kasvatustieteet

Siis missä on samanlainen? Jos viittaisit tuohon tämän ketjun allaolevaan, niin siinä kysytään luokanopettajaksi opiskelusta. Tässä kysyttiin kasvatustieteen opiskelusta.

samanlainen? kirjoitti:

Siis missä on samanlainen? Jos viittaisit tuohon tämän ketjun allaolevaan, niin siinä kysytään luokanopettajaksi opiskelusta. Tässä kysyttiin kasvatustieteen opiskelusta.

No luokanopettajakoulutus sisältyy kasvatustieteisiin, että kyllähän siellä silloin vastataan samalla myös sinun kysymyksiisi. Tietysti kasvatieteissä koulutetaan myös aineopettajia.

0p1sk3l1j4 kirjoitti:

No luokanopettajakoulutus sisältyy kasvatustieteisiin, että kyllähän siellä silloin vastataan samalla myös sinun kysymyksiisi. Tietysti kasvatieteissä koulutetaan myös aineopettajia.

Lue lisää

opettajakoulutus. Kasvatustieteestä valmistuu suunnittelun, hallinnon ja tutkimuksen tehtäviin. Opiskelu on teoreettista ja poikkitieteellistä. Kasvatustiede tarkastelee opetusta ja koulutusta mm. sosiologian, politiikan ja psykologian näkökulmista. Aikuiskasvatustieteessä tutkitaan koulutuksen ja työelämän välisiä suhteita.
Ei koulutuksesta selviä ihan vihellellen, mutta mielenkiintoa jos edellämainittuihin riittää, suosittelen!
Valmistumisvaiheessa voi ahdistaa, kun ei valmistu mihinkään tiettyyn ammattiin, mutta toisaalta työllistymismahdollisuudet ovat moninaiset vähän omista henkilökohtaisista kiinnostuksista ja ominaisuuksista riippuen.

oppilaat saisi, jos joku ensin opettajat opettaisi. J v. Goethe

Täysin eri aiheestahan tässä on kysymys. Silti täytyi avautua. Kannattaa ensin miettiä tietääkö aiheesta oikeasti, ennen kuin alkaa pätemään.

eri asia kuin kirjoitti:

opettajakoulutus. Kasvatustieteestä valmistuu suunnittelun, hallinnon ja tutkimuksen tehtäviin. Opiskelu on teoreettista ja poikkitieteellistä. Kasvatustiede tarkastelee opetusta ja koulutusta mm. sosiologian, politiikan ja psykologian näkökulmista. Aikuiskasvatustieteessä tutkitaan koulutuksen ja työelämän välisiä suhteita.
Ei koulutuksesta selviä ihan vihellellen, mutta mielenkiintoa jos edellämainittuihin riittää, suosittelen!
Valmistumisvaiheessa voi ahdistaa, kun ei valmistu mihinkään tiettyyn ammattiin, mutta toisaalta työllistymismahdollisuudet ovat moninaiset vähän omista henkilökohtaisista kiinnostuksista ja ominaisuuksista riippuen.

Lue lisää

pedagogiset kuuluu myös kasvatusteiteisiin sivuaineena ja moni teki ennen myös monialaiset (luokanope ainedidaktiikka) mutta nykyisin sitä ei enää ole. Pedagogiset tehtyä voi opettaa yliopistolla, amk:ssa, tai ammattiopistossa. Mutta niihin otetaan soveltuvuuskokeen kautta! Luokanopettajien pääaine on myös kasvatustiede samalla tavalla mutta he tekevät ainedidaktiset kuten miten opetetaan liikuntaa, käsityötä, ym ym.... käyvät hiihtämässä ja niin edelleen. OKL:llään on valtakunnalliset haut ja VAKAVA kokeeet.

kiitos hyvästä vastauksesta :) tuo kuulostaa tosi kiinnostavalta, ehkä siitä löytyisi minulle tulevaisuuden ammatti. tsemppiä opintoihin!

Kirjoitit viestissäsi kasvatustieteen opiskelijoiden valmistuneen mm. opinto-ohjaajiksi, kouluttajiksi, erityisopettajiksi, alakoulun opettajiksi jne. Täytyy kuitenkin muistuttaa, etteivät pelkät kasvatustieteen/aikuiskasvatuksen pääaineopinnot anna kelpoisuutta mihinkään yllä mainittuun työtehtävään (opetustoimen kelpoisuudet: www.oaj.fi), vaan lisäksi on opiskeltava esimerkiksi opinto-ohjaajan, erityisopettajan tai luokanopettajan opinnot. Mm. kouluttajan tehtäviin vaaditaan aina myös opettajan pedagogiset opinnot, jotka eivät automaattisesti kuulu kasvatustieteiden opintoihin, vaan niihin täytyy erikseen hakea.

