En oikein ole vielä näistä kaikista jutuista perillä. Mietin vaan että pienentääkö turbo polttoainekuluja? Jos siis on vaikka kaksi periaatteessa samanlaista 2-litran moottoria, niin onko turbolla varustetussa koneessa pienemmät polttoaine menot?
Vähentääkö turbo bensankulutusta
Riemukuplan melkein omistaja
31
10862
Vastaukset
- ratkaisee
normaalissa, rauhallisessa ajotavassa turbo pienentää kulutusta. Rajumpi ajotyyli turbon kanssa taas nostaa kulutusta reippaasti vapaasti hengittävää suuremmaksi.
- >>TurbotOn<<
Turboahdin ei itsessään suoranaisesti pienennä polttoaineenkulutusta mutta ei sitä välttämättä lisääkään.Kaikki kulutus on riippuvainen kaasujalan asennosta kuten todettiin.Auton liikkumiseen tarvitaan energiaa ja autossa se energia otetaan polttoaineesta.Mitä nopeammin liikutaan,sitä enemmän kuluu energiaa.Tämä on ihan perusfysiikkaa.
Polttomoottorin hyötysuhdetta pakokaasuahdin tosin parantaa jonkinverran,koska sillä saadaan osa pakokaasujen liike/lämpöenergiasta hyötykäyttöön.Tämä siis teoriatasolla : )- bbv
Pitäneekö tuo viimeisin väite paikkansa? Turboahdinhan käyttää pakokaasujen liike-energiaa vain ja ainoastaan itsensa pyörittämiseen ja ellei ole turboahdinta, ei tarvita sen pyöritysenergiaakaan.
Muutenhan turboahdin ei ota pakokaasuenergiaa "talteen", kuten eräässäkin ketjussa väitettiin, eikä näinollen hyötykäyttöön, kuten mainitset.
Jätän silti avoimeksi kysymyksen polttoaineen kulutuksesta. - >>TurbotOn<<
bbv kirjoitti:
Pitäneekö tuo viimeisin väite paikkansa? Turboahdinhan käyttää pakokaasujen liike-energiaa vain ja ainoastaan itsensa pyörittämiseen ja ellei ole turboahdinta, ei tarvita sen pyöritysenergiaakaan.
Muutenhan turboahdin ei ota pakokaasuenergiaa "talteen", kuten eräässäkin ketjussa väitettiin, eikä näinollen hyötykäyttöön, kuten mainitset.
Jätän silti avoimeksi kysymyksen polttoaineen kulutuksesta.Eikö hyötysuhde silloin parane jos pakokaasujen lämpö/liike-energia otetaan osittain talteen käyttämään ylimääräistä laitetta,eli tässä tapauksessa turboa? : )
Diesel-moottoreissa hyötysuhde paranee vielä selkeämmin==> http://fi.wikipedia.org/wiki/Turboahdin - bbv
>>TurbotOn<< kirjoitti:
Eikö hyötysuhde silloin parane jos pakokaasujen lämpö/liike-energia otetaan osittain talteen käyttämään ylimääräistä laitetta,eli tässä tapauksessa turboa? : )
Diesel-moottoreissa hyötysuhde paranee vielä selkeämmin==> http://fi.wikipedia.org/wiki/TurboahdinMiten niin talteen? Pakokaasuenergiaa ei oteta minkään muun käyttövoimaksi kuin turboahtimen ja, ellei siis turboahdinta ole, ei sen pyörittämiseen tarvita energiaakaan.
Wikipedia ei ole aina täysin luotettava lähde, mutta: "Turboja käytetään, koska ne lisäävät bensiinimoottorin teho-painosuhdetta ja sen lisäksi parantavat dieselmoottorin hyötysuhdetta. " Eli turboahdin ei lisää bensiinimoottorin hyötysuhdetta tämän mukaan.
