Mitä ihmiset ajattelevat jos kaksi hyvin eri ikäistä ihmistä ovat yhdessä?
Ehkä edellistäkin tärkeämpi kysymys on se, että miksi ikäero vaivaa ihmisiä?
Jos kaksi ihmistä tykkää toisistaan, niin eihän siihen pitäisi olla muilla mitään sanomista... Eihän asia heille edes kuulu.
Tosin onhan ihmisellä tapana tunkea nokkansa asoihin jotka eivät hänelle kuulu...
Miksi ja mitä ennakkoluuloja ihmisillä oikein on ikäerosta?
Ehkä edellistäkin tärkeämpi kysymys on se, että miksi ikäero vaivaa ihmisiä?
Jos kaksi ihmistä tykkää toisistaan, niin eihän siihen pitäisi olla muilla mitään sanomista... Eihän asia heille edes kuulu.
Tosin onhan ihmisellä tapana tunkea nokkansa asoihin jotka eivät hänelle kuulu...
Miksi ja mitä ennakkoluuloja ihmisillä oikein on ikäerosta?
Vastaukset 11
Vanhimmat
säli ja mieti kumpaa kohtaan
Itselleni se on hyvin normaalia asia, koska itsekin seurustelen yli kymmenen vuotta vanhemman miehen kanssa. Muiden ihmettely lakkaa kiinnostamasta, kun itseäkään ei haittaa millään tavoin ikä ero.
Itsekin tapasin mieheni n. viisi vuotta siitten. Alussa en tiennyt mieheni ikää ja sen tiedon saadessa olin ihastunut hänessä muihin ominaisuuksiin ja ikä oli sivuseikka. Tietenkin aavistin hänen olevan vanhempi, mutta alussa ajattelin vaan katsotaan mihin tämä johtaa ja yhdessä ollaan oltu sitten viisi vuotta. Asiasta keskustellessa ihmisten kanssa toiset vaan eivät ymmärrä ikäeroa... Mutta samalla minulla on hyvä ystävä jolla on myös vanhempi mies ja menevät naimisiin kesällä. Jokainen siis valitsee itse polkunsa ja elää sen mukaan..
N28 M47
Itse olen parisuhteessa 12 vuotta vanhemman miehen kanssa. Ehkä se on sellainen "kipuraja", siitä ylös päin aiheuttaa jo viimeistään kummastelua. No mieheni ystävät olivat aluksi, että oletko nyt ihan tosissasi. Heillä oli ennakkoluulot, että parikymppinen ei voi olla kovin kypsä, eikä todellakaan halua vielä vakiintua. Heille tuli tietty oma nuoruus mieleen, jolloin vietettiin villejä poikamiesvuosia..! Etta miehen samanikäiset ystävät ensin meinasivat, että olenko joku ei-niin-vakava juttu..puolen vuoden päästä ymmärsivät jo ettei se ikä olennaista ole, vaan nimenomaan se henkinen kypsyys ja sopivuus toiselle, joka ei ole kronologisesta iästä riippuvainen.
Minulla ystävät olivat että eikö sua muka haittaa 10 vuoden päästä kun se on jo yli nelikymppinen. Miksi haittaisi? Ei tule mieleen mitään...minusta mies usein vain komistuu vanhetessaan, vrt. joku Sean Connery ja kumppanit. Ainoa mikä voi JOSKUS tulla ongelmaksi, on seksielämä.. Läheinen sukulaiseni on siitä vähän vihjaissut, kun on itse 50 ja mies yli 60, ettei oikeen makkarin puolella homma enää toimi :) Mutta herranjestas, en kai nyt tässä vaiheessa tuollaisia pelkää, siihen on aikaa vielä vaikka kuinka! Ihan yhtä hyvin samanikäinen mies voi menettää mielenkiintonsa seksiin, tai voi pettää, mitä vaan...turhaa murehtimista.
Toinen mitä ystäväni ovat sanoneet, että mieti nyt, se haluaa lapsia jo pian ja sulla vasta opiskelut kesken. Entä sitten? Kyllä minäkin haluan lapsia pian, enkä pidä sitä ongelmana etten saisi papereita ulos ennen raskautta. Liikaa elämää edetään ohjekirja kädessä, hyvät ihmiset...suoritetaan vaan ja eletään normien ja standardien paineessa. Kuunnelkaa enemmän sydäntä, niin voitte vanhoina kiikkustuolissa muistella tyytyväisenä elettyä elämäänne :)
Siksi ikäero on kiusallinen juttu toisille, kun ehkä he alkavat miettiä jos omalla isällä olisi noin nuori nainen, tai jos oma äiti ottaisi tuon ikäisen "rattopojan" :) Tai "tuohan voisi olla tyttäresi". Ihmiset peilaavat asioita usein tiedostamatta omaan perheeseen.
Poikkeavuus on aina haaste ihmisille, ja sitä ikäero tänä päivänä on. Ei ehkä samaa luokkaa kuin esim. vammaisuus, homoseksuaalisuus ym...mutta kuitenkin. Ennen vanhaan oli ihan normaalia että on 20v ikäeroa. Tuleekohan sekin osittain mieleen ihmisillä, siis se puoli asiasta että ne liitot olivat usein järjestettyjä. Että ihan kuin nykyäänkin näissä ikäerosuhteissa olisi jotain vanhemman osapuolen painostusta, jotain mikä ei ole puhdasta rakkautta. Ihmisille tulee inhottava olo kun he miettivät, että tuossa täytyy olla jotain muuta kuin rakkautta. Vaikka näin ei olisi. Aika surkuhupaisaa kun mietitään, millaisissa kulisseissa hyvin moni samanikäinen pari elää, kaikennäköistä siellä neljän seinän sisällä tapahtuu..