Toisekseen mainitsemasi "koulutuspäällikkö, sivistystoimentarkastaja, lapsiasiamies, koulutuskoordinaattori, aluejohtaja" jne. ovat varmastikin hyviä ammatteja, mutta eivät aukea vastavalmistuineille kasvatustieteen maistereille, joilla ei ole tarvittavaa työkokemusta takanaan...

Anteeksi, jos pilasin innokkuutesi, ensimmäisen vuoden opiskelija! Itse kasvatustiedettä opiskelleena (valmistuin vuonna 05), jouduin heti tutkinnon perään suorittamaan opinto-ohjaajan opinnot (onneksi tulin valituksi kyseiseen koulutusohjelmaan, sillä helppoa sinne pääsy ei ollut vaikka olinkin jo KM!), jotta sain "oikean ammatin". Pelkkä kasvatustiede pääaineena kun ei valitettavasti vielä valmistanut mihinkään - ainakaan ilman vuosien työkokemusta. Niin valitettavaa kuin se onkin. En tiedä miksi tätä ei alumnitapaamisissa koskaan näytetä painottavan...

Onnea valitsemallasi tiellä. Ota nyt kuitenkin selvää opetusalan (opettaja, lehtori, rehtori, koulu/opetustoimenjohtaja) ammattissa olevien koulutustaustasta. Heillä kaikilla on opettajapätevyys (koulutoimenjohtajissa voi olla poikkeuksia, käytännössä ei) ihan lainkin mukaan. On jotenkin edesvastuutonta kouluttaa ihmisiä "johonkin" kasvatusalan tehtäviin, varsinkin kun niitä ei juurikaan ole muualla kuin opetustehtävissä. Se, että hastulaisia sijoittuu mm. opettajiksi kertoo toisaalta pätevien opettajien pulasta, toisaalta siitä, että hastulaisille ei ole koulutusta vastaavaa työtä. Ja mikä tärkeintä: KM, jolla ei opettajapätevyyttää, saa samaa palkkaa kuin ylioppilas (eli alinta mahdollista) eikä voi saada opettajan virkaa, ainoastaan max. vuoden sijaisuuden tai va. vakanssin.

Jotta muut nuoret tulevat kasvatustieteilijät eivät käsittäisi väärin...

Niin - sillä tavoin ihan pieni täsmennys tuohon kuvaamaasi asiaan, että mihinkään noista "ammateista"/ toimenkuvista, viroista ei yksikään kasvatustieteilijä mene "suoraan" yliopisto-opintojensa lopuksi.

Laitokselta ei siis valmistuta suoraan noihin "titteleihin" - kaikilla esittelemässä käyneillä viranhaltijoilla on pitkä ja monipuolinen ura takanaan ennen tuota nykyistä "titteliään", joka on heille määräytynyt monen työnkuvan ja opetusalan erilaisten ammattitehtävien jälkeen.

Tsemppiterveisin kasvatusalan 30-vuotisen uran haltija: usean eri asteen opettaja, ohjaaja, kouluttaja, lehtori, apulaisrehtori, koulutussuunnittelija ja opettajankouluttaja ja tuleva KT-tohtori;-) Ja kaikkiin näihin hommiin on aina erikseen haettu virallisen viranhakumenettelyn kautta.

Jo KM kirjoitti:

Kirjoitit viestissäsi kasvatustieteen opiskelijoiden valmistuneen mm. opinto-ohjaajiksi, kouluttajiksi, erityisopettajiksi, alakoulun opettajiksi jne. Täytyy kuitenkin muistuttaa, etteivät pelkät kasvatustieteen/aikuiskasvatuksen pääaineopinnot anna kelpoisuutta mihinkään yllä mainittuun työtehtävään (opetustoimen kelpoisuudet: www.oaj.fi), vaan lisäksi on opiskeltava esimerkiksi opinto-ohjaajan, erityisopettajan tai luokanopettajan opinnot. Mm. kouluttajan tehtäviin vaaditaan aina myös opettajan pedagogiset opinnot, jotka eivät automaattisesti kuulu kasvatustieteiden opintoihin, vaan niihin täytyy erikseen hakea.

Toisekseen mainitsemasi "koulutuspäällikkö, sivistystoimentarkastaja, lapsiasiamies, koulutuskoordinaattori, aluejohtaja" jne. ovat varmastikin hyviä ammatteja, mutta eivät aukea vastavalmistuineille kasvatustieteen maistereille, joilla ei ole tarvittavaa työkokemusta takanaan...

Anteeksi, jos pilasin innokkuutesi, ensimmäisen vuoden opiskelija! Itse kasvatustiedettä opiskelleena (valmistuin vuonna 05), jouduin heti tutkinnon perään suorittamaan opinto-ohjaajan opinnot (onneksi tulin valituksi kyseiseen koulutusohjelmaan, sillä helppoa sinne pääsy ei ollut vaikka olinkin jo KM!), jotta sain "oikean ammatin". Pelkkä kasvatustiede pääaineena kun ei valitettavasti vielä valmistanut mihinkään - ainakaan ilman vuosien työkokemusta. Niin valitettavaa kuin se onkin. En tiedä miksi tätä ei alumnitapaamisissa koskaan näytetä painottavan...