Kokonaan toinen asia on mm. Scanian käyttämä pakokaasuturbiini, jossa vielä turboahtimen jälkeenkin pakokaasuissa jäljellä olevaa lämpö/liike-energiaa hyödynnetään ottamalla sitä turbiinilla vaihteistoon. Mutta tästä ei ole kyse silloin, kun puhutaan turboahtamisesta. - >>TurbotOn<<
bbv kirjoitti:
Miten niin talteen? Pakokaasuenergiaa ei oteta minkään muun käyttövoimaksi kuin turboahtimen ja, ellei siis turboahdinta ole, ei sen pyörittämiseen tarvita energiaakaan.
Wikipedia ei ole aina täysin luotettava lähde, mutta: "Turboja käytetään, koska ne lisäävät bensiinimoottorin teho-painosuhdetta ja sen lisäksi parantavat dieselmoottorin hyötysuhdetta. " Eli turboahdin ei lisää bensiinimoottorin hyötysuhdetta tämän mukaan.
Kokonaan toinen asia on mm. Scanian käyttämä pakokaasuturbiini, jossa vielä turboahtimen jälkeenkin pakokaasuissa jäljellä olevaa lämpö/liike-energiaa hyödynnetään ottamalla sitä turbiinilla vaihteistoon. Mutta tästä ei ole kyse silloin, kun puhutaan turboahtamisesta.-Tarkoitan periaatteessa,että kun tavallisesti pakokaasujen virtausenergia haihtuu pakosarjan/putken kautta taivaantuuliin,niin kun tätä energiaa käytetään edes jossain määrin hyödyksi(ahtimen pyörittämiseen)tämä parantaa moottori hyötysuhdetta.Polttomoottorihan on hyötysuhteltaan erittäin huono.Taitaa bensamoottori hukata polttoaineen sisältämästä energiasta n.70-75 prosenttia eniten lämpöhäviöihin.Osa tästä lämpöenergiasta häviää siis pakokaasujen mukana ilmaan.Kun tämä "hukkalämpö" otetaan edes osittain hyötykäyttöön silloin se vähentää bensassa olevan energian hukattavaa määrää,koska tämä energia joutuu tekemään "työtä".Tämä työ taas saa aikaan tarvittassa sen,että moottoriin saadaan "työnnettyä" enemmän ilmaa ja kun tähän ilmaan vielä sekoitetaan enemmän polttoainetta se mahdollistaa suuremman tehon jne...
"Pakokaasuenergiaa ei oteta minkään muun käyttövoimaksi kuin turboahtimen...."
-Pakokaasujen energiaa käytetään mm.pakokaasujarrussa,tosin isoissa dieselmoottoreissa,että sikäli sekin ohi aiheen mutta mainitaan nyt kuitenkin : ) - joku
>>TurbotOn<< kirjoitti:
-Tarkoitan periaatteessa,että kun tavallisesti pakokaasujen virtausenergia haihtuu pakosarjan/putken kautta taivaantuuliin,niin kun tätä energiaa käytetään edes jossain määrin hyödyksi(ahtimen pyörittämiseen)tämä parantaa moottori hyötysuhdetta.Polttomoottorihan on hyötysuhteltaan erittäin huono.Taitaa bensamoottori hukata polttoaineen sisältämästä energiasta n.70-75 prosenttia eniten lämpöhäviöihin.Osa tästä lämpöenergiasta häviää siis pakokaasujen mukana ilmaan.Kun tämä "hukkalämpö" otetaan edes osittain hyötykäyttöön silloin se vähentää bensassa olevan energian hukattavaa määrää,koska tämä energia joutuu tekemään "työtä".Tämä työ taas saa aikaan tarvittassa sen,että moottoriin saadaan "työnnettyä" enemmän ilmaa ja kun tähän ilmaan vielä sekoitetaan enemmän polttoainetta se mahdollistaa suuremman tehon jne...
"Pakokaasuenergiaa ei oteta minkään muun käyttövoimaksi kuin turboahtimen...."
-Pakokaasujen energiaa käytetään mm.pakokaasujarrussa,tosin isoissa dieselmoottoreissa,että sikäli sekin ohi aiheen mutta mainitaan nyt kuitenkin : )Diisel moottorin hyötysuhde paranee ahtimen kanssa.. TD vie vähemmän kun pelkkä D, johtuen siitä että polttoaineen määrä ei ole suhteessa ilmaan vakio, vaan muuttuu kuormituksen mukaan. otto moottorissa seos suhde on vakio, tosin uusissa suorasuihkutus moottoreissa tilanne on sama kun diiselissä.
