Luettuani kirjoituksia haluan kantaa korteni kekoon.
Homman nimi on se että monikulttuurinen suhde voi toimia vain ja ainoastaan jos molemmilla on vastaava sosioekonominen tausta. Tämä tarkoittaa yleensä sitä että kumpikaan ei ole merkittävästi toista varakkaampi tai koulutetumpi. Mikäli tausta on lähes sama, voi onnistumisen mahdollisuuksia olla.
Poikkeuksena on useinmiten suhteet joissa mies on rikkaampi ja nainen köyhempi, kuten suhteet suomalaisten ja aasialaisten/etelä-Amerikkalaisten välillä. Noilla alueilla on normaalia että nuorikin nainen avioituu vanhemman "rikkaan" miehen kanssa.
Suhteet vanhempien "rikkaiden" naisten ja varsinkin muslimitaustaisten nuorten miesten välillä ovat käytännössä tuhoon tuomittuja aivan alusta lähtien, sillä ko. miehet eivät aikaa myöden kestä "häpeäänsä" vaan alkavat joko dominoida suhdetta väkivallalla, pettämisillä ja uhkauksilla tai yksinkertaisesti jättävät naisen.
Vaikuttaa kovasti siltä että suuri osa täällä kirjoittelevista naisista ovat erikoisuudentavoittelijoita, joille tärkeintä on se että kumppani on eksoottinen. Tällainen käyttäytyminen yleensä juontuu naisen itsetuhoisesta luonteesta ja voisi jopa puhua eräänlaisesta masokismista.
Homman nimi on se että monikulttuurinen suhde voi toimia vain ja ainoastaan jos molemmilla on vastaava sosioekonominen tausta. Tämä tarkoittaa yleensä sitä että kumpikaan ei ole merkittävästi toista varakkaampi tai koulutetumpi. Mikäli tausta on lähes sama, voi onnistumisen mahdollisuuksia olla.
Poikkeuksena on useinmiten suhteet joissa mies on rikkaampi ja nainen köyhempi, kuten suhteet suomalaisten ja aasialaisten/etelä-Amerikkalaisten välillä. Noilla alueilla on normaalia että nuorikin nainen avioituu vanhemman "rikkaan" miehen kanssa.
Suhteet vanhempien "rikkaiden" naisten ja varsinkin muslimitaustaisten nuorten miesten välillä ovat käytännössä tuhoon tuomittuja aivan alusta lähtien, sillä ko. miehet eivät aikaa myöden kestä "häpeäänsä" vaan alkavat joko dominoida suhdetta väkivallalla, pettämisillä ja uhkauksilla tai yksinkertaisesti jättävät naisen.
Vaikuttaa kovasti siltä että suuri osa täällä kirjoittelevista naisista ovat erikoisuudentavoittelijoita, joille tärkeintä on se että kumppani on eksoottinen. Tällainen käyttäytyminen yleensä juontuu naisen itsetuhoisesta luonteesta ja voisi jopa puhua eräänlaisesta masokismista.
Vastaukset 23
Vanhimmat
jep ja hoivavietistä. se on ihan sama ilmiö kuin se, että joillain naisilla on tapana hankkia miehikseen linnankundeja jne. harmi vaan, että aika usein se miehen "pelastaminen" menee hieman reisille ja siinä käy itselle huonosti. ihan lähiviikoilta löytyy näitä tapauksia lehdistä.
Tätä kun monesti tulee esille nämä naiset jotka tavoittelevat erikoisuutta hankkimalla eksoottisen puolison.
Itse en löydä tuosta kuvauksesta itseäni, en sitten millään. Tunnistaako joku itsensä? Itse en edes tunne tällaisia ihmisiä, jotka olisivat ulkomaalaisen puolison kanssa vain sen takia että se on "eksoottista" tai "cool".
Minä näen sen näin päin että tätä suomalaista puoliskoa pidetään säälittävänä että on ulkomailta pitänyt lähteä ukkoa / akkaa hakemaan.
Mutta ehkä ajattelen nurinkurisesti muutenkin koko homman.
Itselläni tilanne on se että ollaan molemmat persaukisia, minä työtön, hän töissä, tienaa sen verran että tulee toimeen juuri ja juuri.
Olen myös hieman masokisti luonteeltani ;D
Mut luulen, et aika harvat naiset kehtaa ääneen sanoo olevansa ulkkiksen kanssa vaan siksi kun se on niin trendikästä ja ihq ja erilaista jne.
Itse olen kyllä havainnut, et tosi monen suomigimman pää menee tosi pahasti sekaisin, kun eteen tulee mikä tahansa tiskaaja Ugandasta tai joku muu vastaava.
