Joo, eli kerronpa tästä omasta "suhdesekoiloilusta".
Olen 22vuotias mies. Ensimmäinen vakavasti otettava suhdekokeilu noin vuosi sitten erään tytön kanssa johon kiinnostuin heti täysillä.., vietimme aikaa yhdessä aika tiiviistikin, mutta vain noin kk ajan kun huomasin tytön kiinnostuksen loppuneen (ei enää vastaillut viestehin ja ei myöskään puheluihin ja jos vastasi niin tympeästi)
Elämässäni oli juuri silloin päättymisillään vaikea vaihe jota koko nuoruusiän oli kestänyt.
No kuitenkin tapailimme edelleen mutta keskustelu tyrehtyi kokonaan ja tyttö halusi niin sanotusti osoittaa paremmuutensa. Eli periaatteessa harrastimme vain seksiä joka sekin loppui toisen kk jälkeen. No päätimme kuitenkin olla kavereita.
Kävimme toistemme luona noin kerran viikossa ja tyttö oli aina minua kohtaan ylimielinen yms, mutta olin niin armottoman ihastunut häneen silti että se ei minua haitanuut vaan pidin hänen seurastaan silti.
N 3.kk sitten tapasin erään toisen tytön ja lopetin kokonaan yhteyden pidon tähän edelliseen. Tapailimme hänen kanssaan n. 1kk kunnes huomasin ettei natsannut ja päätimme lopettaa suhteen heti alkuunsa. No tapasimme yhden kerran ensimmäisen tytön kanssa tämän jälkeen, elokuvan merkeissä, mutta en alkanut häneen sen enempää pitämään yhteyksiä uudestaan.
Tämän jälkeen olen tapaillut lukuisia tyttöjä mut kukaan ei ole oikein natsannut, kunnes tämä alkuperäinen tyttö alkoi ottamaan yhteyttä ja olemme nyt tavanneet pari kertaa ja hän vaikuttaa minua kohtaan aivan erilaiselta mitä ensiksi tavattuamme.., voisin jopa veikata varmaksi että hän on todella kiinnostunut minusta.
Että kummallisia nämä naisten sekoilut.. edelleen olen häneen todella ihastunut kuten olen ensi tapaamisesta lähtien ollut ja toivon että jonain päivänä meistä jotain tulisi. Mistähän johtunee tämä mielen muutos..?
Olen 22vuotias mies. Ensimmäinen vakavasti otettava suhdekokeilu noin vuosi sitten erään tytön kanssa johon kiinnostuin heti täysillä.., vietimme aikaa yhdessä aika tiiviistikin, mutta vain noin kk ajan kun huomasin tytön kiinnostuksen loppuneen (ei enää vastaillut viestehin ja ei myöskään puheluihin ja jos vastasi niin tympeästi)
Elämässäni oli juuri silloin päättymisillään vaikea vaihe jota koko nuoruusiän oli kestänyt.
No kuitenkin tapailimme edelleen mutta keskustelu tyrehtyi kokonaan ja tyttö halusi niin sanotusti osoittaa paremmuutensa. Eli periaatteessa harrastimme vain seksiä joka sekin loppui toisen kk jälkeen. No päätimme kuitenkin olla kavereita.
Kävimme toistemme luona noin kerran viikossa ja tyttö oli aina minua kohtaan ylimielinen yms, mutta olin niin armottoman ihastunut häneen silti että se ei minua haitanuut vaan pidin hänen seurastaan silti.
N 3.kk sitten tapasin erään toisen tytön ja lopetin kokonaan yhteyden pidon tähän edelliseen. Tapailimme hänen kanssaan n. 1kk kunnes huomasin ettei natsannut ja päätimme lopettaa suhteen heti alkuunsa. No tapasimme yhden kerran ensimmäisen tytön kanssa tämän jälkeen, elokuvan merkeissä, mutta en alkanut häneen sen enempää pitämään yhteyksiä uudestaan.
Tämän jälkeen olen tapaillut lukuisia tyttöjä mut kukaan ei ole oikein natsannut, kunnes tämä alkuperäinen tyttö alkoi ottamaan yhteyttä ja olemme nyt tavanneet pari kertaa ja hän vaikuttaa minua kohtaan aivan erilaiselta mitä ensiksi tavattuamme.., voisin jopa veikata varmaksi että hän on todella kiinnostunut minusta.
Että kummallisia nämä naisten sekoilut.. edelleen olen häneen todella ihastunut kuten olen ensi tapaamisesta lähtien ollut ja toivon että jonain päivänä meistä jotain tulisi. Mistähän johtunee tämä mielen muutos..?
Vastaukset 9
Vanhimmat
tai hän vain kokeilee uudelleen viehätysvoimaansa sinuun.
toivon, että et pety taas pahemmin.
otapa puheeksi naisen kanssa, että miltä hänestä nyt tuntuu ja mitä hän toivoo jatkolta...
teen. Ja en kyllä tytön anna pompotella samalla tavalla itseäni kuin aikasemmin... eli hän kyllä silloin kesällä osasi ihastustani käyttää törkeällä tavalla hyödykseen.