Tavallisessa bensiini koneessa turbo ei vähenennä kulutusta, vaan tietenkin lisää, koska polttoainetta tarvitaan lisää, kun ilmankin määrä kasvaa..
Tosin sama teho saadaan pienemmästä mootorista, jolloin auto kevenee ja kitka pienenee... normaali ajossa voidaan siis käytää pienempää poltoiane/ilma määrää ja vain tarvittaessa ahtimen tuomaa lisätehoa, jolloin kulutus pienenee.
Turbo hyödyntää kyllä pakokaasujen hukka energiaa, mutta hyötyä syntyy vain remmiahtimeen verrattuna. remmiahdin kun saa voimansa vain kampiakselilta.
Pakokaasujarru tukkii pakoputken ja näin jarrutaa moottoria. - bbv
>>TurbotOn<< kirjoitti:
-Tarkoitan periaatteessa,että kun tavallisesti pakokaasujen virtausenergia haihtuu pakosarjan/putken kautta taivaantuuliin,niin kun tätä energiaa käytetään edes jossain määrin hyödyksi(ahtimen pyörittämiseen)tämä parantaa moottori hyötysuhdetta.Polttomoottorihan on hyötysuhteltaan erittäin huono.Taitaa bensamoottori hukata polttoaineen sisältämästä energiasta n.70-75 prosenttia eniten lämpöhäviöihin.Osa tästä lämpöenergiasta häviää siis pakokaasujen mukana ilmaan.Kun tämä "hukkalämpö" otetaan edes osittain hyötykäyttöön silloin se vähentää bensassa olevan energian hukattavaa määrää,koska tämä energia joutuu tekemään "työtä".Tämä työ taas saa aikaan tarvittassa sen,että moottoriin saadaan "työnnettyä" enemmän ilmaa ja kun tähän ilmaan vielä sekoitetaan enemmän polttoainetta se mahdollistaa suuremman tehon jne...
"Pakokaasuenergiaa ei oteta minkään muun käyttövoimaksi kuin turboahtimen...."
-Pakokaasujen energiaa käytetään mm.pakokaasujarrussa,tosin isoissa dieselmoottoreissa,että sikäli sekin ohi aiheen mutta mainitaan nyt kuitenkin : )Hyötysuhde on käytetty polttoainemäärä per akselitehona saatu kilowattituntimäärä (hevosvoimatuntimäärä) ja sillä sipuli. Kaikki muu on haihattelua.
Jos turboahdin aiheuttaa kivaa vinkuvaa ääntä, mutta ei nosta akselitehoa, ei hyötysuhde nouse. Jos pakokaasuenergiaa käytetään ahtimen pyörittämiseen, mutta akseliteho ei nouse, ei moottorin hyötysuhde parane.
Ja kuten nimimerkki Sitroen ketjun lopussa toteaa, ahdettu bensakone yleensä kuluttaa enemmän polttoainetta kuin vastaavan kokoinen ahtamaton eli vapari, mitoitussyistä johtuen.
Niinpä vastaus ketjun alkuperäiseen kysymykseen on, että samankokoinen bensakone syö ahdettuna versiona enemmän polttoainetta kuin vapari. - Teknisen laitteen
bbv kirjoitti:
Hyötysuhde on käytetty polttoainemäärä per akselitehona saatu kilowattituntimäärä (hevosvoimatuntimäärä) ja sillä sipuli. Kaikki muu on haihattelua.
Jos turboahdin aiheuttaa kivaa vinkuvaa ääntä, mutta ei nosta akselitehoa, ei hyötysuhde nouse. Jos pakokaasuenergiaa käytetään ahtimen pyörittämiseen, mutta akseliteho ei nouse, ei moottorin hyötysuhde parane.
Ja kuten nimimerkki Sitroen ketjun lopussa toteaa, ahdettu bensakone yleensä kuluttaa enemmän polttoainetta kuin vastaavan kokoinen ahtamaton eli vapari, mitoitussyistä johtuen.
