Tapasin tyttöystäväni n.1 vuosi tapahtuneen jälkeen. Tyttöystäväni oli tutustunut n.30 vuotiaaseen mieheen (itse 21). Jonka luona hän oli käynyt ja mies oli vienyt hänen neitsyytensä väkisin. Tämän jälkeen tyttöystäväni oli ollut n.kuukauden seksisuhteessa kyseisen raiskaajan kanssa kunnes tyttö oli jättänyt hänet. Mutta minulla on ongelmia ymmärtää tällaista käytöstä en vain pysty mielessäni hyväksymään ja hahmottamaan miksi tyttöystävä oli suhteessa kuukauden raiskaajansa kanssa. Pelkään todella että tämä ongelma, joka minulla on hajoittaa vielä suhteen. Itse olin lähes kokematon ennen kuin tapasin tyttöystäväni, koska itse en halunnut tilausuuksista huolimatta harrastaa seksiä ilman rakkautta. Tyttöystäväni valehteli minulle neitsyydestään (itse en tuollaisia asioita tingannut häneltä vaan hän itse kertoi olevansa neitsyt) ja kertoi puolitotuuksia yms. kunnes selvisi että olin saanut sukupuolitaudin häneltä. Mutta en pääse asiasta yli enkä voi ymmärtää kuinka hän saattoi olla miehen kanssa raiskauksen jälkeen. Myöskin en ymmärrä miksi tyttöystäväni suojelee raiskaajaa hän ei suostu kertomaan tämän nimeä vaikka hän tietää sen ja missä hän asuu, olisin jo tuttujeni kanssa käynyt moikkaamassa moista "miestä" mutta tyttöystäväni suojelee raiskaajaa ja uhkasi jättää minut jos teen tälle jotain?!? Mitä tehdä rakastan tyttöstävääni mutta en voi käsittää häntä ja pelkään että vihani muuttuu inhoksi häntä kohtaan ajan kanssa. Itse hän selittää tekemistään että han tunsi että menetettyään neitsyytensä miehelle hänen pitäisi myös jakaa elämänsä tämän kanssa, ja jätti miehen tulleessaan toisen kerran väkivältaisesti raiskatuksi(välissä siis oli kuukauden tämän kanssa suhteessa). Ja valehteluaan sillä että halusi tuntea menettäneensä neitsyytensä kanssani. Ja ennenkuin tulen lynkatyksi niin sanottakoon vielä että minulle ei ole niin tärkeää onko tyttöystäväni neitsyt vai ei.
Raiskattu tyttöystävä
Neuvoja (m24)
264949
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Semmonen pikku juttu...mä hiukan epäilen tota raiskausjuttua...jos tyttöystäväsi olisi oikeasti raiskattu,hän kyllä kertoisi miehen nimen ja asuinpaikan!Minä ainakin kertoisin jätkäkaverilleni sen.Raiskaajan saisi mun puolesta vaikka tappaa...oli sitten seuraukset mitkä hyvänsä!
..että onko tyttöystävääsi edes todella raiskattu, jos hän on kerran muutenkin valehdellut sinulle sukupuoliasioistaan? Minusta näyttää siltä, että koko tarina raiskauksesta on keksitty jonkilaiseksi vinoutuneeksi selitykseksi, kun hän oli väittänyt olevansa neitsyt ja joutui pakon edessä (saatuasi taudin) tunnustamaan. Ei pahalla, mutta vähän epävakaalta tapaukselta vaikuttaa..
Ei kannata jatkaa jos on tuollainen ongelma.
Ei siedettävän näköistä täysikäistä neitsyttä ihan helposti tänäpäivänä löydä. En nyt ota mitenkään kantaa muuten tuohon raiskausjuttuun mutta mitä ikinä tyttöystäväsi sinulle kertoo niin suhtaudu varauksella.
Varaudu siihen että se voi valehdella enemmänkin. Ehkei tyttöä ole alunperinkään raiskattu,ehkä häntä vain harmittaa että joku jallitti hänet antamaan. Kriittisyyttä.
