kestää ettei näe unissaan vaimoaan enää pettämässä...
tapahtuneesta on jo 8 kuukautta..
pääsöökö siitä ikinä yli?...
tapahtuneesta on jo 8 kuukautta..
pääsöökö siitä ikinä yli?...
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Oletteko te vielä yhdessä?
en voi antaa kaiken kaatua siihen vaikka kyrsiiki koko juttu..
"oikeus" kostoonkin joidenkin mielestä varmaan olisikin mutten alennu samalle tasolle
Joo, ymmärrän kyllä pointin. Paljonko mietit asiaa pitkin päivää?
ajattele, silloin tällöin muistuu kaikki mieleen esim. jos tv:ssä joku pettää jotakuta, kuten eilen salkkareissa jota ohimennen katsahdin
Mä ajattelin sitä että jos se pyörii sun mielessä kaiken aikaa, niin ei se oo kumma jos se pyörii myös unissa. Kuinka usein sä näät semmosia unia?
kertaa viikos
aika ristuksen usein =(
Ootteko te puhunu tämän asian halki vaimos kanssa?
Pystytkö sä luottamaan häneen?
Miksi se petti sua ja kuinka sä sait asian selville?
useamman kerran..
sain kaiken selville kun hän ei eräänä päivänä ollut oma itsensä ja itse kertoi kaiken...
miksi?? sitä ei hän itsekkään tiedä kunnolla..
luottamus?...
helvetin kovaa yritän luottaa mutta taitaa aina olla pieni epäilys pääkopassa tekemisistään..
ja naiset sanoo että miehet satuttaa aina eniten..
että menin kysymyksissäni liian tungettelevaksi...
pointti kysymyksilleni oli se, että minkä verran oot ite päässy prosessoimaan tätä asiaa, mikään muuhan ei auta ku kunnon pärvöötys useamman kerran ja aika. Noihin uniin vois jonkun verran vaikuttaa sellainen kieltäytyminen näkemästä niitä enää, nythän on niin, että kun niitä uniat olet nähnyt, niin niitähän pelkää alitajuisesti joka ilta kun nukkumaan menee, vai mitä?
se on, aivan asiallisia kyselet
jos ja kun sä saat luottamustas vaimoos takaisin, siihenkään ei auta kun aika, niin uskon että näitten unien näkeminen harvenee. Kokeile kuitenkin jonkinmoista mantraa ennen nukkumaan menoa, jolla saisit (ehkä) torjuttua ne unet. Onko se uni aina samanlainen? Tunnistatko kenenkä kanssa vaimosi siinä on?
kyllä sen hepun ja naamaa en voi unohtaa..
no ristus nimismiäs! Ei voi sanoa ku että on vitt....nen tilanne! Yhdelle mun tutulle kävi silleen, että ne oli vihitty 2 viikkoa aikaisemmin, ja äijä pöhönäs oli häirääntyny väärään sänkyyn, ukko tunnusti, muija yritti antaa anteeksi ja unohtaa, mutta ei se pystyny, ero siitä tuli...se on niin herrassansa, ja tuo että sä tiedät sen lärvin, niin siinäpä sitä on visioita pyöritettäväksi!
arvaas onko monta kertaa käyny mieles käydä sen hepun luona turpakäräjillä, pelkään vain että menis liian pitkälle omalta osalta..
ei sitä tiuedä mitä tapahtuus jos tulis kaupas vastaan ja edes vilkaisis mun tai vaimon päälle
Sä oot järkevä ja älykäs ihminen, että tekisit mitään sellaista. Johan sä oisit sen käsiis kaivanu. Ei kannata itelleen ottaa mitään lisäikävyyksiä, vaikkakin ymmärrän tuon että tekis mieli pyyhkäistä turpaan, musta tuntuu että kun katot rumaa päälle halveksien, riittää murentamaan sen saatanan jätkän niinku vanhan superloonipatjan. Kyllä se per...le ite tietää mitä on tehny.
taitaasi mitää hyvää seuratakkaa, pitänee jatkaa yrittää unohtamista..
lämpimästi suosittelen =) ja yks fakta pointti on se, että eihän se jätkä oo sua pettäny, vaan joku muu...
eniten sattuuki..
ymmärrän kyllä sen. Mä ite en voinu jatkaa suhteessa kun tuli ilmi että mua on petetty, pakko oli pistää luiskaan. Mutta kun sä oot noin, kuinka mä nyt sanoisin, sinnikäs sissi, että yrität pystyä jatkaa ja unohtaa, niin en tiedä, kauanko tuo prosessi kestää, voi olla että jopa vuosia. Toki tuo kaikki jotenkin muuttaa muotoaan ajan myötä, tietysti se perimmäinen juttu pysyy muuttumattomana, mutta jos sä ajattelet että sä pikkuhiljaa pystyt luottaa sun vaimoos, silloin sä oot ite voitolla
saman...
ja naiset tälläkin palstalla yleistää kaikki miehet pettäjiksi, mutta kyllä ne naisetkin osaa..
rakastan vaimoa ja lapsia,(3), liikaa että lähtisin nostelemaankaan..
joo, kyllä on kokemusta, oman lapseni isä oli reissuhommissa ja soitteli jostain päin suomea että saatanan ämmä oot käyny vieraissa ja nyt hänellä on joku tauti, sanoin tyynen rauhallisesti että, eipä hätiä, minäpäs menen teekoohon testeihin, tiesin olevani puhdas, enkä ikinä ollut pettänyt sitä miestä. Niin myös oli, olin puhdas, siitäpä jätkä selittämään että hän on varmaan saanu sen bakteerin jostain saunanlauteilta, ei sillä ollut edes nimeä kun oli niin uusi suomessa, kun kysyin että mikä tauti sillä on? Sanoin että se on sitten semmonen homma, että on ihan turha kuvitella tunkea tuommosen jälkeen kotiin, oli siinä tämän kaiken hyvän päälle myös semmoinen pointti että tyyppi oli hirvittävän väkivaltainen viinapäissään ja näin sitten parhaimmaksi jatkaa tytön kanssa yksin. Parempi yksin ku jonkun...juu nou.