Niinpä vastaus ketjun alkuperäiseen kysymykseen on, että samankokoinen bensakone syö ahdettuna versiona enemmän polttoainetta kuin vapari.Hukkaamasta energiasta edes osa saadaan "hyötykäyttöön" se parantaa laitteen hyötysuhdetta,eli pienentää energiahukkaa.Tämä opetetaan jo ihan ensimmäisinä vuosina peruskoulussa fysiikantunneilla!!Ei siinä pitäisi mitään rautalankoja tarvita.
- bbv
Teknisen laitteen kirjoitti:
Hukkaamasta energiasta edes osa saadaan "hyötykäyttöön" se parantaa laitteen hyötysuhdetta,eli pienentää energiahukkaa.Tämä opetetaan jo ihan ensimmäisinä vuosina peruskoulussa fysiikantunneilla!!Ei siinä pitäisi mitään rautalankoja tarvita.
Ei hyvää päivää kun on vaikeata taas.
Turboahdin itsessään ei lisää moottorin tehoa.
Se mahdollistaa tehon lisäämisen, mutta tehon lisäämiseen tarvitaan polttoaineen ja ilman seosta, aivan kuten vapaastihengittävässäkin.
Ja jos pakokaasujen hukkaenergiaa käytetään jonkun sellaisen laitteen pyörittämiseen, joka EI VÄHENNÄ moottorin polttoaineen kulutusta, ei sillä ole merkitystä hyötysuhteen kannalta. Ks. vielä kerran se wikipediankin teksti.
Eli turboahdin ei ota mitään energiaa mihinkään hyötykäyttöön verrattuna vapaasti hengittävään ts. turboahtimettomaan moottoriin. Totta on, että verrattuna mekaanisella ahtimella varustettuun moottoriin, turboahtimen tehonkulutus on oleellisesti pienempi ja näin ollen turboahdetun moottorin hyötysuhde on parempi kuin mekaanisesti ahdetun. Mutta siitä ei ollut kyse tässä ketjussa vaan kyse oli vapaastihengittävän ja turboahdetun moottorin erosta myös hyötysuhteen kannalta.
Ei kai nyt joku kuvittele, että turboahtimen pyörintäenergiaa jotenkin hyödynnetään moottorissa muutenkin kuin ahtamisen kannalta? Älkääs nyt. - bbv
Teknisen laitteen kirjoitti:
Hukkaamasta energiasta edes osa saadaan "hyötykäyttöön" se parantaa laitteen hyötysuhdetta,eli pienentää energiahukkaa.Tämä opetetaan jo ihan ensimmäisinä vuosina peruskoulussa fysiikantunneilla!!Ei siinä pitäisi mitään rautalankoja tarvita.
Mennäänpä nyt asian ytimeen, kun kerran tuntuu näin kovasti käsite "hyötysuhde" kiinnostavan.
Kaadetaan litra bensaa (asianmukaisen syöttölaitteiston läpi tietenkin) kahden litran vapaastihengittävään moottoriin, ja mitataan, kuinka monta kilowattituntia moottorin akselilta saadaan. Kun tunnetaan bensiinin energiasisältö, voidaan hyötysuhde laskea helposti.
Sitten kaadetaan litra bensaa turboahdettuun kaksilitraiseen moottoriin ja tehdään sama kilowattituntimittaus. Tehonkäyttösyklistä riippuen tulos on sama tai todennäköisesti hieman huonompi ts. kilowattitunteja syntyy hieman vähemmän samalla polttoaineen kulutuksella (ks. muutkin tämän ketjun kommentit).
Miten ihmeessä jälkimmäisen vaihtoehdon moottorin hyötysuhde voi olla parempi jos se kerran on sama tai huonompi? - >>TurbotOn<<
bbv kirjoitti:
Ei hyvää päivää kun on vaikeata taas.
Turboahdin itsessään ei lisää moottorin tehoa.
Se mahdollistaa tehon lisäämisen, mutta tehon lisäämiseen tarvitaan polttoaineen ja ilman seosta, aivan kuten vapaastihengittävässäkin.