Hän teki asiasta rikosraportin jonka näyttänyt minulle, mutta oikeudenkäyntiä ei ole vielä ollut. Sinänsä uskon kyllä tyttöystävääni tässä asiassa, vaikka hän aluksi siitä valehtelikin. Itse vain haluaisin löytää kunnollisen tyttöystävän, johon voisin luottaa ja joka ei olisi maannut puolen sadan miehen kanssa ennen minua, mutta kuten näiltäkin palstoilta voi lukea sellaisen löytäminen on käytännössä mahdotonta. Muta lähinnä haluaisin neuvoja itselleni, koska vikahan on minussa ja ajattelutavassani koska kukaan ei menneisyyttään voi muuttaa mutta minä en osaa sulattaa tyttöystäväni menneisyyttä. Eli onko muita jotka olisivat taistelleet mielessään samanlaisten tuntemusten kanssa välillä suunnatonta pettymystä, sääliä, iloa, rakkautta, inhoa, ihailua ja näitä kaikkia yhtäaikaa.
Hän teki asiasta rikosraportin, jonka on näyttänyt minulle, mutta oikeudenkäyntiä ei ole vielä ollut. Sinänsä uskon kyllä tyttöystävääni tässä asiassa, vaikka hän aluksi siitä valehtelikin. Itse vain haluaisin löytää kunnollisen tyttöystävän, johon voisin luottaa ja joka ei olisi maannut puolen sadan miehen kanssa ennen minua, mutta kuten näiltäkin palstoilta voi lukea sellaisen löytäminen on käytännössä mahdotonta. Muta lähinnä haluaisin neuvoja itselleni, koska vika on minussa ja ajattelutavassani, koska kukaan ei menneisyyttään voi muuttaa mutta minä en osaa sulattaa tyttöystäväni menneisyyttä. Eli onko muita jotka olisivat taistelleet mielessään samanlaisten tuntemusten kanssa välillä suunnatonta pettymystä, sääliä, iloa, rakkautta, inhoa, ihailua ja näitä kaikkia yhtäaikaa.
Ei se vika varsinaisesti ole sinussa, harva mies nyt ei tuollaisesta edes vähän vaivaantuisi. Ihan normaalia, toisin kuin ne tyttöystäväsi taustat. Onko sillä muijallasi sitten mitään estoja tms seksin tai jonkin muun suhteen? Niitä helposti tulee noissa raiskauksissa... jos ainoa ongelma on tuo sinun pääsi sisällä oleva, niin siitä pääsee kyllä yli ajan kanssa.
Vielä siitä raiskauksesta, niin katseleehan ne naiset joskus fyysistä väkivaltaakin jopa vuosikymmeniä. Sopivassa vaiheessa suhdetta naisille ei tuollainen ole niin suuri ongelma kuin muuten ehkä olisi...
Mutta on niitä kunnollisiakin naisia oikeasti olemassa, pitää vaan liikkua oikeissa piireissä. Eikä läheskään kaikki naiset ole olleet kymmenien miesten kanssa. Toisaalta ei liian kunnollinenkaan ole hyvä... ;)
Kelaako se muijas täysil?(anteeks nyt vaan)
Ei suostu kertoon edes nimee ja oikeusjuttu tulos.. Sano sil et korkeintaan silloin saat nimen esiin?
Mikähän juttu tää nyt on?
Pitäiskö teidän laittaa seurustelu jäähyl niin kaikil parempi..
Tuo nimi tule oikeusjutussakaan selville koska käsittely tapahtuu suljettujen ovien takana, jonne minulla ei ole asiaa ja asiakirjat julistetaan salaisiksi :( Useimmat raiskaus oikeuden käynnit julistetaan suljetuiksi joko uhrin tai syytetyn toimesta.
Kyl oot ittelles tytön löytäny? Tsemii..
Kiitos vain yritetään ainakin ja katsellaan mitä tulevaisuus tuo. Pääseehän sitä suhteesta irti myöhemminkin jos jotain uutta ilmenee, tosin siinä tietysti satuttaa itseään enemmän. Mutta 10 vuotta kun on tiennyt mitä haluaa ja itselleen sopivaa naista etsinyt ja sellaisen luulee löytäneensä ei siitä tahtoisi ihan helpolla päästää irti suhteen ensimmäisten kolhujen jälkeen. Itse kun olen auttamattoman vanhanaikainen parisuhteissa ja paljoa ei tarjontaa ole laisilleni nykymaailmassa.
