Ämmämäisin ja äijämäisin tapasi

mun ämmämäisin tapa vetästä höylällä nännikarvat pois ja äijämäisin on juoda joskus punkkua suoraan pullosta =)

Kaikkein äijämäisin tapani taitaa olla äänekäs röyhtäily ja piereskely ilman estoja. Huom! Ei julkisilla paikoilla kuitenkaan.

Muitakin äijämäisiä tapoja on, esim. jos pitää valita katsonko romanttisen komedian vai verimäiskehorrorin jossa pistetään halki, poikki ja pinoon, niin horror voittaa aina. Siis mieluummin vaikka Hostel kuin Legally Blonde.

Ämmämäisin tapani on käydä kaikenmaailman hemmottelevissa kasvohoidoissa ja jalkahoidoissa ja käsihoidoissa yms. Minua ei hirvitä yhtään maksaa 160 euroa 90 minuutin luksus-jalkahoidosta. Se on varmaan aika ämmämäistä.

on pakko olla se kun jos tiellä on etanoita taikka kastematoja niin mä kiljasen melkein joka kerta. Ja sit on pakko hypähdellä niitä etanoita ja kastematoja karkuun.

Äijämäisin. Ehkä se riidanhaastaminen ton yläkerran ukon kanssa. Ja asenne et kaikesta selvitään ite.

Eipä ole tullut mieleen kysellä muiden mielipiteitä tavoistani...

Itse en vaivaudu arvioimaan tapojani.

Ämmämäisiä tapoja multa löytyy takuulla aika paljon, yks mistä mulle tulee ämmämäisin olo on iltarituaalit tuhottoman moninen puteleineen ja vanutupponeen... Hirveetä läträystä mutta joskus ihan kivaakin.

Löytyy kai jokaisesta pieni annos äijääkin mutta mitkä edes luetellaan äijämäisiks tavoiks? Esim. mun exä oli tavoiltaan erittäin sisäsiisti enkä saanut nyt mitään sellaista tapaa päähäni mitä mä ajattelisin olevan siinä oikein kunnolla äijämäistä paitsi ehkä kaukosäätimen omistushalukkuus (mun kuuleman mukaan yleisempää miehille omia kaukosäädin). Luetaanko sohvalla syöminen, suoraan purkista juominen? Noita mä nimittäin joskus harrastan. Paitsi että juon suoraan purkista ainoastaan kiireessä kuten esim tänä aamuna.

Poikaystävän mukaan mun intoni röyhtäillä ja olla onnistuneista suorituksista avoimen ylpeä on varmaan äijämäisintä.
Omasta mielestäni äijämäisintä minussa on se puoli, joka tykkää katsoa mäkihyppyä keskikalja kädessä tai istua baarissa tuopin äärellä formuloita tai jalkapalloa vahdaten (formulat tosin jääneet viime vuosina vähemmälle).

Ämmämäistä minussa on unentarve. En ikinä pystyisi valvomaan vuorokautta eikä minusta ole mihinkään alle 7 tunnin yöunien jälkeen. On niitä kyllä muitankin, mutta nämä tulivat ekana mieleen.

on varmaankin yks äijämäisimmistä tavoistani, siinä virtahepokin kalpenee kun meikäläinen täräyttää kunnon tupla/tripla aivastuksen. Naisellisin vois olla esim. se että mulla on neuroosi pestä käsiä kokoajan, ei puhettakaan et voisin alkaa syömään jos en oo pessy käsiä just.

melko usein suoraan maitopurkista. Yksinasujalle se on sallittua. Sukkia löytyy usein lattioilta. Onhan noita varmaan muitakin äijämäisiä tapoja.

Ämmämäistä lienee se, että tykkään hoitaa aamutoimet todella rauhallisessa tempossa. Samoin yöunet saa olla mahdollisimman pitkät. Ei puhettakaan 6-7 tunnin yöunista.

Istua tietokoneen ääressä ja nakuttaa keskustelupalstalle. Äijämäisin tapani on pitää lupaukseni.

Äijämäisintä sellainen, kun pitää itsepäisesti "olla oikeassa" ja jankata. Ämmämäisintä sitten sellainen kauniiden ja turhien tavaroiden ihastelu.

Akkamaisin tapa saattaisi olla se, että arvioin ja arvostelen mielelläni ihmisten ulkonäköä ja pukeutumista sekä rakennusten ulkonäköä ja jossain määrin myös sisustusta. Tämä johtunee erittäin kehittyneestä esteettisestä silmästäni ja taannoisesta arkkitehtuuriharrastuksenpoikasesta (varsinainen hard core -harrastaja en ole koskaan ollut). Niin pitkälle en akkamaisuudessani sentään mene, että itse erityisemmin harrastaisin pukeutumista tai sisustamista, vaan miehisesti koetan päästä näissä asioissa mahdollisimman vähällä vaivalla ja rahalla.

Äijämäisin tapa on varmaankin se, etten koskaan kysy ajo-ohjeita, vaan katson aina kartasta.

Äijämäisintä : Tapa kuitata ongelmat. "No se sitten on niin, jos se on rikki/kadonnut/väärin/huonosti niin sitten on, turha sitä on harmitella. Jatketaan."

Ämmämäisintä : Minä ampiaiset ... arvaatte lopun.

lienee se, että en todellakaan jaksa huolehtia ulkonäöstäni. Menen äijän varmuudella tilanteeseen kuin tilanteseen: "oon hieno mies ja jos joku ei tajua, ei vois vähempää kiinnostaa".
Pää on "kalju", koska en viiti käydä parturissa ("kalju" siksi, että raakkaan sen noin kuukauden välein, parta hoituu siinä samalla). Voin hyvin mennä tuulipuvussa ja Reiskat jalassa kauppaan, koska mua ei huvita vaihtaa vaatteita maksalaatikon takia.

Ämmämäisintä lienee se, että välillä nalkutan. Yllätän itseni joskus valittamasta kireällä, tyytymättömällä äänellä asioista, joissa ei edes mun omasta mielestä ole mitään todellista ongelmaa.