Ja jos pakokaasujen hukkaenergiaa käytetään jonkun sellaisen laitteen pyörittämiseen, joka EI VÄHENNÄ moottorin polttoaineen kulutusta, ei sillä ole merkitystä hyötysuhteen kannalta. Ks. vielä kerran se wikipediankin teksti.
Eli turboahdin ei ota mitään energiaa mihinkään hyötykäyttöön verrattuna vapaasti hengittävään ts. turboahtimettomaan moottoriin. Totta on, että verrattuna mekaanisella ahtimella varustettuun moottoriin, turboahtimen tehonkulutus on oleellisesti pienempi ja näin ollen turboahdetun moottorin hyötysuhde on parempi kuin mekaanisesti ahdetun. Mutta siitä ei ollut kyse tässä ketjussa vaan kyse oli vapaastihengittävän ja turboahdetun moottorin erosta myös hyötysuhteen kannalta.
Ei kai nyt joku kuvittele, että turboahtimen pyörintäenergiaa jotenkin hyödynnetään moottorissa muutenkin kuin ahtamisen kannalta? Älkääs nyt.Ei voi sanoa muuta kuin hohhoijaa! *haukotus*
- bbv
>>TurbotOn<< kirjoitti:
Ei voi sanoa muuta kuin hohhoijaa! *haukotus*
Väsyttikö silloin peruskoulun fysiikantunneillakin samaan tapaan? Ilmeisesti.
- >>TurbotOn<<
bbv kirjoitti:
Väsyttikö silloin peruskoulun fysiikantunneillakin samaan tapaan? Ilmeisesti.
Ei ollut koulussa millään tunnilla vaikeuksia pysyä hereillä.Keskiarvo mm.fysiikan arvosanoissa oli selkeästi keskitason yläpuolella.
Sinun kannattaisi muuten yrittää lukea ja ymmärtää kirjoituksia hieman paremmin,ettet sekoittaisi eri kirjoittajien kirjoituksia keskenään!!Lukemalla kirjoittajan nimimerkki auttaa tässä asiassa. - bbv
>>TurbotOn<< kirjoitti:
Ei ollut koulussa millään tunnilla vaikeuksia pysyä hereillä.Keskiarvo mm.fysiikan arvosanoissa oli selkeästi keskitason yläpuolella.
Sinun kannattaisi muuten yrittää lukea ja ymmärtää kirjoituksia hieman paremmin,ettet sekoittaisi eri kirjoittajien kirjoituksia keskenään!!Lukemalla kirjoittajan nimimerkki auttaa tässä asiassa.Sinun kanssasihan tässä hyötysuhteesta on keskusteltu. Jos joku sinne tuikkaa väliin kokemuksiaan peruskoulun fysiikantunneista, niin eikö meillä itse kullakin ole kokemusta niistä?
Eikä todellakaan joku "niin kun tätä energiaa käytetään edes jossain määrin hyödyksi(ahtimen pyörittämiseen)tämä parantaa moottori hyötysuhdetta" -väite tue edes peruskoulun fysiikantunneilla opittua.
Mutta antaa olla, eiköhän tässä asia kysyjälle ja lukijoille jo selvinnyt. - >>TurbotOn<<
bbv kirjoitti:
Sinun kanssasihan tässä hyötysuhteesta on keskusteltu. Jos joku sinne tuikkaa väliin kokemuksiaan peruskoulun fysiikantunneista, niin eikö meillä itse kullakin ole kokemusta niistä?
Eikä todellakaan joku "niin kun tätä energiaa käytetään edes jossain määrin hyödyksi(ahtimen pyörittämiseen)tämä parantaa moottori hyötysuhdetta" -väite tue edes peruskoulun fysiikantunneilla opittua.