Ja vielä jos listaan lisätään rikkonaiset kotiolot ja isäsuhteen ongelmat, niin profilointi onkin jo aika pitkälle valmis.
Vaikka joku sanoisi, että vastakohdat täydentävät toisiaan, niin kyllä sitä ylensä on monikulttuurisissa suhteissa liiankin kanssa. Niinpä minäkin olen sitä mieltä, että yhdistävät tekevät todennäköisesti vahvistavat suhdetta.
Minä ainakin olen huomannut samanikäisyyden, perheiden taustan ja monen muun yhdistävän tekijän lujittavavan liittoamme. Myös pienet asiat, kuten että olemme kuunnelleet samoja bändejä, matkustelleet samoissa paikoissa, eläneet muuttuvassa maailmassa samaan aikaan jne... Ei tästä kaikesta ainakaan haittaa ole.
Voi pitää paikkansakin, mutta ainekaan minuun tuo ei täsmää.
En todellakaan Englantiin muuttaessa edes ajatellut löytäväni miestä sieltä, mutta niin vain kävi. Ei se kansalaisuus ja kotimaa paljon merkkaa kun rakastuu. Noh, ei ainekaan merkannut mulle. Tosin Britti ei kai edes ole "eksoottinen".
Ai että taas täällä ylianalysoidaan kolmatta kautta suomalaisnaisen ihmissuhteita? Ja yllätys, yllätys, "vaihteeksi" ihan negatiiviseen säyvyyn :-D
Kerropa meille, parahin watson, omasta monikulttuurisuhteestasi, joka on aivan varmasti vallan esimerkillinen.
Hmmm....enpä nyt unkarilaista kauhean eksoottiseksi kutsuisi, temperamenttisempi kuin suomalainen voisi ehkä olla täsmällisempi ilmaus. Ei itsellä kyllä etsimällä tullut etsittyä ulkomaalaista poikaystävää -kun kolahtaa niin silloin se kolahtaa :)
Oma tilantteni on varmasti paljon helpompi kuin monien muiden. Minä ja poikaystäväni olemme suunnilleen saman ikäisiä, samalta mantereelta, opiskelijoita ja tavattu "luonnollisissa merkeissä" opiskelujen puitteissa. Plussana voi pitää juuri samankaltaista perhetaustaa (myös rahallisesti) ja sitä, että olemme molemmat kristittyjä, vaikka se ei vaikuta elämään mitenkään. Ajatusmaailma tai kiinnostuksen kohteet eivät ole kovinkaan erilaiset ja kulttuuria ajatellen...suurimmat erot liittyvät varmaan ruokaan kuin mihinkään muuhun. Kyllä eroja varmasti löytyisi muitakin, jos kaivamalla rupeisi etsimään. Joitain tapaeroja tulee mieleen, muttei missään tapauksessa negatiivisessa mielessä :) Nämäkin asiat ovat niin persoonakohtaisia, mihin voivat vaikuttaa perhetausta ja muut elämän valinnat. Realistisuudesta ja avoimesta mielestähän ei ole koskaan haittaa puolin ja toisin.
ei tuota miestä nyt kovin eksoottiseksikaan voi sanoa, kun on ihan naapurimaasta kotoisin. Tosin sieltä naapurimaasta varmasti olisi mahdollista löytää hyvinkin eksoottista porukkaa, mutta oma mies on ihan tylsästi melkein suomensukuista kansaa, kansalaisuus tosin Venäjän :-)
Meilläkään eivät kulttuurilliset erot ole kovin räikeät, jos nyt mainitsisin taas vaikka ne sukupuoliroolit, jotka jonkin verran tänä päivän eroavat suomalaisista vastaavista. Jotain muitakin pikkueroja on, mutta loppujen lopuksi kulttuurit ovat hyvin samankaltaiset. Uskontokin on sama eli kristinusko, hänellä tosin ortodoksi. Minä itse en edes ole koskaan kuulunut kirkkoon, mutta pidän itseäni kuitenkin evankelisluterilaisena ja kristittynä. Mieskään ei ole millään tavalla uskovainen, eli ateisteja olemme molemmat. En kyllä pysty edes kuvittelemaan seurustelevani uskovaisen miehen kanssa.
Meidänkin perheemme ovat rahallisesti melko tasaisia, toki palkat ovat matalemmat mieheni kotialueella, mutta niin ovat hinnatkin, ja reilusti. Eli on vaikea sanoa kumman perhe on varakkaampi, eikä sen väliä ole, kunhan räikeitä eroja ei ole. Jos olisin rikkaasta perheestä, niin tuskin uskaltaisin köyhemmän kanssa olla suhteessa, kun aina joutuisi miettimään, että onko hyväksikäytettynä.