Mut nyt on asiat eri tavalla kuin silloin ja ehkäpä olen johonkin suuntaan kehittynyt itse enkä katso asioita ihan niin yksinkertaisesti mitä silloin..
edellistä. Eli tiedän kyllä että olisi ehkä järkevintä jättää yhteydenpito tämän naisen kanssa kokonaan ja siirtyä uusille apajille, koska tuskin hänen persoonallisuutensa on mihinkään muuttunut, mutta minulle tulee taas se järjetön ihastumisen tunne tähän puoleen hänessä jossa hän osoittaa kiinnostustaan ja muuttuu niin helv..n mukavaks ja "herkulliseks" tytöks.
Että aion kahtoo mihin johtaa tämä tälläkertaa ja toivon ettei tule enää esille sitä vit....sta naista.., jos tulee niin loppuu viesteihin ja puheluihin vastaaminen..
ärsyttää nää kyselyt : "olimme yhdessä, meni poikki. Myöhemmin nainen otti yhteyttä ja olikin kiinnostunut".
ei helv*** sehän on vaan elämää. Etkö itse ole koskaan muuttanut mieltäsi??? ja pidätkö sitäkin sekoiluna? onko sinulle koskaan tullut ikävä ihmistä jonka olet menettänyt??
ihan dorkia kysymyksiä. vai oletko naiivi?
haluaisin varoittaa siitä,että kyseinen nainen saattaa vain pitää huomiostasi,joten nyt taas kun et ollut pahemmin huomiota osoittanut, niin jopas aloit olemaan kiinnostava hänen silmissään.Kuulostaa hirveältä mutta varo ettei sua viedä kuin pässiä narusta.Aikamoista kunnioituksen puutetta osoittaa naisen aikaisempi käytös sinua kohtaan.Jos siihen junaan taas astut niin älä sitten itke kun se taas on saanut rittävästi huomiota sinulta ja et enää olekkaan niin kiinnostava.Vaadi hyvää kohtelua!
eikös tämä palsta ole nimenomaan tarkoitettu tälläiseen.. ;) kaikkihan nää kysymykset liittyvät elämään.. ja nimenomaan tarkoitus oli vaan katsoa minkälaisia kannanottoja viestini aiheuttaa.
kuin tuo tyttösi, mutta se on johtunut ujoudesta , kokemattomuudesta ja siitä, että olen elämässäni tullut ihmisten taholta pahasti satutetuksi. En oikeastaan tajunnut, miten kohtelin yhtä miestä. Olin torjuva aluksi ja lyhyen suhteemme aikana olin hyvin etäinen häntä kohtaan. Olin tavallaan liian kiinni omassa epävarmuudessani, että olisin osannut ajatella häntä ja sitä, että hän ei ehkä näe asiaa noin. Todennäköisesti hän ajatteli, etten oikeasti ollut hänestä kiinnostunut, mutta olin: enemmän kuin kenestäkään koskaan. En vain osannut näyttää sitä hänelle.
Mies ei käytöstäni kauaa katsonut vaan oli aika hermona takiani. Tavallaan se oli hyväkin, että oli. Huomasin, että käytökseni- vaikka johtuikin ujoudesta ja jännityksestä- oli torjuvaa kaikin tavoin eikä ihme, ettei kyseinen mies jaksanut sitä kauaa katsella. Nykyään jos saisin tilaisuuden olla tuon miehen kanssa olisin ihan erilainen. Mutta hän tuskin enää antaisi mulle tilaisuutta.
Minä vaan tarvitsen aika paljon aina aikaa, että pystyisin luottamaan toiseen. Kun sen luottamuksen saavutan olen ihan toisenlainen ihminen: iloinen, positiivinen jne.
Monet tähän viestiketjuun vastanneista leimasivat tytön heti jonkinlaiseksi hyväksikäyttäjäksi. Ongelma vain on usein siinä, että ujot ihmiset tarvitsevat aikaa ja ennen kaikkea turvallisuuden tunnetta ennen kuin pystyvät näyttämään niitä oikeita tunteitaan toiseen. Nykyään harvoilla on tähän kärsimystä ja ujo tulee helposti leimatuksi ylpeäksi ja kylmäksi vaikka onkin sisimmiltään hyvin herkkä.
Susta taas tulee mieleen tyttö jota tapailin tässä ihan vähän aikaa sitten . Joka väitti aina ollessaan humalassa ujoudeksi sitä ettei osoita kiinnostustaan koskaan ja silläpä meillä loppuikin orastanut suhde.. Ja osin ehkä oman mustasukkaisuuteni vuoksi, koska en kestänyt hänen kertomiaan juttujaan entisistä seikkailuistaan miesten kanssa.. tosin tässäkin alkoholi osallisena..
Tämän tytön osasin tulkita todella väärin ja en ole varma että olenko tulkinnut edelleenkään oikein, koska keskustelu ei koskaan sujunut hänen kanssaan koska todella ujo vaikkakin mukava selvänä..
tulleensa pahasti loukatuksi edellisissä suhteissaan.. Siis ei hänen ujouden takia loppunut suhde vaan koska epäilin hänen puheensa todenmukaisuutta ja arvelin hänen hakevan minusta jotain muuta.. Tosin oikeastaan hän otti etäisyyttä ensiksi minuun ja minä päätin lopettaa lopulta yhteydenpidon kokonaan..