Lue lisää

Ammatillisista oppilaitoksista:

OAJ ei päätä kelpoisuuksista yhtään mitään. Se on sinänsä turha etujärjestö, joka vain luulee päättävänsä jostain. Lähinnä se kustantaa Suomen kalleinta kalenteria (noin 400 - 500 ekeä vuodessa jäsenmaksu) ja varmistaa liiton pomolle helvetin hyvät ansiot...

Ammatillisen oppilaitoksen rehtori on henkilö, joka päättää henkilöstön palkkaamisesta ja riittävästä pätevyydestä. Mikäli joku hakija on sitä mieltä, että hänet sivuutettiin hakuprosessissa, hän voi riitauttaa asian, mutta se on sitten eri juttu se.

Yksinkertainen esimerkki: kauppaoppilaitoksen opettajan pätevyysvaatimus on soveltuva korkeakoulututkinto. Tämän tarkemmin laki ei asiaa määrittele. Jos paikkaa hakee esimerkiki diplomi-insinööri, joka on lukenut sivuaineina markkinoinnin perus- ja aineopinnot sekä opettajan pedagogisen pätevyyden, hän on täysin pätevä tuohon virkaan, vaikka OAJ:n tulkinnan mukaan vain kauppatieteenmaisteri olisi pätevä. Mutta kuten totesin, OAJ on pelkkä helistin, jolla ei ole mitään vaikutusta mihinkään

sanoisi? kirjoitti:

Onnea valitsemallasi tiellä. Ota nyt kuitenkin selvää opetusalan (opettaja, lehtori, rehtori, koulu/opetustoimenjohtaja) ammattissa olevien koulutustaustasta. Heillä kaikilla on opettajapätevyys (koulutoimenjohtajissa voi olla poikkeuksia, käytännössä ei) ihan lainkin mukaan. On jotenkin edesvastuutonta kouluttaa ihmisiä "johonkin" kasvatusalan tehtäviin, varsinkin kun niitä ei juurikaan ole muualla kuin opetustehtävissä. Se, että hastulaisia sijoittuu mm. opettajiksi kertoo toisaalta pätevien opettajien pulasta, toisaalta siitä, että hastulaisille ei ole koulutusta vastaavaa työtä. Ja mikä tärkeintä: KM, jolla ei opettajapätevyyttää, saa samaa palkkaa kuin ylioppilas (eli alinta mahdollista) eikä voi saada opettajan virkaa, ainoastaan max. vuoden sijaisuuden tai va. vakanssin.

Lue lisää

Kirjoitit "KM, jolla ei opettajapätevyyttää, saa samaa palkkaa kuin ylioppilas (eli alinta mahdollista) eikä voi saada opettajan virkaa, ainoastaan max. vuoden sijaisuuden tai va. vakanssin."

En tiedä, mistä te näitä keksitte, mutta tuo edellä esitetty riipustushan nyt oli täysin itse kuviteltua kakkaa.

Mikäli kasvatustieteellisen akateemisen loppututkinnon suorittanut henkilö hoitaa opettajan virkaa tai viransijaisuutta, vähennetään opettajan pedagogisten opintojen puuttumisesta hieman alakohtaisesti 6-12% siitä taulukkopalkasta joka vastaavalle pätevälle opettajalle kuuluisi. Opettajien huonot palkat (Kiitos OAJ "edunvalvonnasta") huomioiden liikutaan tuollaisessa -200 ekeä kuussa bruttona. Nettotappio pedagogisten opintojen puuttumisesta on verojen jälkeen noin 120 ekeä kuukaudessa eli eipä juuri mittään etenkin jos ottaa huomioon, millainen risti on ko. opinnot hoitaa erityisesti työn ohella. Sellaista paskaa ei kuule edes armeijan ydinsotaluennoilla kuin noissa pedag. opinnoissa.

Tuo max. vuoden sijaisuus oli jo vitsi: meidän oppilaitoksessamme (tekniikka) on opettajia, jotka ovat olleet viransijaisuudessa jo toistakymmentä vuotta. Eräässä Helsinkiläisessä peruskoulussa erityisopettajana oli kasvatustieteen ylioppilas kahdeksan vuotta. Ei ole enää, lähti muihin hommiin, mikä risoo koulun rehtoria edelleen.

Ainoa mikä kirjoituksessasi piti paikkansa oli se, että virkaa ei epäpätevä saa. Vaan eipä uusia virkoja juuri enää avaudukaan, vaan kaikki siirretään työsuhteeseen (kiitos OAJ siitäkin "edunvalvonnasta")

DI & KTM & Rehtori kirjoitti:

Kirjoitit "KM, jolla ei opettajapätevyyttää, saa samaa palkkaa kuin ylioppilas (eli alinta mahdollista) eikä voi saada opettajan virkaa, ainoastaan max. vuoden sijaisuuden tai va. vakanssin."

