Aihe

kasvatustieteet

mervi-maarit

Millaista kasvatustieteiden opiskelu on? Onko kovinkin rankkaa ja vaikeaa? Entä millasia suunnitelmia teillä kasvatustieteilijät on? :)

56

17616

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 0p1sk3l1j4

      just avattu puu, jossa kysytään samat kysymykset ja silti piti mennä avaamaan uusi.

      • samanlainen?

        Siis missä on samanlainen? Jos viittaisit tuohon tämän ketjun allaolevaan, niin siinä kysytään luokanopettajaksi opiskelusta. Tässä kysyttiin kasvatustieteen opiskelusta.


      • 0p1sk3l1j4
        samanlainen? kirjoitti:

        Siis missä on samanlainen? Jos viittaisit tuohon tämän ketjun allaolevaan, niin siinä kysytään luokanopettajaksi opiskelusta. Tässä kysyttiin kasvatustieteen opiskelusta.

        No luokanopettajakoulutus sisältyy kasvatustieteisiin, että kyllähän siellä silloin vastataan samalla myös sinun kysymyksiisi. Tietysti kasvatieteissä koulutetaan myös aineopettajia.


      • eri asia kuin
        0p1sk3l1j4 kirjoitti:

        No luokanopettajakoulutus sisältyy kasvatustieteisiin, että kyllähän siellä silloin vastataan samalla myös sinun kysymyksiisi. Tietysti kasvatieteissä koulutetaan myös aineopettajia.

        opettajakoulutus. Kasvatustieteestä valmistuu suunnittelun, hallinnon ja tutkimuksen tehtäviin. Opiskelu on teoreettista ja poikkitieteellistä. Kasvatustiede tarkastelee opetusta ja koulutusta mm. sosiologian, politiikan ja psykologian näkökulmista. Aikuiskasvatustieteessä tutkitaan koulutuksen ja työelämän välisiä suhteita.
        Ei koulutuksesta selviä ihan vihellellen, mutta mielenkiintoa jos edellämainittuihin riittää, suosittelen!
        Valmistumisvaiheessa voi ahdistaa, kun ei valmistu mihinkään tiettyyn ammattiin, mutta toisaalta työllistymismahdollisuudet ovat moninaiset vähän omista henkilökohtaisista kiinnostuksista ja ominaisuuksista riippuen.


      • oppineet

        oppilaat saisi, jos joku ensin opettajat opettaisi. J v. Goethe


      • Sepäsusi

        Täysin eri aiheestahan tässä on kysymys. Silti täytyi avautua. Kannattaa ensin miettiä tietääkö aiheesta oikeasti, ennen kuin alkaa pätemään.


      • maisterimöisteri
        eri asia kuin kirjoitti:

        opettajakoulutus. Kasvatustieteestä valmistuu suunnittelun, hallinnon ja tutkimuksen tehtäviin. Opiskelu on teoreettista ja poikkitieteellistä. Kasvatustiede tarkastelee opetusta ja koulutusta mm. sosiologian, politiikan ja psykologian näkökulmista. Aikuiskasvatustieteessä tutkitaan koulutuksen ja työelämän välisiä suhteita.
        Ei koulutuksesta selviä ihan vihellellen, mutta mielenkiintoa jos edellämainittuihin riittää, suosittelen!
        Valmistumisvaiheessa voi ahdistaa, kun ei valmistu mihinkään tiettyyn ammattiin, mutta toisaalta työllistymismahdollisuudet ovat moninaiset vähän omista henkilökohtaisista kiinnostuksista ja ominaisuuksista riippuen.

        pedagogiset kuuluu myös kasvatusteiteisiin sivuaineena ja moni teki ennen myös monialaiset (luokanope ainedidaktiikka) mutta nykyisin sitä ei enää ole. Pedagogiset tehtyä voi opettaa yliopistolla, amk:ssa, tai ammattiopistossa. Mutta niihin otetaan soveltuvuuskokeen kautta! Luokanopettajien pääaine on myös kasvatustiede samalla tavalla mutta he tekevät ainedidaktiset kuten miten opetetaan liikuntaa, käsityötä, ym ym.... käyvät hiihtämässä ja niin edelleen. OKL:llään on valtakunnalliset haut ja VAKAVA kokeeet.


    • KM-02

      Kasvatustiede tieteenalana ja koulutuksen pääaineena on eri asia kuin luokanopettajakoulutus! Kasvatustiede tähtää oman alan asiantuntemukseen ja tutkimukseen. Varsinainen kasvatustieteen opiskelija ei siis suoranaisesti valmistu mihinkään täsmäammattiin (vrt. luokanopettajat). Kasvatustieteissä voi syventää osaamistaan tiettyyn kasvatuksen osa-alueeseen, kuten aikuskasvatukseen. Kasvatustiedettä pääaineena opiskelevan on syytä suorittaa opettajan pedagogiset aineopinnot, sillä työllistyminen on alalla vaikeaa ja pedagoginen pätevyys on kysyttyä. Kasvatustieteilijä voi hakeutua esim. oppilaanohjauksen koulutukseen.

      Varsinaiset kasvatustieteilijät työllistyvät vaihtelevasti, sillä usein luokanopettajat haluavat siirtyä hallinnollisiin tehtäviin peruskouluista. Yliopistot ja erilaiset tutkimuksia / tilastoja tekevät tahot ovat usean kasvatustieteen maisterin työpaikkoja. Monet työllistyvät henkilöstöhallintoon tai ns. headhunteriksi. Myös kansainväliset tehtävät ovat mahdollisia, jos työkokemusta ja mielenkiintoa löytyy.
      Työmarkkinoilla kasvatustieteilijät kilpailevat usein samoista vakansseista kuin yhteiskuntatieteilijät ja kauppatieteilijät.

    • sosionomi-opiskelija

      Kasvatustieteiden opiskelu saatta olla siinä tapauksessa rankkaa jos omassa lapsuudessa on ollut traumoja tai suuria vaikeuksia. Kasvatustieteitä opiskeltaessa opiskelija saattaa (ainakin aluksi) peilata tietoa omaan saamaansa kasvatukseen ja omaan lapsuuteensa, siinä tapauksessa aihe saattaa käydä raskaaksi. Kasvatustiede on tieteenalana soveltava ja mukava opiskella, lapsilla on tulevaisuus ja mahdollisuus.