Mä ymmärrän että sä et halua perhettä hajottaa, teillä on noin monta lastakin, ja ero vaikuttais koko perheen loppuelämään. Se on sitten toinen juttu mitenkä sä pystyt elämään lasten aikana vaimos rinnalla, voitteko te olla niinku ennenkin, vai onko asiat lasten silmissä pahasti päässy muuttumaan? Mukulathan on niin tarkkanäköisiä...
yritetään jatkaa niinkuin ennenkin..
ei lapset ainakaan ole sanoneet mitään, eihän se toki tarkoita etteivät olisi huomanneet mitään
sen varmaan ovat huomanneet että äitinsä harkitsee sanojaankin tarkemmin nykyään, ettei repisi vanhaa aihetta auki lasten nähden..
sä älykkäänä ihmisenä tiedät että jos menee ihan hirveeksi teidän kahden elämä, niin ei yhteiseloa kannata mukuloitten takia jatkaa, vaan niitten hyvin voinninkin vuoksi on sitten parempi se ero. Kyllä lapset aikuisten normiriitelyn kestää ja siinähän ne huomaa että mikään ei mene lopullisesti hajalla vaikka aikuiset riiteleekin, että yhteiselo jatkuu ja rakkautta riittää vaikeuksista huolimatta. Siinäpä haastetta ja tavoitetta teille molemmille oikein urakalla. Sä muistat hyvin sen vihkikaavassa luvatun litanian ja oot toteuttanu sitä niinku mies. Mä nostan sulle hattua. Et oo mikään klökkerökenkä, vaan aito oikea mies joka seisoo sanojensa ja lupauksiensa takana. Mukava nähdä että tuommosiakin ihmisiä, nimenomaan miespuolisia on oikeasti olemassa.
parhaani yritän, omalta osaltani tarkoitin niitä mitä vannoin alttarilla
katoin tuossa mitä vastasit jollekulle toiselle hänen kysymykseensä, että se oli suunniteltu juttu jne. Musta nyt vähän tuntuu siltä, että vaimos kyllä sai kertaheitolla sellaisen opetuksen, että toista hyppyä ei sitten enää tule, melkein olen sata varma.
Yks mitä mietin kanssa on, että jos, ellet ole jo tehnyt niin, on, että muuttaisit kaikinpuolin näkökulmaa. Katsot koko perhettä kokonaisuutena, et vain yhtä sen jäsentä suurennuslasilla, ymmärrät varmaan mitä tarkoitan. Te olette perheenä yhdessä, yrittäkää perheenä tehdä yhdessä asioita, keskity lapsiin ja siinä sivussa taas saattaa tulla vaimosta ihan uusia asioita, mukavia sellaisia päällimmäiseksi, eikä niin usein se paskamainen mörkö, joka kärkkyy mielessäsi tosi pinnassa. Hankalaa on myös se, että en tiedä mitenkä vaimoosi suhtaudut ja minkälaiset välit teillä nyt on. Kartteletteko toisianne, ettekö katso toistenne päälle, silmiin? Pystyttekö olemaan lähellä toisianne myös fyysisesti?
Millainen muuten oli "klökkerökenkä"? Mustalaasia haukuttihin nuon,,,
...kommentti, mutta... Oliko se kertasyrjähyppy vai jotain muuta? Meinaan, että kerrasta voi varmasti viel selvitä,jos suhde on teillä muuten hyvä ja haluatte tosissanne olla yhdessä keskenännekin, ei vain lasten takia. Joskushan sanotaan, että syrjähyppy on jopa pelastanut jossain vaiheessa hunningolle jääneen parisuhteen - on siis tajuttu molemminpuolin, mikä tärkeintä ja mikä on jossain vaiheessa mennyt pieleen. En hyväksy pettämistä, sitä en tarkoita. Aina pitäisi löytyä muita keinoja ratkoa asioita ja toisaalta olle reilu sille toiselle. Ensin jätetään ennen kuin hypitään muiden kelkkaan. En tiedä, olisko teille ulkopuolisesta hyötyä? Siis joku terapeutti, jossa käytäis läpi se, miksi vaimosi petti ja sitten nämä sinun tunteesi??
Ja tiedän tuskan, oma kumppanini jäi kiinni vuosien sivusuhteesta:( En ollut tajunnut mitään, olin itse onnellinen ja hänkin väitti olevansa. Ollaan erottu, mutta edelleen yhteydessä, koska hän ikävöi ja katuu yms. Irti päästäminen on joskus helvetin vaikeaa, vaikka on tullut kaltoin kohdelluksi. Itse en tiedä, miten tässä käy....Mut olo on paha, vaik erosta puoli vuotta. Aika tehnee tehtävänsä ja niiden tunteiden salliminen ja käsittely. Kunhan järjen pitää päässä:)
oli kertasyrjähyppy, vaikka olivat kuukauden verran suunnitelleet, kerran tapasivat ja naivat
Voi lapsi parkaa. Ei se akkasi lortto siitä miksikään mene. Olet raukka mieheksi tai jos edes olet oikea mies, taidat olla niitä äidin pikku poikasia?
Vaikeita juttuja... Rikkoo ihmisiä tuolla tavalla...