En tiedä, mistä te näitä keksitte, mutta tuo edellä esitetty riipustushan nyt oli täysin itse kuviteltua kakkaa.

Mikäli kasvatustieteellisen akateemisen loppututkinnon suorittanut henkilö hoitaa opettajan virkaa tai viransijaisuutta, vähennetään opettajan pedagogisten opintojen puuttumisesta hieman alakohtaisesti 6-12% siitä taulukkopalkasta joka vastaavalle pätevälle opettajalle kuuluisi. Opettajien huonot palkat (Kiitos OAJ "edunvalvonnasta") huomioiden liikutaan tuollaisessa -200 ekeä kuussa bruttona. Nettotappio pedagogisten opintojen puuttumisesta on verojen jälkeen noin 120 ekeä kuukaudessa eli eipä juuri mittään etenkin jos ottaa huomioon, millainen risti on ko. opinnot hoitaa erityisesti työn ohella. Sellaista paskaa ei kuule edes armeijan ydinsotaluennoilla kuin noissa pedag. opinnoissa.

Tuo max. vuoden sijaisuus oli jo vitsi: meidän oppilaitoksessamme (tekniikka) on opettajia, jotka ovat olleet viransijaisuudessa jo toistakymmentä vuotta. Eräässä Helsinkiläisessä peruskoulussa erityisopettajana oli kasvatustieteen ylioppilas kahdeksan vuotta. Ei ole enää, lähti muihin hommiin, mikä risoo koulun rehtoria edelleen.

Ainoa mikä kirjoituksessasi piti paikkansa oli se, että virkaa ei epäpätevä saa. Vaan eipä uusia virkoja juuri enää avaudukaan, vaan kaikki siirretään työsuhteeseen (kiitos OAJ siitäkin "edunvalvonnasta")

Lue lisää

Ihme kun minun virkaehtosopimuksessani (OVTES 2007-2009) tuo ero näyttäisi olevan n. 700/kk brutto. Putkiasentajakouluista en tiedä, mutta oikeissa kouluissa kelpoisuusehdot lienevät edelleen voimassa, myös täällä Helsingissä. Ja asetuskin löytyy: "Sen estämättä, mitä muualla tässä asetuksessa säädetään, opetusta voidaan väliaikaisesti enintään vuoden ajaksi määrätä antamaan henkilö, jolla on riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito. Tällainen henkilö voidaan kuitenkin määrätä antamaan opetusta yli kuuden kuukauden ajaksi vain, jos tehtävän edellyttämät kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä ei ole määräystä annettaessa saatavilla tai jos siihen on muu erityinen syy." Virheekseni myönnän toki sen "armosatasen", joka nykyään annetaan korkeakoulututkinnosta. Kaikki siirretään työsuhteeseen? Aika kauan taitaa mennä, kun kaikki Suomen peruskoulujen ja lukioiden opettajat siirretään työsuhteisiin. Lainsäädäntöäkin pitäisi sitä ennen muuttaa...

toinen puoli? kirjoitti:

Ihme kun minun virkaehtosopimuksessani (OVTES 2007-2009) tuo ero näyttäisi olevan n. 700/kk brutto. Putkiasentajakouluista en tiedä, mutta oikeissa kouluissa kelpoisuusehdot lienevät edelleen voimassa, myös täällä Helsingissä. Ja asetuskin löytyy: "Sen estämättä, mitä muualla tässä asetuksessa säädetään, opetusta voidaan väliaikaisesti enintään vuoden ajaksi määrätä antamaan henkilö, jolla on riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito. Tällainen henkilö voidaan kuitenkin määrätä antamaan opetusta yli kuuden kuukauden ajaksi vain, jos tehtävän edellyttämät kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä ei ole määräystä annettaessa saatavilla tai jos siihen on muu erityinen syy." Virheekseni myönnän toki sen "armosatasen", joka nykyään annetaan korkeakoulututkinnosta. Kaikki siirretään työsuhteeseen? Aika kauan taitaa mennä, kun kaikki Suomen peruskoulujen ja lukioiden opettajat siirretään työsuhteisiin. Lainsäädäntöäkin pitäisi sitä ennen muuttaa...