Itse kysyjälle en valitettavasti osaa antaa vastausta, mutta pakko ihmetellä: mitä teidän tähän ketjuun kirjoittaneiden päässä oikein liikkuu? Tyttö on raiskattu, ja te syytätte ja tuomitsette HÄNTÄ? Minusta on aivan ymmärrettävää, että tyttö on aluksi valehdellut olevansa neitsyt, eikä ole heti halunnut kertoa raiskauksesta. En minäkään olisi ensimmäiksi uudelle poikaystävälle mainostamassa, että raiskaaja vei neitsyyteni. Ja kyllähän se nyt hyvänen aika varmasti pistää pään vähän sekaisin, kun tuollaista joutuu kokemaan! Siinä varmasti vellovat monenlaiset tunteet, myös häpeä ja syyllisyys. Voi olla, että tuntuu helpommalta uskotella jopa itselleen, ettei mitään ole tapahtunut...
Ja jos tietää, että oma poikaystävä menisi raiskaajan luokse hankkimaan syytteen pahoinpitelystä tai pahimmassa tapauksessa saamaan itse turpaansa, niin on ihan järkevää olla kertomatta raiskaajan nimeä tai asuinpaikkaa. Toivon mukaan raiskaaja saa rangaistuksensa ihan laillista tietä, turha siinä on uhoavan poikaystävän mennä hankkimaan itselleen hankaluuksia.
Koska nainen valehtelee , ei ole todennäköistä että se on ainoa mies joka on ollut asialla. On paljon tapauksia joissa naisella on kummeniä suhteita mutta jokaiselle hän haluaa olla ensimmäinen. Se yksi nyt on ollut pakko tunnusta , kun kerran taudin oli sattunut saamaan. Oletteko kuulleet koskaan patologisesta valehtelijasta? tuo kuulostaa sellaiselta. Liian monta sattumaa yhteen juttuun , silloin ei kannata enää uskoa ihmeisiin. Mahdottomuus se ei ole , mutta kyllä hyvin epätodennäköinen.
Hei joojoo!!!Yhtä paljon se muija oli raiskattu ku ne syytteet siitä mustaihosesta muusikosta (oliko King???).Suomalaiset muijat (jotkut, ja ikäväkyllä aika monet) vaan on niin älyttömän typeriä et pitää lähtee ison munan perässä kattelemaan mustaa miestä!Empä usko että kukaan sitä alaikäistäkään tyttöä pakotti tämän keski-ikäisen miehen matkaan,vaan itse se sinne meni tod. näköisesti näitten reggae/pilvi-seurojen kautta...ettäettä...
Kukaan,kenet on raiskattu ei jatka suhdetta raiskaajansa kanssa!Ainakaan kukaan täysijärkinen itseänsäkunnioittava nainen.Mee säkin hoitoon!!!
Sehän siinä olisikin jos olisi vain tapahtunut raiskaus sen minäkin ymmärtäisin ja tietäisin ettei tyttöystäväni siihen ole syypää mutta miksi hän piti suhdetta yllä raiskaajan kanssa kuukauden ajan? En voi ymmärtää kuinka joku raiskattu voisi edes haluta nähdä koskaan enään raiskaajaansa.
Ja raiskaajille ei Suomessa vankilatuomioita jaeta eikä yleensä tuomita ollenkaan varsinkaan tässä tapauksessa kun ei ole todistajiakaan tapahtuneelle vain raiskaajan sana toisen sanaa vastaan. Toisen pahoipitelykin onnistuu helposti kiinni jäämättä jos vain pitää pään kylmänä ja suunnittelee homman etukäteen, mutta siihen tarvitaan osoite ja nimi. Ja tässäkin auttaa Suomen lainsäädäntö eli kunhan pitää huolen ettei aiheuta pysyviä vammoja eikä kerro motiivia miksi toisen pahoipiteli ei ensikertalaiselle tule moisesta kuin sakkoja, edes ehdonalaista ei jaeta jos muuten on rikostausta moitteeton.
...koitetaanpa näinkin päin. Minkälaisesta perheestä nainen tulee, millainen isäsuhde, onko nainen noin niinkuin yleensäottaen jotenkin hukassaolevan oloinen?