    • Katsopa
    • kasvisturkulainen

      Opiskelen Turun yliopistossa kasvatustiedettä ensimmäistä vuotta. Aluksi oikeastaan meille kenellekään ei ollut selvää mitä me oikein opiskellaan ja mihin me valmistutaan. Nyt asia alkaa valjeta, ja opiskelu on ollut hyvin mielenkiintoista! täällä on myös väärää informaatiota kasvatustieteilijöiden työllistymisestä, sillä Turun akateemisten rekrytointipalvelujen edustajan mukaan kasvatustieteilijöillä on Turun yliopistosta paras työllistymisaste lääkäreiden ja hammaslääkäreiden jälkeen. Se motivoi aika paljon. Meillä on ollut hyvä kurssi "työmarkkinat ja -urat" nyt meneillään. olemme käyneet haastattelemassa, ja meillä on käyneet vierailemassa laitokseltamme valmistuneita kasvatustieteiden maistereita kertomassa omasta työstään. Joukossa on ollut mm. koulutussuunnittelijoita, opinto-ohjaajia, kehittämispäällikkö, koulutusassistentti, kouluttajia. Useat heistä ovat tehneet mm. opettajan ja koulutoimenjohtajan sijaisuuksia. Monet ovat sanoneet työn olevan usein projektiluontoista. Muita laitokseltamme valmistuneiden titteleitä ovat henkilöstöpäällikkö, työhyvinvoinnin asiantuntija, kehittämiskonsultti, koulutusjohtaja. (nämä olivat henkilöstöpuolelta. Hallinnon puolelta esimerkkejä on koulutuspäällikkö, sivistystoimentarkastaja, lapsiasiamies, koulutuskoordinaattori, aluejohtaja (päiväkoti), hallintopäällikkö, tarkastuspäällikkö. Kouluttajia ja opettajia: ohjaavan koulutuksen opettaja, kasvatusaineiden lehtori, lehtori, rehtori, alkuluokan opettaja, erityisopettaja. Nämä kaikki edelläluetellut ovat siis valmistuneet Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksen kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen tai erityispedagogiikan koulutusohjelmista! Ja tiedot on edessäni olevasta monisteesta, johon on kerätty valmistuneiden yhteystietoja, jotta saimme valita, ketä haluamme käydä haastattelemassa!
      Ja todellakin tässä oli vain esimerkkejä, murto-osa. Jotkut haluavat myös jäädä laitokselle tutkijoiksi!
      Suosittelen kasvatustiedettä erittäin lämpimästi!

      p.s. sosionomi-opiskelija sanoi, että kasvatustieteen opiskelu voi olla rankkaa jos on ollut traumaattinen lapsuus. Minulla on ollut hyvin vaikea lapsuus ja perheeni vaikuttaa elämääni edelleen. Olen kuitenkin käynyt asioita jo niin kauan läpi, että kasvatustieteiden opiskelu ei vaikuta siihen mitenkään. Ihmiset ehkä luulevat, että kasvatustiede on hyvin lapsiin ja lapsuuteen painottuva tiede, mutta ei se ole. Jos haluaa lukea psykologiaa sivuaineena, niin niihin asioihin törmää ehkä helpommin, ja kyllä ihmisen psykologista kehitystä varhaislapsuudesta alkaen käsitellään myös perusopinnoissa.. Kasvatustiede on kuitenkin paljon teoreettisempaa, kuin sosionomian opiskelu, luulisin. itse ajattelin ensi, että olisin halunnut lastensuojeluun töihin sosionomian opintojen kautta, mutta totesin, että se voisi olla minulle liian rankkaa.. enkä nyt loppujen lopuksi olekaan suuntautumassa lapsiin!

      yritän katsoa tänne välillä ja vastata jos jollain on jotain kysyttävää.. minulla saattaa olla ajankohtaista tietoa..

      • ....

        kiitos hyvästä vastauksesta :) tuo kuulostaa tosi kiinnostavalta, ehkä siitä löytyisi minulle tulevaisuuden ammatti. tsemppiä opintoihin!


      • Jo KM

        Kirjoitit viestissäsi kasvatustieteen opiskelijoiden valmistuneen mm. opinto-ohjaajiksi, kouluttajiksi, erityisopettajiksi, alakoulun opettajiksi jne. Täytyy kuitenkin muistuttaa, etteivät pelkät kasvatustieteen/aikuiskasvatuksen pääaineopinnot anna kelpoisuutta mihinkään yllä mainittuun työtehtävään (opetustoimen kelpoisuudet: www.oaj.fi), vaan lisäksi on opiskeltava esimerkiksi opinto-ohjaajan, erityisopettajan tai luokanopettajan opinnot. Mm. kouluttajan tehtäviin vaaditaan aina myös opettajan pedagogiset opinnot, jotka eivät automaattisesti kuulu kasvatustieteiden opintoihin, vaan niihin täytyy erikseen hakea.

        Toisekseen mainitsemasi "koulutuspäällikkö, sivistystoimentarkastaja, lapsiasiamies, koulutuskoordinaattori, aluejohtaja" jne. ovat varmastikin hyviä ammatteja, mutta eivät aukea vastavalmistuineille kasvatustieteen maistereille, joilla ei ole tarvittavaa työkokemusta takanaan...

        Anteeksi, jos pilasin innokkuutesi, ensimmäisen vuoden opiskelija! Itse kasvatustiedettä opiskelleena (valmistuin vuonna 05), jouduin heti tutkinnon perään suorittamaan opinto-ohjaajan opinnot (onneksi tulin valituksi kyseiseen koulutusohjelmaan, sillä helppoa sinne pääsy ei ollut vaikka olinkin jo KM!), jotta sain "oikean ammatin". Pelkkä kasvatustiede pääaineena kun ei valitettavasti vielä valmistanut mihinkään - ainakaan ilman vuosien työkokemusta. Niin valitettavaa kuin se onkin. En tiedä miksi tätä ei alumnitapaamisissa koskaan näytetä painottavan...


      • sanoisi?

        Onnea valitsemallasi tiellä. Ota nyt kuitenkin selvää opetusalan (opettaja, lehtori, rehtori, koulu/opetustoimenjohtaja) ammattissa olevien koulutustaustasta. Heillä kaikilla on opettajapätevyys (koulutoimenjohtajissa voi olla poikkeuksia, käytännössä ei) ihan lainkin mukaan. On jotenkin edesvastuutonta kouluttaa ihmisiä "johonkin" kasvatusalan tehtäviin, varsinkin kun niitä ei juurikaan ole muualla kuin opetustehtävissä. Se, että hastulaisia sijoittuu mm. opettajiksi kertoo toisaalta pätevien opettajien pulasta, toisaalta siitä, että hastulaisille ei ole koulutusta vastaavaa työtä. Ja mikä tärkeintä: KM, jolla ei opettajapätevyyttää, saa samaa palkkaa kuin ylioppilas (eli alinta mahdollista) eikä voi saada opettajan virkaa, ainoastaan max. vuoden sijaisuuden tai va. vakanssin.


      • opettaja täällä

        Jotta muut nuoret tulevat kasvatustieteilijät eivät käsittäisi väärin...

        Niin - sillä tavoin ihan pieni täsmennys tuohon kuvaamaasi asiaan, että mihinkään noista "ammateista"/ toimenkuvista, viroista ei yksikään kasvatustieteilijä mene "suoraan" yliopisto-opintojensa lopuksi.