Lue lisää

Tekstini koski ammatillista koulutsta, ei esim. perusopetusta

DI & KTM & Rehtori kirjoitti:

Tekstini koski ammatillista koulutsta, ei esim. perusopetusta

ja aiheen mukaisesti: keskustelussa puhuttiin kasvatustieteellisen (tiedekunnan) opiskelusta, lähinnä KM-tutkintoon johtavasta ja suuntautumisvaihtoehdoista. Tältä pohjalta kirjoitin ne faktatiedot, jotka ovat sitä satasen lipsahdusta lukuun ottamatta oikein. Samoin mielipiteeni, joka perustuu siihen kokemukseen, jossa seurasin "vierestä" Helsingin HASTUn aloitusta, opiskelijoiden odotuksia ja melko suuria pettymyksiä. Samoin olen sattuneesta syystä varsin hyvin perillä epäpätevien opettajien rekrytoinnista, varsinkin erityisopetuspuolella. Samoin siitä on perillä Helsingin opetuslautakunta, joka parin vuoden ajan on ihan oikeasti puuttunut asiaan ja käyttänyt otto-oikeuttaan. Jos koulutuksesi ja kokemuksesi on kertomasi mukainen, olisin odottanut asiallisempaa kommentointia. Mutta kukin tyylillääm tavallaan, ehkä se on sitten amispuolella noin. OAJ:stä ja heidän suorittamastaa "edunvalvonnasta" olen kanssasi samaa mieltä.

en ole käynyt pitkään aikaan katsomassa, ja nyt harmittaa, kun viestini on ehkä ymmärretty väärin, tai ehkä esitin asian väärin.

ensinnäkin, ne olivat esimerkkejä siitä, missä tehtävissä laitokseltamme valmistuneita kasvatustieteilijöitä työskentelee. todellakin vain esimerkkejä, sen takia, koska moni kuvittelee, että kasvatustieteen opiskelijasta valmistuu opettaja.

listoilla oli monia erittäin korkea-arvoisia ammatteja ja toimia, mitkä eivät tietenkään ole realistisia läheskään kaikille eikä varsinkaan vastavalmistuneelle.

Joku oli huolissaan siitä, jos pilasi kuvitelmani, mutta kyllä minä olen ihan rauhallisilla ja realistisilla mielillä liikkeellä. hyvä jos pääsee kahvia keittämään aluksi johonkin oman alan paikkaan. moni meistä hakee jo ekana vuonna oman alan töitä, mutta olen ehkä liian nöyrä tai kunnianhimoton hakemaan oman alan töitä vielä. Eli en tosiaankaan tavoittele niitä töitä, mistä kerroin esimerkkejä.

minua kiinnostaa lähinnä koulutussuunnittelun puoli, esim. täydennyskoulutuskeskuksessa. Nyt on kuulemma kova buumi henkilöstöpuolelle, olen itsekin sen huomannut. Meiltä moni on kiinnostunut niistä töitä, etenkin yksityisellä sektorilla, koska palkat ovat tuntuvasti paremmat.

En varmaan muistanut edes viestissäni mainita, koska siitä syntyi niin paljon palautetta, että tottakai opettajaksi aikovien tulee suorittaa opettaja pedagogiset opinnot. Ja opinto-ohjaajaksi aikovien pätevyys siihe Jyväskylässä tai Joensuussa. (siihen taisi olla jokin muukin keino vielä, mutta en muista..) Opinto-ohjaajankin työ kiinnostaisi minua, mutta tuntuu turhauttavalta lähteä kauas opiskelemaan sitten vielä maisterin tutkinnon päälle..

Noh, opiskelu ei ole kuitenkaan minulle tärkeintä, enkä todellakaan ole urasuuntautunut ihminen! Mieluummin haluan lapsia, kuin uran..

Innostuin vaan kertomaan, mitä olin juuri kuullut, ja tulin jakamaan sitä tänne muille. (koska vihdoin perustettiin oma paikka kasvatustieteelle.) Minua ainakin motivoi se tieto, että kasvatustieteilijät sijoittuvat hyvin työelämään..

kasvisturkulainen kirjoitti:

en ole käynyt pitkään aikaan katsomassa, ja nyt harmittaa, kun viestini on ehkä ymmärretty väärin, tai ehkä esitin asian väärin.

ensinnäkin, ne olivat esimerkkejä siitä, missä tehtävissä laitokseltamme valmistuneita kasvatustieteilijöitä työskentelee. todellakin vain esimerkkejä, sen takia, koska moni kuvittelee, että kasvatustieteen opiskelijasta valmistuu opettaja.

listoilla oli monia erittäin korkea-arvoisia ammatteja ja toimia, mitkä eivät tietenkään ole realistisia läheskään kaikille eikä varsinkaan vastavalmistuneelle.

Joku oli huolissaan siitä, jos pilasi kuvitelmani, mutta kyllä minä olen ihan rauhallisilla ja realistisilla mielillä liikkeellä. hyvä jos pääsee kahvia keittämään aluksi johonkin oman alan paikkaan. moni meistä hakee jo ekana vuonna oman alan töitä, mutta olen ehkä liian nöyrä tai kunnianhimoton hakemaan oman alan töitä vielä. Eli en tosiaankaan tavoittele niitä töitä, mistä kerroin esimerkkejä.

minua kiinnostaa lähinnä koulutussuunnittelun puoli, esim. täydennyskoulutuskeskuksessa. Nyt on kuulemma kova buumi henkilöstöpuolelle, olen itsekin sen huomannut. Meiltä moni on kiinnostunut niistä töitä, etenkin yksityisellä sektorilla, koska palkat ovat tuntuvasti paremmat.