Perheen ainoa lapsi ja suhde perheeseen näyttäisi olevan todella hyvä myös isään. Vanhemmat olleet töissä paljon kun tyttöystävä oli lapsi ja joutunut olemaan paljon kotona yksinään. Vanhemmat asuvat myöskin hyvin kaukana eli heitä en ole kovin usein nähnyt. Muutoin nainen minusta tuntuu hyvin vakaalta ja luotettavalta (tosin hänhän on minulle valehdellut aikaisemmin). Juo todella vähän eikä viihdy juhlimassa ollenkaan. Kavereita hänellä on aika vähän ja hän myös pyrkii koko ajan olemaan kanssani, ehkä liiankin paljon, eli jos menen jonnekkin hän haluaa aina mukaani. Myös luulen että tuntee itsensä turvattomaksi, koska muutimme yhteen asumaan jo muutaman kuukauden jälkeen suhteen aloittamisesta hänen aloitteestaan (olemme tunteneet toisemme kauemminkin töissä), ja hän tosiaan hiukan ripustautuu minuun. Myöskin tiedän aika varmasti että hän menetti neitsyytensä raiskauksessa eikä hänellä ole ollut muita sen jälkeen, koska hän on uskonnollinen ja hyvin vanhanaikainen (itse en ole uskovainen) eikä tunnu oikein hyväksyvän sitä ettei menettänyt neitsyyttään minulle koska hän joskus vieläkin siitä puhuu kuin olisi sen minulle antanut. Eli pähkinän kuoressa uskon itse että hän on kunnollinen ja hyvin sopiva minulle mutta ongelma onkin lähinnä oma pääni, joka ei suostu asiaa jättämään menneisyyteen vaikka niin todella tahtoisin.
Sieltähän se selitys jo tulikin. Kerroit jo aikaisemmin tyttöystäväsi sanoneen, että hänestä tuntui, että hänen pitää olla tuon miehen kanssa, koska menetti neitsyytensä hänelle. Ja jos hän vieläpä on uskonnollinen ja vanhanaikainen, kuten nyt kerroit, niin siinähän sitä on jo selitystä kerrakseen. Ei ehkä kuulosta kovin järkevältä, mutta eipä uskovaisten touhut muutenkaan aina järkeen perustu (sori vaan).
Ehkäpä tyttöystäväsi on tuntenut syyllisyyttä ja häpeää, ja kuvitellut jotenkin hyvittävänsä "syntinsä" aloittamalla "kunniallisen" suhteen raiskaajan kanssa. Raiskaus on varmasti ollut niin järkyttävä kokemus, että hän on sen jälkeen ollut aika sekaisin. Ehkäpä tuo mies on myös ollut taitava manipuloimaan ja saanut tyttöystäväsi ensin uskomaan, että mitään raiskausta ei ole edes tapahtunut, tai että se oli hänen omaa syytään tai hän oli ansainnut sen.
Ja lopettihan tyttöystäväsi sentään suhteen toisen raiskauksen jälkeen eli ilmeisesti tuli jollain tapaa järkiinsä. Älä unohda sitä!
Tunnen sympatiaa tyttöystävääsi kohtaan, toivottavasti saatte asiat kuntoon.
Toivottavasti oma tarinani auttaa. Vuosia sitten silloisen poikaystäväni kanssa seksi alkoi maistua puulta. En saanut koskaan orgasmia (hän mm. laukesi aina todella nopeasti ensimmäisellä kerralla) mutta ei sekään ollut suurin ongelma, vaikka jättikin hyvin tyhjän olon.
Vielä enemmän häiritsi se, että exäni halusi kääntää jokaisen halimishetken seksiksi. Jopa erään onnettomuuden jälkeen (en ollut itse onnettomuudessa, mutta näin sen ja järkytyin melko pahasti), kun kaipasin lohtua, hän käytti tilaisuutta hyväkseen.
Siksi aloinkin tuntea oloni kuin raiskatuksi ja erittäin hyväksikäytetyksi. Lopuksi en edes kestänyt exäni kosketusta, en minkäänlaista, en olalle taputtamistakaan tai kädestä pitämistä. Jonkin aikaa sinnittelimme ja sitten erosimme.
Vielä vuosienkin jälkeen tuo vaivaa minua, vaikka nykyinen sulhaseni onkin valtavan hellä ja aivan erilainen mies, muistoista ei vain tunnu pääsevän eroon ja joskus mietin, ovatko kaikki miehet sittenkin samanlaisia lieroja seksimaanikkoja (no, ehkä tuo ilmaus on hieman kärjistetty).
