä siitä, että sinkkuna olo on jees kun osaa asennoitua oikein! On niin hirvittävästi asioita joista pystyy nauttimaan itsekseenkin. Ja loppujen lopuks kaikkihan me yksin synnytään ja yksin lähdetään. Siitä asenteestahan se loppupeleissä on kiinni. Voi parisuhteessakin olla tylsää jos on luonnoltaan pessimisti. Mutta se että tänne kirjoittelee vain epätoivoiset ja surulliset sinkut on kyllä epärealistinen väite. Toiset haluavat jakaa mielipiteitään ja ajatuksiaan. Joillekin sinkkuus on oma valinta, toiset ovat "nirsoja" vaikka mahiksia olisi kuinka paljon.