Selitän nyt sitten lyhyemmin:
Maailma (siis ei Suomi) on erittäin PATRIARKAALINEN eli ne otukset joilla on jalkojen välissä killuttimet hyvin pitkälti määräävät tahdin.
Tästä seuraa:
Naiset ovat sopeutuvaisempia, sillä he ovat jo tottuneet siihen että mies määrää.
Toisaalta MIEHET ovat tottuneet siihen että mies määrää.
Ja sitten SUOMALAISET naiset ovat tottuneet siihen että he määräävät.
Sekä SUOMALAISET miehet ovat tottuneet siihen että naiset määräävät.
Sitten kun tehdään näistä yhtälö:
Ulk. nainen Suomi mies = ok
Ulk. mies Suomi Nainen = nok
Voidaan myös laajentaa homoseksuaalisiin liittoihin:
Ulk. nainen Suomi Nainen = ok
Ulk. mies Suomi mies = ok
Joten ainoa joka ei yleisimmin toimi on ulkomaalaisen miehen ja suomalaisen naisen suhde. Siinä kaksi negatiivista elementtiä kohtaa ja syntyy valtataistelu, jossa jompikumpi joutuu poistumaan.
Ymmärsitkö nyt, vai väännetäänkö rautalangasta?
Taas laitetaan suomalaiset miehet, ulkomaalaiset miehet, suomalaiset naiset ja ulkomaalaiset naiset könteiksi, ryhmiksi. Unohdat taas, että yksilöllisiä eroja löytyy. Jos tarkkailet palstan viestejä tarkemmin, huomaat, että monet palstan naiset arvostavatkin vanhoja sukupuolirooleja, minkä takia varmaankin ovat mokusuhteessa, koska Suomesta herrasmiehiä on vaikea löytää. Minä yksi näistä vanhoja sukupuolirooleja kunnioittavista.
Tietty on naisia, jotka lähtevät tuosta noin vaan muslimin kanssa suhteeseen, eivätkä ymmärrä mitä se käytännössä tulee tulevaisuudessa mahdollisesti tarkoittamaan. Nämä suhteet yleensä purkautuvatkin nopeasti.
Toisaalta on suomalaisia miehiä, jotka eivät ymmärrä mitä tekevät kun ottavat venäläisen tai thaimaalaisen naisen. Eivät ymmärrä, että näitä naisia yleensä täytyy kohdella kuin naisia, täytyy ostiskella lahjoja ja olla herrasmies. Monet eivät tähän pysty.
"pidän itseäni kuitenkin evankelisluterilaisena ja kristittynä."
"ateisteja olemme molemmat."
Tässä vaiheessa minut valtasi syvä epätoivo.
Voi Bedelia, anna nyt hyvä ihminen tuonkin ressukan repiä ilonsa irti edes tästä keskustelusta. Jos ihminen ei pysty pätemään tavallisessa elämässä niin antakaamme hänen esitellä erinomaisuuttaan ja pikkunokkeluuttaan edes tällä palstalla. Eihän kaveri tunnetusti osaa muuta kuin vääntää rautalankaa, suokaamme hänelle se ilo askarteluharrastuksensa parissa :-)
Ehkä olisi parempi tosiaan jättää omaan arvoonsa... Kyllä huomaa, ettei ihmisellä henkinen terveys ole oikein kunnossa, jos ainoa mahdollinen tapa esittää mielipiteitänsä on ilkeily ja vittuilu ja se-on-niin-koska-minä-sanon-niin :-). Hurjan monella palstan mieskirjoittajista on juuri tällaisia narsistisia piirteitä.
Koska tunnut olevan innokas kirjoittelija tällä palstalla, oletan, että olet monikulttuurisessa suhteessa. Viimeisimmän, sinänsä loogisen taulukkosi mukaan päättelen, että olet homosuhteessa ulkomaalaiseen mieheen.
Ja miksikö juuri mieheen? Tietysti siksi, että ethän muuten olisi niin kateellinen ja katkera suomalaisille naisille. He ovat tainneet viedä kaikki ulkomaalaiset miehet sinulta ja joudut onanoimaan itsesi iltaisin uneen.
Mutta hei silti: Jatka samaan malliin. Voimahali ja jumalan siunausta sinulle! :-D
Aika hyvin sanottu Watson. Jopa ulkomaalainen mieheni on samaa mieltä. Tosin hän on jo luonteeltaankin submissiivinen, joten sinällään oma määräämiseni ei vaikeuta asioita. Mutta voin vain kuvitella mutä siitä syntyisi jos olisin miehen kanssa joka haluaisi itse määrätä... huh!