        Laitokselta ei siis valmistuta suoraan noihin "titteleihin" - kaikilla esittelemässä käyneillä viranhaltijoilla on pitkä ja monipuolinen ura takanaan ennen tuota nykyistä "titteliään", joka on heille määräytynyt monen työnkuvan ja opetusalan erilaisten ammattitehtävien jälkeen.

        Tsemppiterveisin kasvatusalan 30-vuotisen uran haltija: usean eri asteen opettaja, ohjaaja, kouluttaja, lehtori, apulaisrehtori, koulutussuunnittelija ja opettajankouluttaja ja tuleva KT-tohtori;-) Ja kaikkiin näihin hommiin on aina erikseen haettu virallisen viranhakumenettelyn kautta.


      • DI & KTM & Rehtori
        Jo KM kirjoitti:

        Kirjoitit viestissäsi kasvatustieteen opiskelijoiden valmistuneen mm. opinto-ohjaajiksi, kouluttajiksi, erityisopettajiksi, alakoulun opettajiksi jne. Täytyy kuitenkin muistuttaa, etteivät pelkät kasvatustieteen/aikuiskasvatuksen pääaineopinnot anna kelpoisuutta mihinkään yllä mainittuun työtehtävään (opetustoimen kelpoisuudet: www.oaj.fi), vaan lisäksi on opiskeltava esimerkiksi opinto-ohjaajan, erityisopettajan tai luokanopettajan opinnot. Mm. kouluttajan tehtäviin vaaditaan aina myös opettajan pedagogiset opinnot, jotka eivät automaattisesti kuulu kasvatustieteiden opintoihin, vaan niihin täytyy erikseen hakea.

        Toisekseen mainitsemasi "koulutuspäällikkö, sivistystoimentarkastaja, lapsiasiamies, koulutuskoordinaattori, aluejohtaja" jne. ovat varmastikin hyviä ammatteja, mutta eivät aukea vastavalmistuineille kasvatustieteen maistereille, joilla ei ole tarvittavaa työkokemusta takanaan...

        Anteeksi, jos pilasin innokkuutesi, ensimmäisen vuoden opiskelija! Itse kasvatustiedettä opiskelleena (valmistuin vuonna 05), jouduin heti tutkinnon perään suorittamaan opinto-ohjaajan opinnot (onneksi tulin valituksi kyseiseen koulutusohjelmaan, sillä helppoa sinne pääsy ei ollut vaikka olinkin jo KM!), jotta sain "oikean ammatin". Pelkkä kasvatustiede pääaineena kun ei valitettavasti vielä valmistanut mihinkään - ainakaan ilman vuosien työkokemusta. Niin valitettavaa kuin se onkin. En tiedä miksi tätä ei alumnitapaamisissa koskaan näytetä painottavan...

        Ammatillisista oppilaitoksista:

        OAJ ei päätä kelpoisuuksista yhtään mitään. Se on sinänsä turha etujärjestö, joka vain luulee päättävänsä jostain. Lähinnä se kustantaa Suomen kalleinta kalenteria (noin 400 - 500 ekeä vuodessa jäsenmaksu) ja varmistaa liiton pomolle helvetin hyvät ansiot...

        Ammatillisen oppilaitoksen rehtori on henkilö, joka päättää henkilöstön palkkaamisesta ja riittävästä pätevyydestä. Mikäli joku hakija on sitä mieltä, että hänet sivuutettiin hakuprosessissa, hän voi riitauttaa asian, mutta se on sitten eri juttu se.

        Yksinkertainen esimerkki: kauppaoppilaitoksen opettajan pätevyysvaatimus on soveltuva korkeakoulututkinto. Tämän tarkemmin laki ei asiaa määrittele. Jos paikkaa hakee esimerkiki diplomi-insinööri, joka on lukenut sivuaineina markkinoinnin perus- ja aineopinnot sekä opettajan pedagogisen pätevyyden, hän on täysin pätevä tuohon virkaan, vaikka OAJ:n tulkinnan mukaan vain kauppatieteenmaisteri olisi pätevä. Mutta kuten totesin, OAJ on pelkkä helistin, jolla ei ole mitään vaikutusta mihinkään


      • DI & KTM & Rehtori
        sanoisi? kirjoitti:

        Onnea valitsemallasi tiellä. Ota nyt kuitenkin selvää opetusalan (opettaja, lehtori, rehtori, koulu/opetustoimenjohtaja) ammattissa olevien koulutustaustasta. Heillä kaikilla on opettajapätevyys (koulutoimenjohtajissa voi olla poikkeuksia, käytännössä ei) ihan lainkin mukaan. On jotenkin edesvastuutonta kouluttaa ihmisiä "johonkin" kasvatusalan tehtäviin, varsinkin kun niitä ei juurikaan ole muualla kuin opetustehtävissä. Se, että hastulaisia sijoittuu mm. opettajiksi kertoo toisaalta pätevien opettajien pulasta, toisaalta siitä, että hastulaisille ei ole koulutusta vastaavaa työtä. Ja mikä tärkeintä: KM, jolla ei opettajapätevyyttää, saa samaa palkkaa kuin ylioppilas (eli alinta mahdollista) eikä voi saada opettajan virkaa, ainoastaan max. vuoden sijaisuuden tai va. vakanssin.

        Kirjoitit "KM, jolla ei opettajapätevyyttää, saa samaa palkkaa kuin ylioppilas (eli alinta mahdollista) eikä voi saada opettajan virkaa, ainoastaan max. vuoden sijaisuuden tai va. vakanssin."

        En tiedä, mistä te näitä keksitte, mutta tuo edellä esitetty riipustushan nyt oli täysin itse kuviteltua kakkaa.

        Mikäli kasvatustieteellisen akateemisen loppututkinnon suorittanut henkilö hoitaa opettajan virkaa tai viransijaisuutta, vähennetään opettajan pedagogisten opintojen puuttumisesta hieman alakohtaisesti 6-12% siitä taulukkopalkasta joka vastaavalle pätevälle opettajalle kuuluisi. Opettajien huonot palkat (Kiitos OAJ "edunvalvonnasta") huomioiden liikutaan tuollaisessa -200 ekeä kuussa bruttona. Nettotappio pedagogisten opintojen puuttumisesta on verojen jälkeen noin 120 ekeä kuukaudessa eli eipä juuri mittään etenkin jos ottaa huomioon, millainen risti on ko. opinnot hoitaa erityisesti työn ohella. Sellaista paskaa ei kuule edes armeijan ydinsotaluennoilla kuin noissa pedag. opinnoissa.

        Tuo max. vuoden sijaisuus oli jo vitsi: meidän oppilaitoksessamme (tekniikka) on opettajia, jotka ovat olleet viransijaisuudessa jo toistakymmentä vuotta. Eräässä Helsinkiläisessä peruskoulussa erityisopettajana oli kasvatustieteen ylioppilas kahdeksan vuotta. Ei ole enää, lähti muihin hommiin, mikä risoo koulun rehtoria edelleen.