Meillä isovanhemmillä ei ollut mitään ongelmaa sulattaa ikäeroa, mutta oma isäni oli aluksi vähän nihkeä. Nykyään hyvää pataa vävyehdokkaan kanssa, ja jopa sanonut minulle, että jotenkin kai aavisti etten mä samaikäistä pojankloppia itselleni tule valitsemaan. Mikä takinkääntäjä :)
Rakastuin/ihastuin itseäni 16v nuorempaan mieheen. Niin siinä ei ollenkaan pitänyt käydä. Tanssia vaan ja juoda pari kaljaa ja mennä kotiin nukkumaan, niinku laulussa sanotaan. Vaan kuinka kävikään. Mentiin sänkyyn ja ihanaa oli. Uskomantonta miten hän on niin kypsä, hellä ja kohtelias ja upean näköinen. Nyt täytyisi ottaa järki käteen ja unohtaa koko juttu. Tavattu on pari kertaa, eikä vielä helpota. Mutta onneksi tämä menee ohi - meneehän?
Hei äitini (45) seurustelee 15 v nuoremman kanssa jo viidettä vuotta ja onni kukoistaa. En ole koskaan nähnyt häntä noin onnellisena :) me lapsetkin olemme saaneet paljon ihan vaan sen myötä, että näkee äitinsä onnellisena, ja että juttu kulkee miehen kanssa tosi hyvin :) Onhan se tietysti välillä vähän outoa, että kun miehen kavereita käy kylässä ni itsekin voisin katsoa heitä "sillä silmällä" :-D Mutta elämästä on turha tehdä liian vaikeaa..
Kiitos, ihana viesti. Kerroin omalle tyttärelleni tästä jututsta ja hän veti herneen nenään ja syvälle. Sanoi ettei halua kuulla koko jutusta ja lopeta se heti, YÄK. Tämä tyttäreni on parhaillaan raskaana ensimmäistä kertaa ja sanoi etten kelpaa mummuksi enää. Lapset osaa satuttaa. Nuoremmalle tyttärelleni en ole uskaltanut edes kertoa. Olo on syyllinen ja tunnen olevani outo/hullu ym.
Mutta minkäs teet tunteille, ei niitä voi annostella kuin aspiriinia. Vaikka haluasikin. Tämä mun kaveri on aivan huipputyyppi, meillä oikeesti on sielujen yhteys. Vaikka olen aika varma, että tämä menee ohi, koska hän on myös ikäistensä mielestä komea ja hyvä seuramies.
So far on aika positiivista ollut vastaukset :)
Ainakin siinä mielessä, että homma voi toimia ikäerosta huolimatta.
"Rakastuin/ihastuin itseäni 16v nuorempaan mieheen. Niin siinä ei ollenkaan pitänyt käydä."
Olen ollut reilu 6kk yhdessä itseäni yli 10v vanhemman naisen kanssa. Sovimme alussa, että pidetään vain hauskaa vailla suuria tunteita... Mutta ei se mennyt niin, välit lämpenivät aikalailla ja ne tunteet vaan puski mukaan, ei sille mitään voinut.
Itselläni on 13v nuorempi mies. Asumme yhdessä. Itse olen 48v. Mies sanoo aina että ne on vaan lukuja. Pää-asia että ihminen on onnellinen oli ikä mikä tahansa. Pitäisikö meidän elää muiden ehdoilla. ISO EI. Tyttäreni hyväksyy tämän ja olen myös 3v. tytön mummi. Jos ei hyväksyisi, se olisi hänen häpeänsä. Otin myös tatuoinnin koska olen aina sellaisen halunnut. Tyttären isä ei aikanaan halunnut että otan sellaista vaikka hänellä itsellään niitä oli. Erosta on n, 2,5v aikaa ja vihdoin olen oppinut elämään niinkuin haluan. Parempi olla välittämättä tosikoista. Onneksi niitä on vähemmän. Jos joku sanoo sinulle miksi olet nuoremman kanssa , niin sinullakin on oikeus kysyä esim. miksi olet vanhan, lihavan, laihan, juopon yms. kanssa. Ei muuta kuin elämään elämää niinkuin haluaa, se voi olla pirun lyhyt.......
Kertomuksenne on olleet positiivisia, homma voi toimia ikäerosta huolimatta :)
Mutta alkup. kysymyksiini en ole kunnon vastauksia tai edes arvauksia saanut.
Miksi ihmiset näkevät ikäeron ongelmana?
ehkä se juontaa juurensa siitä, millä tavoin useat eri-ikäisten parisuhteet on aiemmin ja vieläkin nykyään muodostuneet.
Jos mies on reilusti vanhempi, liian usein asetelma on ollut se, että on lähdetty pitkästä liitosta pettämällä ja tilalle on tullut tämä nuori nainen.
Arvioijat ja arvostelijat saattavat todella miettiä, onko miehellä jokin ikäkriisi, jolloin pitää hetkisen esittää itselleen ja muille jotain kunnon sonnia ja supermiestä.
Siihen kelpaa tässä yhteiskunnassa meriitiksi kivannäköinen nuori nainen.
Tokikin joku mies voi olla ihan tosissaankin löytänyt elämänkumppanin reilusti nuoremmasta tai vanhemmasta naisesta. Usein vain se alkuvaiheen mielenkiinto tuppaa olemaan jotain pikkuisen kicksahtavaa....eli saa kunnon säväreitä ikäerosta.
Kai se siitä sitten tasoittuu, ja tulee arki mukaan kaikkine koukeroineen, eikä se ikä enää näy muussa, kuin fysikaalisissa muutoksissa.