Ehkä tyttöystäväsi osaa kuvata tuntemuksiaan tuon kuukauden ajalta vain sanalla "raiskaus". Raiskaushan on muuten hyvin harvoin sitä, että mies hyökkää puskasta ja raahaa naisen sinne, yllättävän suuri osa raiskauksista tapahtuu kotona ja jopa parisuhteessa.
Voisinkin arvella, että ehkäpä tuo kuukauden suhde ei tyydyttänyt tyttöystävääsi millään tavalla ja hän kokee olonsa seksuaalisesti hyväksikäytetyksi. Naiselle seksi on kuitenkin muutakin kuin vain sisään-ulos-sisään-ulos-meininkiä. Siitähän tässä taitaa olla kysymys, tuo mies käytti häntä omien tarpeidensa tyydyttämiseen, jos oikein ymmärsin asian.
Onhan kuukauden kestänyt hyväksikäyttö myös raiskaus, se ainakin jättää hyvin samankaltaisen olon. Vaikka häntä ei välttämättä pakotettukaan fyysisin keinoin, ovat henkiset keinot usein yhtä tehokkaita, joskus ehkä vielä vähän pahempiakin. Silloin syyllisyyttä aiheuttaa myös se, että kumppanistaan pitäisi myös välittää ja nauttia koko hommasta, mutta jos tunteekin olonsa vain masturbaation jatkeeksi, on siinä kokemattomalla ja varmasti kokeneemmallakin naisella helposti tunne-elämä sekaisin eikä niistä kovinkaan helposti pysty puhumaan muille.
Tsemppiä teille, toivottavasti saatte asiat kuntoon!
jos nyt esitän oman mielipiteeni niin..
minusta naisesi valehtelee raiskauksesta.
ehkä se oli vain keino selittää miksi hänellä oli sukupuolitauti, helpompihan sitä on laittaa raiskauksen syyksi kuin oman tyhmyyden.
jos hän on ollut raiskaajan kanssa kuukauden se tuntuu käsittämättömältä jos hän on nostanut asiasta syytteen. vasta toinen kertako herätti todellisuuteen.
olen itse saanut pysyvän taudin exältäni ja kyllä vaikka kaikki olikin omaa tyhmyyttäni jota kesti puoli vuotta. on monta kertaa tehnyt mieli nostaa syyte katkeruudesta.
hän pilasi elämäni ja olin siinä itse mukana.
ymmärrän vaikka raiskausta ei olisi tapahtunut syytteen nostamisen vihasta ja surusta omaa kohtaloaan..
kaikki mennyt vaikuttaa tulevaan, niin myös teidän suhteessa nyt hän kärsii taudistaan ja edellisestä elämästä niin kuin minäkin tällä hetkellä. en vain fyysisesti vain hyvin syvästi psyykkisesti.
nykyinen poikaystäväni on mkonta kertaa ihmetellyt miksi seurustelin ihmisen kanssa joka kohteli minua hirveällä tavalla..
meillä oli hyvätkin hetkemme ja tämä mies sai manipuloitua antamaan anteeksi..
tämä siitä on nyt seuraus..
ihmiset ovat julmia, mutta toivon ettei vanha suhde raiskaus siitä seurannut sukupuolitauti rajoittaisi liikaa elämää..
traumat vain kasvavat tulluksi hylätyksi periaatteessa "edellisten mokien takia"
neitsyyden valehtelemisen ymmärrän kyllä jos hän on oikeasti raiskattu en minäkään siitä naisena hoilottaisi tapaamilleni miehille..
ja raiskaajan suojelu, se on sitä hyvien hetkien muistelua ja tunnetta raiskaajaa kohtaan.. ei halua antaa pahoinpidellä ihmistä josta jollain tasoa välittää..
toivottavasti en loukannut ketään voimia asian omaisille!!
Pahoillani olen. Itselläni vähän vastaavaa. Mimmifrendini raiskattiin ja taudit tuli molemmille. Mimmi ei suostunut sanomaan raiskaajaa, jonka tunsi. Ei myöskään vienyt poliisille asiaa. Hän suojeli minua. Olisin ampunut ko. kundin, sillä aloin kantaa pistoolia autossani tapauksen jälkeen. Oltiin yhdes joku 2 vuotta vielä, mut poikkihan se meni, kun kumpikaan ei psykiatrinkaan kautta päässyt yli hommasta.