En varmaan muistanut edes viestissäni mainita, koska siitä syntyi niin paljon palautetta, että tottakai opettajaksi aikovien tulee suorittaa opettaja pedagogiset opinnot. Ja opinto-ohjaajaksi aikovien pätevyys siihe Jyväskylässä tai Joensuussa. (siihen taisi olla jokin muukin keino vielä, mutta en muista..) Opinto-ohjaajankin työ kiinnostaisi minua, mutta tuntuu turhauttavalta lähteä kauas opiskelemaan sitten vielä maisterin tutkinnon päälle..

Noh, opiskelu ei ole kuitenkaan minulle tärkeintä, enkä todellakaan ole urasuuntautunut ihminen! Mieluummin haluan lapsia, kuin uran..

Innostuin vaan kertomaan, mitä olin juuri kuullut, ja tulin jakamaan sitä tänne muille. (koska vihdoin perustettiin oma paikka kasvatustieteelle.) Minua ainakin motivoi se tieto, että kasvatustieteilijät sijoittuvat hyvin työelämään..

Lue lisää

"Minua ainakin motivoi se tieto, että kasvatustieteilijät sijoittuvat hyvin työelämään.."

Niin minuakin aikoinaan motivoi kasvatustieteilijöiden hyvä työllistyminen. Eihän vain muutaman prosentin työttömyys voi minun kohdalleni osua, varsinkin kun oli monipuolinen sivuainevalikoima ja hain jo ennen valmistumistani töitä. Toisin kuitenkin kävi. Työelämään en ole sijoittunut vieläkään kasvatustieteilijänä, vaikka olen hakenut töitä eri kanavia käyttäen ja opiskelupaikkakuntaakin kauempaa. Kasvatustieteilijöiden hyvä työllisyystilanne ei pidä paikkaansa. Enkä vain puhu itsestäni.

kasvisturkulainen kirjoitti:

en ole käynyt pitkään aikaan katsomassa, ja nyt harmittaa, kun viestini on ehkä ymmärretty väärin, tai ehkä esitin asian väärin.

ensinnäkin, ne olivat esimerkkejä siitä, missä tehtävissä laitokseltamme valmistuneita kasvatustieteilijöitä työskentelee. todellakin vain esimerkkejä, sen takia, koska moni kuvittelee, että kasvatustieteen opiskelijasta valmistuu opettaja.

listoilla oli monia erittäin korkea-arvoisia ammatteja ja toimia, mitkä eivät tietenkään ole realistisia läheskään kaikille eikä varsinkaan vastavalmistuneelle.

Joku oli huolissaan siitä, jos pilasi kuvitelmani, mutta kyllä minä olen ihan rauhallisilla ja realistisilla mielillä liikkeellä. hyvä jos pääsee kahvia keittämään aluksi johonkin oman alan paikkaan. moni meistä hakee jo ekana vuonna oman alan töitä, mutta olen ehkä liian nöyrä tai kunnianhimoton hakemaan oman alan töitä vielä. Eli en tosiaankaan tavoittele niitä töitä, mistä kerroin esimerkkejä.

minua kiinnostaa lähinnä koulutussuunnittelun puoli, esim. täydennyskoulutuskeskuksessa. Nyt on kuulemma kova buumi henkilöstöpuolelle, olen itsekin sen huomannut. Meiltä moni on kiinnostunut niistä töitä, etenkin yksityisellä sektorilla, koska palkat ovat tuntuvasti paremmat.

En varmaan muistanut edes viestissäni mainita, koska siitä syntyi niin paljon palautetta, että tottakai opettajaksi aikovien tulee suorittaa opettaja pedagogiset opinnot. Ja opinto-ohjaajaksi aikovien pätevyys siihe Jyväskylässä tai Joensuussa. (siihen taisi olla jokin muukin keino vielä, mutta en muista..) Opinto-ohjaajankin työ kiinnostaisi minua, mutta tuntuu turhauttavalta lähteä kauas opiskelemaan sitten vielä maisterin tutkinnon päälle..

Noh, opiskelu ei ole kuitenkaan minulle tärkeintä, enkä todellakaan ole urasuuntautunut ihminen! Mieluummin haluan lapsia, kuin uran..

Innostuin vaan kertomaan, mitä olin juuri kuullut, ja tulin jakamaan sitä tänne muille. (koska vihdoin perustettiin oma paikka kasvatustieteelle.) Minua ainakin motivoi se tieto, että kasvatustieteilijät sijoittuvat hyvin työelämään..

