Mä oon ollu kultani kanssa reilu vuoden mutta mä en tahdo osata olla kultani kotona. Vanhemmat on uskovaisia ja senkin takia sielä on joskus vaikee olla. Niillä on kissa ja mua häiritsee kovasti kun se kissa kerjää ruokapöydästä ja välillä on sen näkönen että hyppää syliin..mä en oo kertaakaan elämäni aikana pitäny kissaa sylissäni enkä tiedä haluankokaan. Muuten ihan kivoja mutta kun ne pakkaa innostuessaan raapia. Varmaan kuulostaa tosi typerältä. Sitten vielä se äiti tekee välillä niin ihmeellisiä ruokia että. Mutta mä rakastan kultaani ja haluaisin olla niilläkin mutta kun koko ajan on sellanen varautunut olo. Mitä mun pitäs tehä ??????
Auttakaa !!!
Apua kaipaava
1266
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ota ne käynnit elämysmatkailuna. Kuvittele olevasi vaikka toisella planeetalla.
No....sori.
Ei kai ne "anopin" ruoat nyt niin kamalia ole , ettei niitä syödä voi. Ja sano suoraan, että pelkäät hieman sitä kissaa. Kai ne nyt siitä tajuis hätistää sen sun kimpustas.
Rohkeesti vaan maistamaan ja tutustumaan poikaystäväsi perheeseen. Uudet tuttavuudethan vaan rikastuttaa elämää.