Mutta antaa olla, eiköhän tässä asia kysyjälle ja lukijoille jo selvinnyt.Joo annetaan olla asian,mutta laitan yhden linkin vielä missä on juttua turbomoottorista ja sen hyötysuhteesta.Tosin sinä tietysti olet viisaampi kuin internet mutta luepa vaikka muuten vaan linkki ==> http://wapedia.mobi/fi/Turbo
- bbv
>>TurbotOn<< kirjoitti:
Joo annetaan olla asian,mutta laitan yhden linkin vielä missä on juttua turbomoottorista ja sen hyötysuhteesta.Tosin sinä tietysti olet viisaampi kuin internet mutta luepa vaikka muuten vaan linkki ==> http://wapedia.mobi/fi/Turbo
mutta en ymmärrä pointtiasi. Antamassasi linkissä on sivu, jossa sanotaan mm. "Turboja käytetään, koska ne lisäävät bensiinimoottorin teho-painosuhdetta ja sen lisäksi parantavat dieselmoottorin hyötysuhdetta." Ei sanaakaan hyötysuhteen paranemisesta bensakoneen kohdalla (KOSKA SITÄ EI TAPAHDU).
Sitten: "Turbojen etuna mekaanisiin ahtimiin verrattuna on se, että ne hyödyntävät muutoin hukkaan menevää pakokaasun energiaa." Vaan kun puhe ei ollut mekaanisesti ahdetun ja turboahdetun erosta (viittasin tähän jo aiemmin) vaan vapaastihengittävän moottorin ja turboahdetun erosta.
Eli siis ei riitä että tekstin löytää, lukee ja osaa tehdä sinne linkin, se pitäisi vielä ymmärtääkin. Ja jos tuon tekstin perusteella pysyt väitteessäsi, että verrattuna vapaastihengittävään bensakoneeseen turbomoottorin hyötysuhde on parempi, koska se käyttää pakokaasujen jäännösenergiaa turboahtimen pyörittämiseen, kysymys on juuri luetun ymmärtämisen tekemättä jättämisestä. Tässä tekstissä nimittäin ei ole sanaakaan, joka tukisi väitteitäsi. - paranee, bensan ei
>>TurbotOn<< kirjoitti:
Eikö hyötysuhde silloin parane jos pakokaasujen lämpö/liike-energia otetaan osittain talteen käyttämään ylimääräistä laitetta,eli tässä tapauksessa turboa? : )
Diesel-moottoreissa hyötysuhde paranee vielä selkeämmin==> http://fi.wikipedia.org/wiki/TurboahdinDieselin terminen hyötysuhde paranee turbolla, mutta bensiinimoottorin terminen hyötysuhde ei parane turbon avulla. facto. Dieseliä voi yliahtaa ahtimella, mutta bensiinikoneessa polttoaineen ja ilman suhde pitää pysyä vakiona, joten jos ilman määrää ahdetaan lisää, niin polttoainetta pitää olla enemmän. Ymmärräthän, että osakaasulla sylinteriin menevää ilmaa rajoitetaan (kaasuläpällä tai imuventtiilien nostolla).
- ja otto
paranee, bensan ei kirjoitti:
Dieselin terminen hyötysuhde paranee turbolla, mutta bensiinimoottorin terminen hyötysuhde ei parane turbon avulla. facto. Dieseliä voi yliahtaa ahtimella, mutta bensiinikoneessa polttoaineen ja ilman suhde pitää pysyä vakiona, joten jos ilman määrää ahdetaan lisää, niin polttoainetta pitää olla enemmän. Ymmärräthän, että osakaasulla sylinteriin menevää ilmaa rajoitetaan (kaasuläpällä tai imuventtiilien nostolla).
mootorien keskinäinen vertailu:
Maakulkuneuvojen polttomoottorit jaetaan nykyisin kahteen pääryhmään: ottomoottoreihin ja dieselmoottoreihin. Otto moottoreihin kuuluu yleisemmin käytetty bensiini moottori ja harvemmin käytetty kaasu moottori, joka käy esim metaanikaasulla. Ottomootoria sanottiin ennen yleisesti räjähdysmoottoriksi ja dieselmoottoria tasapainemoottoriksi.