Lue lisää

hiukan kättä pidämpää: kerrotko siis ihan konkreettisesti niistä tehtävistä. Siis mikä vakanssi ja mikä työnantaja, niin saadaan asia edes jotenkin kartalle. "Toimitusjohtaja Turun seudulla" ei esimerkiksi kerro hirveästi. Aikuiskasvatus esimerkiksi kuulostaa varmaan monen mielestä kiinnostavalta (ei tarvitse opetta ipanoita), mutta se työllistyminen... Kasvatustieteen opiskelu ilman opettajakelposuuteen tähtääviä opintoja on varmasti mielenkiintoista ja mielekästä, mutta jostain se leipäkin pitää tienata. Tällä hetkellä Suomessa on mielestäni vaarallinen trendi, jonka huumassa keksitään komeita koulutusnimikkeitä ja oppilaitosten nimiä. Sitten kunto opiskelu on päättynyt alkaakin ihmettely siitä mihin sitä oikein pätevöidyttiinkään.

Kannattaa ottaa sivuaineeksi joku ns. kova aine, ettei kaikki ole sellaista humanismista mussuttamista, niinkuin ehkä kasvatustieteellä on vähän sellainen maine.Vaikuttaa työllistymiseen, että ymmärtää taloudesta, yhteiskunnasta ja liike-elämästä yleensä.

sisälle - ulos! Eli tehdä gradu ;-)

äskeinen kirjoitti:

Kannattaa ottaa sivuaineeksi joku ns. kova aine, ettei kaikki ole sellaista humanismista mussuttamista, niinkuin ehkä kasvatustieteellä on vähän sellainen maine.Vaikuttaa työllistymiseen, että ymmärtää taloudesta, yhteiskunnasta ja liike-elämästä yleensä.

Lue lisää

että voi työllistyö henkilöstöpuolelle. Nyt on haettu paljon HR(D)-henkilöitä. Myös tietojenkäsittelytiede vois olla jees - opetusteknologia, verkko-opetus, yms. on ainakin nyt pop. Myös kauppatieteelliset sivuaineet kannattaa varmasti.

Mielellään molemmat sivuaineet "kovalta" puolelta > auttaa työllistymistä huomattavasti.

Näyttää tuo kasviksen opiskelu olevan kuin pörssikurssit, ja nyt kun yliopistolaitos on täyteen rakennettu, niin tämän alan perus- ja jatkokoulutettujen kysyntä tulee vähenemään.
Kiva kuitenkin, että siellä voi vielä opiskella muitakin, paremmin työllistäviä aineita, aikoinaan kun siirryttiin koulutusohjelmiin, eräänä perusteena oli että opiskelijat haalivat liikaa opintoja muista tiedekunnista.
En tiedä, mutta myös kasv.tieteellisten tiedekuntien opettajat taitavat olla huolissaan siitä, että kustannussyistä tiedekuntia joudutaan yhdistämään, ja mikä kasviksen asema tulee silloin olemaan.

Musta tuo kasviksen opiskelu on ainakin ollut ihan mukavaa ja hyvältä näyttää työllistymisnäkymätkin. Kyllä meillä ainakin on alettu huomata tuo ongelma siitä, ettei porukka tiedä mihin ne valmistuu, ja siksi alettu korostaa sivuaineiden merkitystä. Ainut tietysti, että kun kaikilla on samat, on vaikea erottua massasta työtä hakiessa. JOskus olen miettinyt että olisiko pitänyt lähteä lukemaan kauppatieteitä, mutta tulen samaa lopputulokseen, että EI!! monipuolisuus on valttimme ja meisän KM:ien kannattaa myös sitä korostaa työtä hakiessamme, etenkin nyt kun tutkintoamme aletaan pikkuhiljaa huomata.
Opettajan pätevyys on melko ehdoton jos haluatkin sitten esim. koulutuspäälliköksi- vaikka sitä en itse niin muuten arvostakaan.
Nuo mainitut nimekkeet on tosi harhaanjohtavia ja monesti sijoittumistilastot otetaan myös koko kasvatustieteen lukijoista. Monilla menestystarinan omaavilla opetuspuolen valmistuneilla on ollut pitkä työhistoria jollakin muulla, esim. sairaanhoito- tai metsäalalla tms. helppohan se siitä on sitten maisterinpapareilla yletä uralla. Kannattaa tosiaan varmaan ainakin tehdä se valinta:a)opettajaksi vai b)bisnekseen- muuten et voi olla varma mistä itsesi löydät. Jos tässä talous alkaa mennä alaspäin, niin pian ovat koulutuksen tarjoajat ensimäisenä pulassa.

Vierestäseuraaja ei tunnu tietävän yhtään mitään kasvatustieteilijöiden työllistymisestä. "Valmistut köyhäksi pätkätyöläiseksi" -mistäköhän olet tuollaista oppinut, että juuri kasvatustieteilijästä tulisi pätkätyöläinen? Ja kuinka niin "kasvatustieteilijöitä pidetään vain opettajina"? Totta on, että olen itsekin joutunut sukulaisille toteamaan, että minusta ei tule luokanopettajaa. Kyse on kuitenkin alasta, josta ei ole yhtä paljon tietoa kuin luokanopettajan koulutuksesta. Mutta mahdollisuuksia on lukemattomia: minusta VOI tulla koulutussuunnittelija, opinto-ohjaaja tai järjestötyöntekijä, HR-alan ammattilainen...