        Ainoa mikä kirjoituksessasi piti paikkansa oli se, että virkaa ei epäpätevä saa. Vaan eipä uusia virkoja juuri enää avaudukaan, vaan kaikki siirretään työsuhteeseen (kiitos OAJ siitäkin "edunvalvonnasta")


      • toinen puoli?
        DI & KTM & Rehtori kirjoitti:

        Kirjoitit "KM, jolla ei opettajapätevyyttää, saa samaa palkkaa kuin ylioppilas (eli alinta mahdollista) eikä voi saada opettajan virkaa, ainoastaan max. vuoden sijaisuuden tai va. vakanssin."

        En tiedä, mistä te näitä keksitte, mutta tuo edellä esitetty riipustushan nyt oli täysin itse kuviteltua kakkaa.

        Mikäli kasvatustieteellisen akateemisen loppututkinnon suorittanut henkilö hoitaa opettajan virkaa tai viransijaisuutta, vähennetään opettajan pedagogisten opintojen puuttumisesta hieman alakohtaisesti 6-12% siitä taulukkopalkasta joka vastaavalle pätevälle opettajalle kuuluisi. Opettajien huonot palkat (Kiitos OAJ "edunvalvonnasta") huomioiden liikutaan tuollaisessa -200 ekeä kuussa bruttona. Nettotappio pedagogisten opintojen puuttumisesta on verojen jälkeen noin 120 ekeä kuukaudessa eli eipä juuri mittään etenkin jos ottaa huomioon, millainen risti on ko. opinnot hoitaa erityisesti työn ohella. Sellaista paskaa ei kuule edes armeijan ydinsotaluennoilla kuin noissa pedag. opinnoissa.

        Tuo max. vuoden sijaisuus oli jo vitsi: meidän oppilaitoksessamme (tekniikka) on opettajia, jotka ovat olleet viransijaisuudessa jo toistakymmentä vuotta. Eräässä Helsinkiläisessä peruskoulussa erityisopettajana oli kasvatustieteen ylioppilas kahdeksan vuotta. Ei ole enää, lähti muihin hommiin, mikä risoo koulun rehtoria edelleen.

        Ainoa mikä kirjoituksessasi piti paikkansa oli se, että virkaa ei epäpätevä saa. Vaan eipä uusia virkoja juuri enää avaudukaan, vaan kaikki siirretään työsuhteeseen (kiitos OAJ siitäkin "edunvalvonnasta")

        Ihme kun minun virkaehtosopimuksessani (OVTES 2007-2009) tuo ero näyttäisi olevan n. 700/kk brutto. Putkiasentajakouluista en tiedä, mutta oikeissa kouluissa kelpoisuusehdot lienevät edelleen voimassa, myös täällä Helsingissä. Ja asetuskin löytyy: "Sen estämättä, mitä muualla tässä asetuksessa säädetään, opetusta voidaan väliaikaisesti enintään vuoden ajaksi määrätä antamaan henkilö, jolla on riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito. Tällainen henkilö voidaan kuitenkin määrätä antamaan opetusta yli kuuden kuukauden ajaksi vain, jos tehtävän edellyttämät kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä ei ole määräystä annettaessa saatavilla tai jos siihen on muu erityinen syy." Virheekseni myönnän toki sen "armosatasen", joka nykyään annetaan korkeakoulututkinnosta. Kaikki siirretään työsuhteeseen? Aika kauan taitaa mennä, kun kaikki Suomen peruskoulujen ja lukioiden opettajat siirretään työsuhteisiin. Lainsäädäntöäkin pitäisi sitä ennen muuttaa...


      • DI & KTM & Rehtori
        toinen puoli? kirjoitti:

        Ihme kun minun virkaehtosopimuksessani (OVTES 2007-2009) tuo ero näyttäisi olevan n. 700/kk brutto. Putkiasentajakouluista en tiedä, mutta oikeissa kouluissa kelpoisuusehdot lienevät edelleen voimassa, myös täällä Helsingissä. Ja asetuskin löytyy: "Sen estämättä, mitä muualla tässä asetuksessa säädetään, opetusta voidaan väliaikaisesti enintään vuoden ajaksi määrätä antamaan henkilö, jolla on riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito. Tällainen henkilö voidaan kuitenkin määrätä antamaan opetusta yli kuuden kuukauden ajaksi vain, jos tehtävän edellyttämät kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä ei ole määräystä annettaessa saatavilla tai jos siihen on muu erityinen syy." Virheekseni myönnän toki sen "armosatasen", joka nykyään annetaan korkeakoulututkinnosta. Kaikki siirretään työsuhteeseen? Aika kauan taitaa mennä, kun kaikki Suomen peruskoulujen ja lukioiden opettajat siirretään työsuhteisiin. Lainsäädäntöäkin pitäisi sitä ennen muuttaa...

        Tekstini koski ammatillista koulutsta, ei esim. perusopetusta


      • sen kulun mukaisesti
        DI & KTM & Rehtori kirjoitti:

        Tekstini koski ammatillista koulutsta, ei esim. perusopetusta

        ja aiheen mukaisesti: keskustelussa puhuttiin kasvatustieteellisen (tiedekunnan) opiskelusta, lähinnä KM-tutkintoon johtavasta ja suuntautumisvaihtoehdoista. Tältä pohjalta kirjoitin ne faktatiedot, jotka ovat sitä satasen lipsahdusta lukuun ottamatta oikein. Samoin mielipiteeni, joka perustuu siihen kokemukseen, jossa seurasin "vierestä" Helsingin HASTUn aloitusta, opiskelijoiden odotuksia ja melko suuria pettymyksiä. Samoin olen sattuneesta syystä varsin hyvin perillä epäpätevien opettajien rekrytoinnista, varsinkin erityisopetuspuolella. Samoin siitä on perillä Helsingin opetuslautakunta, joka parin vuoden ajan on ihan oikeasti puuttunut asiaan ja käyttänyt otto-oikeuttaan. Jos koulutuksesi ja kokemuksesi on kertomasi mukainen, olisin odottanut asiallisempaa kommentointia. Mutta kukin tyylillääm tavallaan, ehkä se on sitten amispuolella noin. OAJ:stä ja heidän suorittamastaa "edunvalvonnasta" olen kanssasi samaa mieltä.


      • kasvisturkulainen

        en ole käynyt pitkään aikaan katsomassa, ja nyt harmittaa, kun viestini on ehkä ymmärretty väärin, tai ehkä esitin asian väärin.

        ensinnäkin, ne olivat esimerkkejä siitä, missä tehtävissä laitokseltamme valmistuneita kasvatustieteilijöitä työskentelee. todellakin vain esimerkkejä, sen takia, koska moni kuvittelee, että kasvatustieteen opiskelijasta valmistuu opettaja.

        listoilla oli monia erittäin korkea-arvoisia ammatteja ja toimia, mitkä eivät tietenkään ole realistisia läheskään kaikille eikä varsinkaan vastavalmistuneelle.