Kunhan katsoo profiileja,joita sefun profiililla käy,voi kyllä kuvitella mitkä tyypit täällä provoaa.
voi bedelia, bedelia... tiedätköhän mikä on ateisti? ihminen ei voi pitää itseään sekä kristittynä että ateistina samaan aikaan.. oli vaan pakko kommentoida tuota,niin paljon nauratti.. hah,hah.
Olisikohan viitisen vuotta sitten, kun luin tutkimuksesta, jossa juuri tätä oli tutkittu, Suomessa. Siinä vastaajista tosin paljon useampi piti itseään luterilaisena ja ateistina kuin kristittynä ja ateistina, mutta eiköhän tuo ole melkein sama. Ja tarkoitus oli silloin se, että vaikka ei uskokaan jumalaan, on kuitenkin syntynyt ja kasvanut kirkon jäsenenä jne. ja siten voi sanoa itseään luterilaiseksi ja yhtä lailla kristityksi.
eli sillä tavalla pidän itseäni kristittynä, että minulle on opetettu kristilliset arvot jne, Suomen kulttuuri on edelleen kristillinen, kun esim. lait ovat kristillisten arvojen perusteella kirjoitettu. Ja Suomessa minä asun, joten kristinusko on tavalla tai toisella osa minua, vaikken Jumalaan uskokaan.
Enpä alkanut tätä aiemmin selventämään, kun näytti pahasti siltä, ettei vittuilijoita pahemmin kiinnostanut uskonasiani, vaan pikemminkin ilkeily :-) No, hupinsa kullakin.
Luterilaiseksi, katoliseksi, kristityksi, muslimiksi jne. voi itseään kutsua vain kyseiset opit tunnustava.
Kyllä suhde aasialaisen naisen ja suomalaisen miehen kanssa toimii hyvin omasta kokemuksesta myös silloin, vaikka mies ei olekaan rikas. Jos on parisuhteessa sellaisen aasialaisen naisen kanssa, joka on yritteliäs ja tomera, niin kyllä suhde toimii, eikä nainen ole mikään alistuja, vaan kahden tasaveroisen ihmisen suhde. Enemmänkin näkisin tässä varallisuuseroja suuremmaksi asiaksi suhteen onnistumiseen henkisen yhteyden kumppanien välillä, samanlaiset elämänarvot. Esimerkiksi kristitty ja buddhalainen ovat uskonollisesti melko lähellä toisiaan. Kummassakin uskonnossa pidetään tärkeinä usein samoja asioita. Lisäksi se on tärkeää, että kumpikin ovat suurinpiirtein samalla henkisellä tasolla ja kiinnostuneita samoista asioista.
Vaikka tuolla toisessa ketjussa kävitkin minusta yhtä jos toista päätelmää tekemään, niin pakko on myöntää olevani tässä asiassa kanssasi samoilla linjoilla. Olen elämäni aikana tavannut paljonkin tyttöjä, jotka hakevat erikoisuutta ja pelkkä miehen ulkomaalaisuus on semmoinen vetovoima, että oksat pois.
Mutta tuossapa tulikin yksi tärkeä sana, tyttöjä. Lukioaikana tämä oli tavallista, työelämässä ja opiskeluaikana en ole vastaavaan ilmiöön törmännyt. Ehkä vanhempiakin naisia on, jotka toimivat samoin... En tiedä.
Toinen asia, mistä olen kanssasi samaa mieltä, on tuo sosioekonominen tausta. Jos seurustelisin suomalaisen miehen kanssa, hänen tulotasonsa ei olisi kovin merkittävä asia. Mutta näin mokusuhteessa olisin epäluulojeni kanssa melko vaivautunut (ainakin alkuvaiheessa) mikäli tulisin paljon rikkaammasta perheestä, olisin parempituloisempi tai muuten vain paremmin toimeen tuleva.
Vaikka poikaystäväni onkin mielipiteitä herättävästä maasta, niin hän on lähtöisin varakkaasta perheestä, jossa jo isoäiti on hyvin kouluttautunut ja työskennellyt koko ikänsä. Koko perheessä vallitsee hyvin pitkälle samat arvot kuin itselläni ja omassa perheessäni. Varallisuustasossa ei ole isoja eroja, ainoa vähän suurempi ero on uskonto. Sekään ei tosin ole niin iso ero kuin voisi kuvitella.
Minusta tässä mokusuhteessa on monet perusasiat varsin kehityskelpoisia, mutta ongelmiahan tulee kaikissa suhteissa. Se on sitten eri asia miten niitä käsitellään ja miten niistä päästään yli.