Polttomoottoreita suunniltaessa on turvauduttava ns. kiertoprosessien teoreettiseen tarkasteluun. Lähdetään ns. ihannekoneesta ja pyritään rakennettava kone saamaan mahdollisimman lähelle tätä ihannekonetta - läheskään lähelle ei koskaan päästä. Rakennettua konetta koeajettaessa sitten nähdään,missä määrin teoria on pitänyt paikkansa ja
- Kulutus pienenee
Kun otetaan vertailuun 2-litranen vapari ja samantehoinen ahdettu 1.5-litranen niin silloin 1.5 litranen on taloudellisempi.
Tuulilasin autotaulukosta tämä asia selviää helposti.
www.tuulilasi.fi - ..koneessa...
..sen takia, että sisälle saadaan enemmän happea jotta voidaan polttaa enemmän polttoainetta. Päättele siitä.
- Ketjun aloittaja
...tarkoittanut kulutusta nk.normaaliajossa.On selvää,että kun moottoria kuormitetaan ja otetaan vaikka maksimeja ulos nousee turbon kulutus vaparia suuremmaksi jo pelkästään siitä syystä,että tehoja on turbossa enemmän.Teho ei synny tyhjästä.Siihen tarvitaan energiaa(polttoainetta).
- bbv
Väitteesi pätee dieselkoneeseen, joka ahtimen avulla voi toimia ilmaylijäämällä ja käy pehmeämmin, taloudellisemmin ja puhtaammin.
Sen sijaan bensakoneessahan moottori ei käy polttoaineella vaan polttoaineen ja ilman seoksella. Näin ollen turboahdin ei lisää hapen määrää bensakoneessa; tällöinhän kone kävisi koko ajan laihemmalla ja näinhän asia ei ole eikä saa olla.
Eli: Ahdin on koneessa sen takia, että sisälle saadaan enemmän ilman ja polttoaineen seosta (kaasua), jolloin samankokoisesta moottorista voidaan ottaa enemmän tehoa verrattuna vapaastihengittävään.
- ja ei vähennä
Jos kyseessä on esim 2.litraiset koneet, niin turbollinen kuluttaa enemmän kaikissa niissä käyntinopeuksissa missä turbo ahtaa palotilaan ilmaa..
Mutta.. Jos otetaan tehoiltaan samantehoiset autot käsittelyyn, ja turbollinen on näinollen pienempi iskutilavuudeltaan, niin silloin turbollinen kone on kulutukseltaan pienempi, väännön ollessa kuitenkin vaparia isompi.
Tämä on syy siihen, miksi autoteollisuus menee jatkuvasti kohti turbomoottoreita. Pienemmästä koneesta saadaan sama teho kuin isommasta, mutta pienemmällä kulutuksella.
Hyviä esimerkkejä on VW:n kaksoisahdettu(mekaaninen ja turbo) 1.4tsi sekä BMW:n 1.6l mottori, jossa on kaksi turboahdinta. Myös muita esimerkkejä löytyy, esim fiiatilta. näistä 1.2-1.6 litraisista ahdetuista koneista oteaan 1.8-2.5 litran vapaastihengittävien koneiden tehot, mutta kulutus on n15%-30% pienempi kuin vastaavatehoisin vapareiden.
Tätä esimerkkiä tulevat seuraamaan kaikki valmistajat.. Bensakoneiden tulevaisuus on pieneissä ahdetuissa voimanpesissä. - Jos
Jos ajotyyli ei muut niin kyllä. Jos sulla on esim. 2.0 120hp/176nm vapari puristukset (10.3). paras vääntö noin 2800nm paikkeilla ja laitat siihen kohtuu pienen turbon (garrett T25 tai vastaava) Noilla puristuksilla takomännillä voi ahtaa turvallisesti 0,5bar. Odotettu hp/nm 160-170hp/220-240nm paras vääntö 2200-2500 paikkeilla eli juuri siellä missä sitä tarvitaan normaaliajossa.
Jos et anna sille enempää kenkää kun ennen, niin soppaa kuluu hyvin todennäköisesti vähemmän. - kyllä.....
joku "guru" sanoi puuturbon vähentävän kulutusta,hän "guru kyllä sen tietää kun sellaisen asentanutkin kuulemma,kysäseppäs häneltä....