        Joku oli huolissaan siitä, jos pilasi kuvitelmani, mutta kyllä minä olen ihan rauhallisilla ja realistisilla mielillä liikkeellä. hyvä jos pääsee kahvia keittämään aluksi johonkin oman alan paikkaan. moni meistä hakee jo ekana vuonna oman alan töitä, mutta olen ehkä liian nöyrä tai kunnianhimoton hakemaan oman alan töitä vielä. Eli en tosiaankaan tavoittele niitä töitä, mistä kerroin esimerkkejä.

        minua kiinnostaa lähinnä koulutussuunnittelun puoli, esim. täydennyskoulutuskeskuksessa. Nyt on kuulemma kova buumi henkilöstöpuolelle, olen itsekin sen huomannut. Meiltä moni on kiinnostunut niistä töitä, etenkin yksityisellä sektorilla, koska palkat ovat tuntuvasti paremmat.

        En varmaan muistanut edes viestissäni mainita, koska siitä syntyi niin paljon palautetta, että tottakai opettajaksi aikovien tulee suorittaa opettaja pedagogiset opinnot. Ja opinto-ohjaajaksi aikovien pätevyys siihe Jyväskylässä tai Joensuussa. (siihen taisi olla jokin muukin keino vielä, mutta en muista..) Opinto-ohjaajankin työ kiinnostaisi minua, mutta tuntuu turhauttavalta lähteä kauas opiskelemaan sitten vielä maisterin tutkinnon päälle..

        Noh, opiskelu ei ole kuitenkaan minulle tärkeintä, enkä todellakaan ole urasuuntautunut ihminen! Mieluummin haluan lapsia, kuin uran..

        Innostuin vaan kertomaan, mitä olin juuri kuullut, ja tulin jakamaan sitä tänne muille. (koska vihdoin perustettiin oma paikka kasvatustieteelle.) Minua ainakin motivoi se tieto, että kasvatustieteilijät sijoittuvat hyvin työelämään..


      • KM-03
        kasvisturkulainen kirjoitti:

        en ole käynyt pitkään aikaan katsomassa, ja nyt harmittaa, kun viestini on ehkä ymmärretty väärin, tai ehkä esitin asian väärin.

        ensinnäkin, ne olivat esimerkkejä siitä, missä tehtävissä laitokseltamme valmistuneita kasvatustieteilijöitä työskentelee. todellakin vain esimerkkejä, sen takia, koska moni kuvittelee, että kasvatustieteen opiskelijasta valmistuu opettaja.

        listoilla oli monia erittäin korkea-arvoisia ammatteja ja toimia, mitkä eivät tietenkään ole realistisia läheskään kaikille eikä varsinkaan vastavalmistuneelle.

        Joku oli huolissaan siitä, jos pilasi kuvitelmani, mutta kyllä minä olen ihan rauhallisilla ja realistisilla mielillä liikkeellä. hyvä jos pääsee kahvia keittämään aluksi johonkin oman alan paikkaan. moni meistä hakee jo ekana vuonna oman alan töitä, mutta olen ehkä liian nöyrä tai kunnianhimoton hakemaan oman alan töitä vielä. Eli en tosiaankaan tavoittele niitä töitä, mistä kerroin esimerkkejä.

        minua kiinnostaa lähinnä koulutussuunnittelun puoli, esim. täydennyskoulutuskeskuksessa. Nyt on kuulemma kova buumi henkilöstöpuolelle, olen itsekin sen huomannut. Meiltä moni on kiinnostunut niistä töitä, etenkin yksityisellä sektorilla, koska palkat ovat tuntuvasti paremmat.

        En varmaan muistanut edes viestissäni mainita, koska siitä syntyi niin paljon palautetta, että tottakai opettajaksi aikovien tulee suorittaa opettaja pedagogiset opinnot. Ja opinto-ohjaajaksi aikovien pätevyys siihe Jyväskylässä tai Joensuussa. (siihen taisi olla jokin muukin keino vielä, mutta en muista..) Opinto-ohjaajankin työ kiinnostaisi minua, mutta tuntuu turhauttavalta lähteä kauas opiskelemaan sitten vielä maisterin tutkinnon päälle..

        Noh, opiskelu ei ole kuitenkaan minulle tärkeintä, enkä todellakaan ole urasuuntautunut ihminen! Mieluummin haluan lapsia, kuin uran..

        Innostuin vaan kertomaan, mitä olin juuri kuullut, ja tulin jakamaan sitä tänne muille. (koska vihdoin perustettiin oma paikka kasvatustieteelle.) Minua ainakin motivoi se tieto, että kasvatustieteilijät sijoittuvat hyvin työelämään..

        "Minua ainakin motivoi se tieto, että kasvatustieteilijät sijoittuvat hyvin työelämään.."

        Niin minuakin aikoinaan motivoi kasvatustieteilijöiden hyvä työllistyminen. Eihän vain muutaman prosentin työttömyys voi minun kohdalleni osua, varsinkin kun oli monipuolinen sivuainevalikoima ja hain jo ennen valmistumistani töitä. Toisin kuitenkin kävi. Työelämään en ole sijoittunut vieläkään kasvatustieteilijänä, vaikka olen hakenut töitä eri kanavia käyttäen ja opiskelupaikkakuntaakin kauempaa. Kasvatustieteilijöiden hyvä työllisyystilanne ei pidä paikkaansa. Enkä vain puhu itsestäni.


      • hyvä saada
        kasvisturkulainen kirjoitti:

        en ole käynyt pitkään aikaan katsomassa, ja nyt harmittaa, kun viestini on ehkä ymmärretty väärin, tai ehkä esitin asian väärin.

        ensinnäkin, ne olivat esimerkkejä siitä, missä tehtävissä laitokseltamme valmistuneita kasvatustieteilijöitä työskentelee. todellakin vain esimerkkejä, sen takia, koska moni kuvittelee, että kasvatustieteen opiskelijasta valmistuu opettaja.

        listoilla oli monia erittäin korkea-arvoisia ammatteja ja toimia, mitkä eivät tietenkään ole realistisia läheskään kaikille eikä varsinkaan vastavalmistuneelle.

        Joku oli huolissaan siitä, jos pilasi kuvitelmani, mutta kyllä minä olen ihan rauhallisilla ja realistisilla mielillä liikkeellä. hyvä jos pääsee kahvia keittämään aluksi johonkin oman alan paikkaan. moni meistä hakee jo ekana vuonna oman alan töitä, mutta olen ehkä liian nöyrä tai kunnianhimoton hakemaan oman alan töitä vielä. Eli en tosiaankaan tavoittele niitä töitä, mistä kerroin esimerkkejä.

        minua kiinnostaa lähinnä koulutussuunnittelun puoli, esim. täydennyskoulutuskeskuksessa. Nyt on kuulemma kova buumi henkilöstöpuolelle, olen itsekin sen huomannut. Meiltä moni on kiinnostunut niistä töitä, etenkin yksityisellä sektorilla, koska palkat ovat tuntuvasti paremmat.