Fakta on, että kasvatustieteilijän työllistyminen on kiinni opiskeluajan omasta aktiivisuudesta. Itse opiskelen toista vuotta pääaineenani kasvatustiede ja olen jo nyt solminut suhteita sekä työelämään että yrityksiin toimimalla aktiivisesti ainejärjestössämme. Tärkeintä on olla opiskeluaikana aktiivinen, mennä mukaan opiskelijatoimintaan ja sitä kautta solmia suhteita mahdollisiin työnantajiin. Edes hiukan omaan alaan liittyvä työ on eduksi.

Ehkä kannattaisi varoa jatkossa yhtä jyrkkiä mielipiteitä jos ei asiasta tiedä yhtään mitään.

Oikeita tieteitä (scientia) ovat vain luonnontieteet. Suomessa termiä "tiede" on yritetty levittää kaikkeen mahdolliseen, mutta ei tieteen ja oppineisuuden ero lakkaa olemasta.

Kasvatustieteet ovat mielestäni keskivaikea ala opiskella. Tenttejä varten asioita pitää lukea, mutta ei päntätä. Toisin kuin joillakin aloilla, hylätyksi tuleminen on siis mahdollisuuksien rajoissa. Toisin kuin joillakin toisilla aloilla, jokusen kerran hylätyksi tuleminen ei kuitenkaan ole useimpien opiskelijoiden arkea.

57897 kirjoitti:

Oikeita tieteitä (scientia) ovat vain luonnontieteet. Suomessa termiä "tiede" on yritetty levittää kaikkeen mahdolliseen, mutta ei tieteen ja oppineisuuden ero lakkaa olemasta.

Kasvatustieteet ovat mielestäni keskivaikea ala opiskella. Tenttejä varten asioita pitää lukea, mutta ei päntätä. Toisin kuin joillakin aloilla, hylätyksi tuleminen on siis mahdollisuuksien rajoissa. Toisin kuin joillakin toisilla aloilla, jokusen kerran hylätyksi tuleminen ei kuitenkaan ole useimpien opiskelijoiden arkea.

Lue lisää

"Kasvatustieteet ovat mielestäni keskivaikea ala opiskella."

Mikähän olisi vielä helpompaa kuin kasvatustiede?

fmkm kirjoitti:

"Kasvatustieteet ovat mielestäni keskivaikea ala opiskella."

Mikähän olisi vielä helpompaa kuin kasvatustiede?

Ainakin kirjallisuus oli. Mitään lukematta, aivan mitä tahansa kirjoitellen hyvät tiedot oli tentissä taattu.

Kasvatustieteet ei takaa koulutusta vastaavaa työpaikkaa! Tänä päivänä työllistyminen vaikeaa.

fmkm kirjoitti:

"Kasvatustieteet ovat mielestäni keskivaikea ala opiskella."

Mikähän olisi vielä helpompaa kuin kasvatustiede?

Kaikki nämä kvasitieteet, joissa yritetään selvittää, mitä rinnakkaisella, todella osaamista vaativalla alalla oikein tehdään, ovat varsin helppoja. Siis mistä on kysymys? Opettaminen → kasvatustiede, hoitotyö → hoitotiede, tietojärjestelmän rakentaminen → tietojenkäsittelytiede.

Kasvatustieteillä ei saa töitä, luokanopettajan koulutuksella saa - ainakin määräaikaisia pestejä.

No, Juha Teperi! Uskomushoitopäivillä olit puheenjohtaja ja tohkeissasi! Miksi et vastaa suoraan kysymykseen: Koska syksyn 2017 uskomushoitopäivät ovat? Olet Tamperen yliopiston kasvatustieteen dekani!!!

koplikärynakseli kirjoitti:

No, Juha Teperi! Uskomushoitopäivillä olit puheenjohtaja ja tohkeissasi! Miksi et vastaa suoraan kysymykseen: Koska syksyn 2017 uskomushoitopäivät ovat? Olet Tamperen yliopiston kasvatustieteen dekani!!!

Lue lisää

Teperi vaihtoi uskomushoidot toiseen humbukiin, kasvatus "tieteeseen". On se humbuukimestari!!!

ONKO SE TEPERI MYKKÄ MIES, KUN EI VASTAA?

Buaaahhhahhhaaa!! Buaaah! Järjestätkö vielä uskomushoito päivät Tampereen yliopistoon??

Yllä oleva kuvaa hyvin Tampereen yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan dekaania: Lääkäri Juha Teperiä, joka harrastaa uskomushoitoja kuten kuhnekylpyjä, voodoota, samanismia ym. Pokittu pois lääketieteellisestä tiedekunnasta epätieteellisenä persoonana.
LUULETTEKO, ETÄ TUOLLA KOULUTUKSELLA TULEE LEIPÄTYÖTÄ?