No nyt mä en tiedä mitä mimmille kuuluu. Itse olen ollut välillä sairaalassa ja pitkään mielenterveyden puolesta saikulla siis vuosia varmaan jotain 7-8-9 siis jo vakuutuksella/eläkkeellä. Saatu tauti on pilannut elämän yhtä hyvin kuin psyykkeen sitten se muu osa. Mun porukatkin oireilleet. Veikkaisin et ko. mimmilläkin samoin. Voisinpa viedä raiskaajankin hautaan, kun itseni joudun jossain välis lopettamaan, kun sairaus etenee... Toiveunta taitaa olla.
Eli veikkaan, että tuon luokan asia tulee vaivaamaan jatkossakin. Ehkä helpoin jatkaa eri teitä koska noita kaloja on varmaan jo verkossa. Ei se rakkaus kaikkea kestä, eikä mitään muuta. Sua se mimmi suojelee pahoinpitelysyytteiltä. Ei se ensirakkaus aina onnistu... omanikin oli se harjoituskappale.
Niin selvennetään vielä että tauti, jonka hän oli saanut oli hoidettavissa pois eli ihan yhtä paha tapaus ei ollut. Täytyy sanoa että itsekin ensimmäiseksi asian kuultuani suuntasin kauppaan äänenvaimenninta ostamaan, mutta enemmän asiasta puhuttuani totesin että ehkä tässä tapauksessa oli rangaistukseksi riittänyt jokin vähemmän lopullinen, koska tyttöystäväni oli kuitenkin ollut suhteessa raiskaajan kanssa. Mutta kyllä uskon että minulle asia olisi paljon helpompi käsitellä ja hyväksyä omassa päässäni kun olisin päässyt "juttusille" raiskaajan kanssa. Välillä kyllä alkaa tuntua että syytä raiskauksiin on naisissakin, koska eivät niistä halua ilmoittaa poliisille ja suojelevat raiskaajia, jotta he voivat tehdä saman uudelleen ja uudelleen toisille naisille. Itseasiassa myös pikkusiskoni raiskattiin kauan sitten ja hän ei ilmoittanut poliisille eikä suostunut kertomaan raiskaajaa vaikka tunsi tämän. Eli kyllä minusta normaalien miesten on vaikea tällaista ymmärtää ja varsinkin sitä että kaikin voimin naiset puolustavat näitä raiskaajia etteivät vaan joutuisi vastuuseen tekemisistään ja voisivat jatkaa toimintaansa. Ja sitten haukutaan valtiota joka ei asialle tee mitään mutta ikävä sanoa mutta syy tähän on naisissa jotka jatkuvasti tuomitsevat muita naisia myös raiskaajien uhriksi.
Luin sun "tarinas" ja oon sitä mieltä et sun muijaas ei todellakaan oo raiskattu!!!Tiiän sen siit,koska mut on ite raiskattu ku olin viel nuorempi ku nyt oon...
Alus olin ite sellanen et en kertonu siit kellekkää,mut myöhemmin tajusin asian kunnol ja kerroin kaikille ystävilleni ja nykyinen poikaystävänikin tietää asian,koska kerroin sen hänelle melkein heti kun tutustuimme...!
Hän tietää sen miehen nimen myös,tottakai...
Eihän se ole salaisuus enää...
Tavallaan sitä ei voi sanoa raiskauksex,mut tavallaan voi...
"Mies" oli minua huomattavasti vanhempi(6-vuotta vanhempi...)Ei siin mitään,ku nykyinen on 3-vuotta vanhempi...!!!!=)
"Mies" oli ihan päissään ja minä myös jonkin verran,sen verran kuitenki et tajusin koko ajan mitä minulle tehdään,mutta mies opli minua sen verran voimakkaampi etten voinu tehä vastarintaa...
No...Mies on saanut anteeksi jo aikoja sitten vaikka en voi ikinä ite unohtaa tapausta...!!!=(
Mies menetti neitsyyteni ja sai maksaa siittä kalliisti minulle...
Ei oo itekkään päässy asian yli viel...!!!!!
Toivottavasti joku ymmärtää asian oikean laidan....
ite oon tullut raiskatuksi jo kolmesti mutta onneksi en menettänyt "neitsyyttäni" koska olin ollut petitouhuissa jo aikaisemminkin, joten siitä ei ole niin paljon haittaa. En usko että raiskatuksi tuleminen olisi niin paha juttu mutta joillekin herkille ihmisille saattaa tietysti tulla traumat. Jos siitä on tullut ongelmia tai suuria traumoja suosittelen puhumaan raiskaajan kanssa asiallisesti vaikkapa oman miehen kanssa tai vetämään saatanan raiskaajaa vitun pahasti turpaan miehesi kanssa. Itse en ole turvautunut väkivaltaan koska toinen raiskaaja jäi kiinni teioistaan ja sai 2 vuotta tuomiota kuten taas toinen ehti jäädä auton alle.