        En varmaan muistanut edes viestissäni mainita, koska siitä syntyi niin paljon palautetta, että tottakai opettajaksi aikovien tulee suorittaa opettaja pedagogiset opinnot. Ja opinto-ohjaajaksi aikovien pätevyys siihe Jyväskylässä tai Joensuussa. (siihen taisi olla jokin muukin keino vielä, mutta en muista..) Opinto-ohjaajankin työ kiinnostaisi minua, mutta tuntuu turhauttavalta lähteä kauas opiskelemaan sitten vielä maisterin tutkinnon päälle..

        Noh, opiskelu ei ole kuitenkaan minulle tärkeintä, enkä todellakaan ole urasuuntautunut ihminen! Mieluummin haluan lapsia, kuin uran..

        Innostuin vaan kertomaan, mitä olin juuri kuullut, ja tulin jakamaan sitä tänne muille. (koska vihdoin perustettiin oma paikka kasvatustieteelle.) Minua ainakin motivoi se tieto, että kasvatustieteilijät sijoittuvat hyvin työelämään..

        hiukan kättä pidämpää: kerrotko siis ihan konkreettisesti niistä tehtävistä. Siis mikä vakanssi ja mikä työnantaja, niin saadaan asia edes jotenkin kartalle. "Toimitusjohtaja Turun seudulla" ei esimerkiksi kerro hirveästi. Aikuiskasvatus esimerkiksi kuulostaa varmaan monen mielestä kiinnostavalta (ei tarvitse opetta ipanoita), mutta se työllistyminen... Kasvatustieteen opiskelu ilman opettajakelposuuteen tähtääviä opintoja on varmasti mielenkiintoista ja mielekästä, mutta jostain se leipäkin pitää tienata. Tällä hetkellä Suomessa on mielestäni vaarallinen trendi, jonka huumassa keksitään komeita koulutusnimikkeitä ja oppilaitosten nimiä. Sitten kunto opiskelu on päättynyt alkaakin ihmettely siitä mihin sitä oikein pätevöidyttiinkään.


    • VKL

      Ihan mielenkiintosta kasvis on, suosittelen. Ei ole mitään ruudinkeksimistä, että ihan huoletta voi lähteä opiskelee. VaikeinVta on päästä sisään yliopistoon, sitten ei mitään hätää sen jälkeen. Itse valmistumassa KM:ksi nyt keväällä, ja olen jo saanut koulutussuunnittelijan homman. Tykkään kovasti. Tietämättömille tiedoksi: varsinaisesta lapsien kasvatuksestahan siinä ei ole kyse eli ei vaikuta lapsuuden traumat yhtään sen enempää kuin muissakaan opinnoissa (ehkä varhaiskasvatus on sitten oma juttunsa....) Oli ehkä yks kurssi koskien lapsia ja lapsuutta, muut koulutusta ja sen hallintoa, yhteiskuntaa ja kansaivälistä koulutujärjestelmää.

      • äskeinen

        Kannattaa ottaa sivuaineeksi joku ns. kova aine, ettei kaikki ole sellaista humanismista mussuttamista, niinkuin ehkä kasvatustieteellä on vähän sellainen maine.Vaikuttaa työllistymiseen, että ymmärtää taloudesta, yhteiskunnasta ja liike-elämästä yleensä.


      • päästä

        sisälle - ulos! Eli tehdä gradu ;-)


      • sellainen
        äskeinen kirjoitti:

        Kannattaa ottaa sivuaineeksi joku ns. kova aine, ettei kaikki ole sellaista humanismista mussuttamista, niinkuin ehkä kasvatustieteellä on vähän sellainen maine.Vaikuttaa työllistymiseen, että ymmärtää taloudesta, yhteiskunnasta ja liike-elämästä yleensä.

        että voi työllistyö henkilöstöpuolelle. Nyt on haettu paljon HR(D)-henkilöitä. Myös tietojenkäsittelytiede vois olla jees - opetusteknologia, verkko-opetus, yms. on ainakin nyt pop. Myös kauppatieteelliset sivuaineet kannattaa varmasti.

        Mielellään molemmat sivuaineet "kovalta" puolelta > auttaa työllistymistä huomattavasti.


    • Misu- 82

      Löysin tällaisen viestin toisesta ketjusta:

      Kasvatustieteiden opiskelu on mukavaa, mutta toivoisin vielä, että alalla palkat nousisivat huomattavasti. Verrattuna moneen muuhun korkeakoulutettuun saavat Kasvatustieteiden maisterit huonoa liksaa. Jos alalla aiotte rikastua niin turha unelmoida.

      Ihan mukavaa työ on, mutta opettajat, konsultit ja kunnalla työskentelevät tienaavat saman minkä AMK sairaanhoitajatkin. Jos palkka pyörii 2500 € kieppeillä eikä se siitä nouse vaikka töitä tekisikin.

      Jos ei halua valmistumisen jälkeen opettaa ipanoita niin täytyy varautua määräaikaisiin työsuhteisiin. Muita vakitöitä on vaikea löytää.
      Tiedän kyllä, että osalla teistä ura on nousussa ja palkka on kohdallaan, mutta monien alalle aikovien kannattaa kyllä harkita uudelleen.

      Olisi mukava kuulla onko muilla tullut pettymys opiskelun loputtua.

      • ratkaisee?

        Näyttää tuo kasviksen opiskelu olevan kuin pörssikurssit, ja nyt kun yliopistolaitos on täyteen rakennettu, niin tämän alan perus- ja jatkokoulutettujen kysyntä tulee vähenemään.
        Kiva kuitenkin, että siellä voi vielä opiskella muitakin, paremmin työllistäviä aineita, aikoinaan kun siirryttiin koulutusohjelmiin, eräänä perusteena oli että opiskelijat haalivat liikaa opintoja muista tiedekunnista.
        En tiedä, mutta myös kasv.tieteellisten tiedekuntien opettajat taitavat olla huolissaan siitä, että kustannussyistä tiedekuntia joudutaan yhdistämään, ja mikä kasviksen asema tulee silloin olemaan.


    • kasv yo

      Hei

      Opiskelu on ollut ihan mielenkiintoista, vaikka välillä mietityttää työllistyminen. Eli miettii sitä, mihin oikein voisi hakea sitten töihin.

      Opiskelu on välillä rankkaa, mutta ei kovin vaikeaa kasvatustieteissä. Plussana pidän sitä, että saa itse valita sivuaineensa, mutta joskus voi olla vaikea valita itselle sopivia sivuaineita. Itse opiskelen mm. erityispedagogiikkaa, psykologiaa, hallintotiedettä yms. Nuo ovat aika suosittua kasvatustieteilijöiden keskuudessa.

      Suunnitelmissa on vielä hakea opettajaksi, ehkä erityisopettajapuolelle.