- bbv
Vastauksena varsinaiseen kysymykseesi: turbo ei välttämättä vähennä polttoaineen kulutusta. Itselläni on nyt kaksi 20-venttiilisellä koneella olevaa Volvo 850:ä, joista toisessa on ahdin ja toisessa ei ja äkkiseltään näyttäisi, että tasaisessa maantieajossa (moottoritiellä) se vapari kulkee selvästi pienemmällä. Toisaalta, senkin kulutus kaupunkiajossa nousee huimasti.
Näiden autojen välistä kulutuseroa en osaa selittää, tietenkin se saattaa johtua säädöistäkin, mutta molemmat pitäisi olla koko lailla säädöissään.
Mutta yleisellä tasolla asia on toisin, kuten ketjussa on jo tullutkin esiin. Käyttämällä suhteellisen pienikokoista moottoria saadaan kitkat ja muut häviöt pysymään pieninä ja kaasunvaihto ihanteellisena, niin kauan kuin tarvitaan pieniä tehoja ts. normaaliajossa. Sitten kun tarvitaan runsaasti tehoa esim. maantiekiihdytyksissä, ahdin auttaa ottamaan moottorista tehoa. Näin voidaan moottori mitoittaa esim. 100 hv:n mukaan ja tehdä siitä esim. 1.6-litrainen ja näin suhteellisen pienikulutuksinen, ja varustaa se ahtimella, jolloin moottorista voidaan ottaa 150 hv, joka riittää keskikoon autolle kiihdytyksissäkin mukavasti. Tässä sitten tietysti kaasujalka vaikuttaa kokonaiskulutukseen.puristussuhde on pienempi kuin vapaastihengittävän joten osakuormalla (jota normaaliajo on) sen hyötysuhde on huonompi ja siten kulutus suurempi. Puristussuhde ei voi olla sama molemmissa, koska suuremmalla kuormituksella turbokoneen puristuspaineet nousisivat niin suuriksi, että kone nakuttaisi ja sitten hajoaisi.
- puolet pienempi
kulutus turboautomaatilla. Turbo pukkaa juuri sopivasti kun turbiini saavuttaa stallspeedin.
Tosin silloinkaan ei puhuta taloudellisuusajosta ;) Maantiellä liikkuminen todella vaivatonta mikäli tarve vatii. Muutoin kulutus aikalailla samoissa.- merkitystä
mistä näitä teoriateroja riittää.moni vastaajista on varmaankin insinööriopiskelijoita,jopa diplomi.se joka haluaa turbon,ostaa sellaisen.tuskin tuo kulutusero on vaikuttanut ostopäätökseen,puolin tai toisin.ihme kysymyksiä ja vielä ihmeellisempiä vastauksia.
- käytännössä on
merkitystä kirjoitti:
mistä näitä teoriateroja riittää.moni vastaajista on varmaankin insinööriopiskelijoita,jopa diplomi.se joka haluaa turbon,ostaa sellaisen.tuskin tuo kulutusero on vaikuttanut ostopäätökseen,puolin tai toisin.ihme kysymyksiä ja vielä ihmeellisempiä vastauksia.
ahdettu kone kehittää maksimiväännön liki tuhat kierrosta alempaa kutenmyös huomattavasti enemmän sitä itseään eli newtonmetrejä kymmeniä prosentteja vaparia enemmän samalla kierrosluvulla.
Nämä asiat mahdollistivat sen että ainakin omalla kohdalla/ajotyylillä vapariautomaatti hörppi liki kaksikymmentä litraa kaupunkiajossa ja ahdettu vastaava vajaan kaksitoista litraa.
Tämä ei sitten ole teroteoriaa vaan ihan omakohtaista käytännön kokemuksiin perustuvaa triviaa kymmeneltä vuodelta. Turbolla voi ajaa myös taloudellisesti jos haluaa tosin itse en sitä harrasta. Turbo myös siitä hauska peli että pikku "viri" pudottaa sekakulutusta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta781805Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt181689- 161504
50+ naiset kyl
Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin191193En voi sille mitään
Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee121184Välitän sinusta mies
Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv61182hieman diabetes...
Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo121136Annetaanko olla vaan
Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N291131Miten joku voi käyttää koko elämänsä
siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää61119Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata
Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot71104