NÄIN ET TULE RAISKATUKSI-OPAS NAISILLE
-Jos menet baariin yksin älä missään nimessä laita päällesi edes tyylikkäitä vaatteita koska osa miehistä pitää tyylikkyyttä seksikkäämpänä kuin pikkumustissa keikkuvaa seksipommia. Älä missään nimessä meikkaa. Hanki tekolasit jos et ole rillipää ja anna hiusten hapsottaa renttumaisesti. Jos joku mies tulee juttelemaan kerro ilahtuneesti että olet syntynyt mieheksi mutta käymässä läpi sukupuolen korjausta yms. Tai kerro olevasi umpilesbo miestenvihaaja.
-Älä missään tilanteessa hymyile vieraalle miehelle. Älä katso edes silmiin, jollekulle se voi olla viesti siitä että olet saatavissa olevaa tavaraa. Pidä naama pysyvästi norsunv-tulla-ilmeessä.
-Jos olet puolitutun miehen vitseille joskus kikattanut niin se tarkoittaa että olet antanut panoluvan. Sama pätee myös vieraisiin miehiin. Siis älä hymyile, älä naura.
-Älä mene miesvaltaiselle alalle. Mies-raukkojen hormonit sekoavat niin että niiden on pakko sinut raiskata viimeistään pikkujouluissa, vaikka olisitki veemäinen akka naama norsunv-tulla. Ei kukaan nainen mene miesvaltaiselle alalle ellei halua antaa kaikille duunarikavereilleen pillua.
-Pysy kotona mahdollisimman paljon. pidä verhot kiinni. Älä avaa ovea. Anna puhelinvastaajan hoitaa vastaaminen puolestasi. Täten voit itse valita mihin puheluihin on turvallista vastata.
-Jos olet sinkku, tee heti selväksi että et anna ennenkuin olette aviossa. Toki aviossakin voidaan raiskata joten sinkkuna pysyminen selibaatissa on turvallisinta.
-Älä esiinny fb:ssa. Luulevat äijät että olet tahallasi tyrkyllä pelkkää patukkaa vailla. Pois sieltä ja muistakin yleisistä profiileista, ei niissä ole kuin huoria ja huorillehan saa tehdä mitä vaan.
-Älä mene mieslääkärille. Saattaa imeä tissejäsi tutkiakseen onko sinulla tissisyöpää. Voi myös tunkea sormiaan sisääsi tutkiakseen onko tauteja. Tosin pimpsan ronklaamista sormin ei pidetä raiskauksena, kuten ei tissinlutkutustakaan.
-Hanki siveysvyö, sellainen joka raastaa kullin kuin porkkanan jos väkisin yrittää. Älä kanna vyön avainta mukanasi. Toki voit saada turpaasi, mutta parempi hampaat kurkussa kuin pakkok-rpä p-llussa, eikös juu?
Paras suoja raiskauksia vastaan on kuitenkin ryhtyä mieheksi. Toki homotkin raiskaavat, mutta miehenä sinulla on mahdollisuus puolustautua tasa-arvoisesti hyökkääjää vastaan toisin kuin naisena, joka saa itsepuolustuksesta helvetinmoisen tuomion kun joutuu käyttämään kättä terävämpää. Homoraiskaukset ovat kuitenkin hyvin harvinaisia, ja rakastava homokumppani ei epäilisi homorakastaan huoraamisesta jos raiskatuksi tulisi.
Toisin sanoen: älä elä. Itsekin olen kokenut traumaattisen kokemuksen, mutta ei se saa elämistä estää. Siitä on vain päästävä yli, vaikka menisi pitkä aika ja hyväksymään tapahtunut - ja lakattava syytettämästä itseään. Elämässä tapahtuu joskus paljon asioita, joita ei voi ennalta arvata, vaikka yrittäisi - Sitä elämä on.
Elämättä jätetty elämä on varmasti kaikista asioista pahin, mitä voi kuvitella.