      • charlie-Brown08

        Musta tuo kasviksen opiskelu on ainakin ollut ihan mukavaa ja hyvältä näyttää työllistymisnäkymätkin. Kyllä meillä ainakin on alettu huomata tuo ongelma siitä, ettei porukka tiedä mihin ne valmistuu, ja siksi alettu korostaa sivuaineiden merkitystä. Ainut tietysti, että kun kaikilla on samat, on vaikea erottua massasta työtä hakiessa. JOskus olen miettinyt että olisiko pitänyt lähteä lukemaan kauppatieteitä, mutta tulen samaa lopputulokseen, että EI!! monipuolisuus on valttimme ja meisän KM:ien kannattaa myös sitä korostaa työtä hakiessamme, etenkin nyt kun tutkintoamme aletaan pikkuhiljaa huomata.
        Opettajan pätevyys on melko ehdoton jos haluatkin sitten esim. koulutuspäälliköksi- vaikka sitä en itse niin muuten arvostakaan.
        Nuo mainitut nimekkeet on tosi harhaanjohtavia ja monesti sijoittumistilastot otetaan myös koko kasvatustieteen lukijoista. Monilla menestystarinan omaavilla opetuspuolen valmistuneilla on ollut pitkä työhistoria jollakin muulla, esim. sairaanhoito- tai metsäalalla tms. helppohan se siitä on sitten maisterinpapareilla yletä uralla. Kannattaa tosiaan varmaan ainakin tehdä se valinta:a)opettajaksi vai b)bisnekseen- muuten et voi olla varma mistä itsesi löydät. Jos tässä talous alkaa mennä alaspäin, niin pian ovat koulutuksen tarjoajat ensimäisenä pulassa.


    • vierestäseuraaja

      Kannattaa hakea opettajaksi. KM, jolla ei ole opettajan pätevyyttä on yhtä kuumaa tavaraa työmarkkinoilla kuin sokea taidemaalari. Kasvatustieteilijöitä pidetään vain opettajina. Turha kuvitella mitään johtajan pestejä tai palkkoja. Valmistut köyhäksi pätkätyöläiseksi.

      Vaimo on KM (aikuiskasvatustiede) ja toimii myyntisihteerinä, muut osastolla työskentelevät ovat amk tradeja. Itse olen myös trade, mutta kuukausittaisessa palkkanauhassa nettoa n. 1000€ enemmän.

      Jos haluat töitä AMK kannattaa. Jos haluat välttämättä yliopistoon ryhdy lääkäriksi, asianajajaksi, hammaslääkäriksi, diplomi-inssiksi tai vastaavaksi. Muuten sinua pidetään aina ylikoulutettuna työtehtäviin ja alikoulutettuna johtotehtäviin.

      • Toteanpa

        Vierestäseuraaja ei tunnu tietävän yhtään mitään kasvatustieteilijöiden työllistymisestä. "Valmistut köyhäksi pätkätyöläiseksi" -mistäköhän olet tuollaista oppinut, että juuri kasvatustieteilijästä tulisi pätkätyöläinen? Ja kuinka niin "kasvatustieteilijöitä pidetään vain opettajina"? Totta on, että olen itsekin joutunut sukulaisille toteamaan, että minusta ei tule luokanopettajaa. Kyse on kuitenkin alasta, josta ei ole yhtä paljon tietoa kuin luokanopettajan koulutuksesta. Mutta mahdollisuuksia on lukemattomia: minusta VOI tulla koulutussuunnittelija, opinto-ohjaaja tai järjestötyöntekijä, HR-alan ammattilainen...

        Fakta on, että kasvatustieteilijän työllistyminen on kiinni opiskeluajan omasta aktiivisuudesta. Itse opiskelen toista vuotta pääaineenani kasvatustiede ja olen jo nyt solminut suhteita sekä työelämään että yrityksiin toimimalla aktiivisesti ainejärjestössämme. Tärkeintä on olla opiskeluaikana aktiivinen, mennä mukaan opiskelijatoimintaan ja sitä kautta solmia suhteita mahdollisiin työnantajiin. Edes hiukan omaan alaan liittyvä työ on eduksi.

        Ehkä kannattaisi varoa jatkossa yhtä jyrkkiä mielipiteitä jos ei asiasta tiedä yhtään mitään.


    • uops

      uop

    • weerees

      kasvatustieteiden opiskelu ei ole vaikeaa, mutta muuten se on ainakin 75-prosenttisesti aivan älytöntä hölynpölyä.

      Olen samaa mieltä kuin Helsingin Sanomien toimittaja Tapio Mainio (ehkä on jo eläkkeellä, en tiedä): "Kasvatustiede ei ole mikään oikea tiede".

      • 57897

        Oikeita tieteitä (scientia) ovat vain luonnontieteet. Suomessa termiä "tiede" on yritetty levittää kaikkeen mahdolliseen, mutta ei tieteen ja oppineisuuden ero lakkaa olemasta.

        Kasvatustieteet ovat mielestäni keskivaikea ala opiskella. Tenttejä varten asioita pitää lukea, mutta ei päntätä. Toisin kuin joillakin aloilla, hylätyksi tuleminen on siis mahdollisuuksien rajoissa. Toisin kuin joillakin toisilla aloilla, jokusen kerran hylätyksi tuleminen ei kuitenkaan ole useimpien opiskelijoiden arkea.


      • fmkm
        57897 kirjoitti:

        Oikeita tieteitä (scientia) ovat vain luonnontieteet. Suomessa termiä "tiede" on yritetty levittää kaikkeen mahdolliseen, mutta ei tieteen ja oppineisuuden ero lakkaa olemasta.

        Kasvatustieteet ovat mielestäni keskivaikea ala opiskella. Tenttejä varten asioita pitää lukea, mutta ei päntätä. Toisin kuin joillakin aloilla, hylätyksi tuleminen on siis mahdollisuuksien rajoissa. Toisin kuin joillakin toisilla aloilla, jokusen kerran hylätyksi tuleminen ei kuitenkaan ole useimpien opiskelijoiden arkea.

        "Kasvatustieteet ovat mielestäni keskivaikea ala opiskella."

        Mikähän olisi vielä helpompaa kuin kasvatustiede?


      • 57897
        fmkm kirjoitti:

        "Kasvatustieteet ovat mielestäni keskivaikea ala opiskella."

        Mikähän olisi vielä helpompaa kuin kasvatustiede?

        Ainakin kirjallisuus oli. Mitään lukematta, aivan mitä tahansa kirjoitellen hyvät tiedot oli tentissä taattu.


      • Aabba

        Kasvatustieteet ei takaa koulutusta vastaavaa työpaikkaa! Tänä päivänä työllistyminen vaikeaa.


      • Tieteetpä_hyvinkin
        fmkm kirjoitti:

        "Kasvatustieteet ovat mielestäni keskivaikea ala opiskella."

        Mikähän olisi vielä helpompaa kuin kasvatustiede?

        Kaikki nämä kvasitieteet, joissa yritetään selvittää, mitä rinnakkaisella, todella osaamista vaativalla alalla oikein tehdään, ovat varsin helppoja. Siis mistä on kysymys? Opettaminen → kasvatustiede, hoitotyö → hoitotiede, tietojärjestelmän rakentaminen → tietojenkäsittelytiede.


    • faktojaplease

      Onko kukaan KM saanut töitä ? Mistä ?

    • skepponen

      Uskomushoidot ja kasvatustiede ovat samanlaisia tehottomia huuhaa`ta : Uskomushoidoilla ei parane ja kasvatustieteestä huolimatta kaduilla on iltaisin kurittomia penskoja, sekä kouluissa kurittomia kakaroita.
      Syy siihen selviää siitä, että esim. Tampereen kasvatustieteellisen tiedekunnan dekaani on Juha Teperi, joka opetti lääketieteellisessä tiedekunnassa uskomushoitoja - kunnes tilanne kävi tukalaksi.

      • Iibuaa

        Kasvatustieteillä ei saa töitä, luokanopettajan koulutuksella saa - ainakin määräaikaisia pestejä.


    • kasvatusopillinen

      Tampereen yliopiston kasvatustieteen dekaani Juha Teperi on entinen Tampereen yliopiston voodoon ja homeopatian opettaja, jolla maa alkoi polttaa lääketieteellisessä varpaiden alla. Siirtyi kasvatustieteen puolelle, jossa ei realistista maailmankuvaa tarvita. Se kasvatustieteen arvostuksesta.

    • xc3

      Hyvä esimerkki pseudotieteilystä, leikkiä&laulua, ryhmä graduja etc.
      Suomessa taitaa olla kansainvälisesti koulutetuimmat alakoulun opettaja (ylikoulutus).

    • tampereendosentti

      Juha Teperi, Tampereen yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan dekaani!

      Lupasit järjestää syksyn 2016 tapaan uudet CAM - päivät Tampereen yliopistossa. Siellä esiteltäisiin myös kasvatustieteellisiä kimppagraduja. Juha Teperi, raota vähäm verhoa! Mikä on aikataulusi? Esitelläänhän siellä edelleen voodo-CAM tutkimuksia?

      • koplikärynakseli

        No, Juha Teperi! Uskomushoitopäivillä olit puheenjohtaja ja tohkeissasi! Miksi et vastaa suoraan kysymykseen: Koska syksyn 2017 uskomushoitopäivät ovat? Olet Tamperen yliopiston kasvatustieteen dekani!!!


      • skepponen
        koplikärynakseli kirjoitti:

        No, Juha Teperi! Uskomushoitopäivillä olit puheenjohtaja ja tohkeissasi! Miksi et vastaa suoraan kysymykseen: Koska syksyn 2017 uskomushoitopäivät ovat? Olet Tamperen yliopiston kasvatustieteen dekani!!!

        Teperi vaihtoi uskomushoidot toiseen humbukiin, kasvatus "tieteeseen". On se humbuukimestari!!!


      • SKEPPONEN

        ONKO SE TEPERI MYKKÄ MIES, KUN EI VASTAA?


    • tamperendosentti

      Juha Teperi! Nyt on lokakuu! Koska ne uudet uskomushoitopäivät ovat Tampereen yliopistossa?

    • tampereendos

      Kasvatustiede ja uskomushoito ovat rinnakkaisia, koska niille sopii sama professori, Juha Teperi. Kasvatustieteellä ei saa virkaa, eikä uskomushoidot saa virallistaa asemaa. Samaa huuhaata molemmat ja niiden luennoitsija on Juha Teperi.

    • Skepponen

      Huomatkaa, Juha Teperi on Tampereen yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan DEKAANI!!!! Voi vain arvailla, millaista puppua hänen opetuksensa on.

    • ähäkutt

      Juha Teperi! Maailmankuvasi on murskattu. Lue: Marwan N. Baliki: Brain Conectivity Predicts Placebo Response cross Chronic Pain Clinical Trials: PLOS BIOLOGY: 27.10.2016.

      Ha, Ha, Haaaaaaaaaaa

      • Skeppomnen

        Buaaahhhahhhaaa!! Buaaah! Järjestätkö vielä uskomushoito päivät Tampereen yliopistoon??


    • Emis2

      En haluaisi murskata tuon yhden aivopestyn opiskelijan unelmia, mutta noinhan sitä aina asioita esitellään. Totuus on, että kasvatustiede ei anna sinällään kelpoisuutta mihinkään ja joudut tappelemaan samoista työpaikoista ekonomien, insinöörien, tradenomien, sosionomien ja monien muiden ryhmien kanssa. Niistäkin haetaan HR-töihin (esimieskokemusta taustalla), koulutustöihin, kehittämään henkilöstöä jne. Kasvatustiede on keveä ala yliopistossa, kaikki tietää sen. Tottakai hakemalla ja tunkemalla, sopivilla sivuaineilla ja pienellä onnella voi päästä mihin vaan. Ja suurin osa yliopistosta työllistyy eli kyllä ne kasvatustieteilijätkin porukkaan mahtuu. Tulee vaan noista höpöhöpö-jutuista kaikenlaisista hienoista töistä mieleen, että näinhän nuoria ihmisiä kusetetaan joka koulussa. Työelämä on kuitenkin niin monen asian summa ja kasvatustiede ei anna mitään erityistä etua töitä hakiessa. Insinööritieteet ja kauppatieteet on selkeämpiä, kasvatustieteilijät tappelee samoista paikoista niiden kanssa, jotka lukevat muita "ei niin selkeitä" aloja kuten sosiologiaa. Ja kun osa niistä insinööreistä ja ekonomeistakin hakee samoja töitä etunaan yleensä hyvä työkokemus.

      • skeptikko

        Yllä oleva kuvaa hyvin Tampereen yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan dekaania: Lääkäri Juha Teperiä, joka harrastaa uskomushoitoja kuten kuhnekylpyjä, voodoota, samanismia ym. Pokittu pois lääketieteellisestä tiedekunnasta epätieteellisenä persoonana.
        LUULETTEKO, ETÄ TUOLLA KOULUTUKSELLA TULEE LEIPÄTYÖTÄ?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maisan uupuvat päivitykset ja tuoreet rikosepäilyt

      Mikäs kun Maisa ei ole viikkoihin päivittänyt instaa ja nyt ollaan lehdissä tälläisistä.. 👀 https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/010c6594-780f-4
      Kotimaiset julkkisjuorut
      201
      15907
    2. Ikea palkkaa pakolaisia hienoa!

      Huonekalujätti Ikea aikoo tarjota Suomessa työpestin noin 70 pakolaiselle kolmen seuraavan vuoden aikana, yhtiö kertoo tiedotteessaan. – Pakolaiset o
      Maailman menoa
      333
      5657