U-arvoista

Tietystihän noissa puuseinissäkin on eroja. Mutta esimerkiksi Planian "matalaenergiaratkaisussa" seinän U-arvo oli hieman alle 0.17.

JiiÄffä kirjoitti:

Tietystihän noissa puuseinissäkin on eroja. Mutta esimerkiksi Planian "matalaenergiaratkaisussa" seinän U-arvo oli hieman alle 0.17.

mitä väliä 0.30 ja 0.17 u arvoilla, yläpohjan eristys ratkaisee enemmän:-)

Hyvä juttu, jos joku puutalo pesee seinän u-arvossa lammitaloni. Minun ei tarvitse kuitenkaan stressata, että joku hörhö uutena vuotena polttaa taloni:-)

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1475035

komentoisi, että kirjoitti:

mitä väliä 0.30 ja 0.17 u arvoilla, yläpohjan eristys ratkaisee enemmän:-)

Hyvä juttu, jos joku puutalo pesee seinän u-arvossa lammitaloni. Minun ei tarvitse kuitenkaan stressata, että joku hörhö uutena vuotena polttaa taloni:-)

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1475035

Lue lisää

taisi muuten palaa terassin katon kautta PUISIIN kattorakenteisiin. Mitenkäs se on SINUN talossasi ratkaistu/estetty?

tikkuhimmeli kirjoitti:

taisi muuten palaa terassin katon kautta PUISIIN kattorakenteisiin. Mitenkäs se on SINUN talossasi ratkaistu/estetty?

Tokka kai U- arvo suojaa. Sehän on jeesuksen serkku. Lammisti voi nukkua yönsä rauhassa, koska tätä tapahtuu vain muille.

Kyllä se betonikin kelpaa homeelle kasvualustaksi, kunhan vaan saa ravintoa jostain, esim. huonepölystä, siitepölystä, sen kosteuden kuljettamana... Toki puumateriaali on paljon herkempää kun itsessään kelpaa ravinnoksi, mutta turha kuvitella että kivi olisi jotenkin immuunia kosteusongelmille.

Mutta varsinaisesti kirjoitan tuosta palojutusta. Huonekalut, kirjat, tekstiilit, lattiamateriaalit jne on ne jotka palaa. Pääsääntöisesti kivitalo on purkukunnossa tulipalon jälkeen, koska rakenteiden kantavuuteen ei voi enää sen jälkeen luottaa. Puutalon hyvä puoli on, että sitä ei tarvi erikseen purkaa, paitsi jos palokunta oli erityisen ripeä ;-). Ja sattumoisin puurunkoisessa mineraalivilla-kipsilevytalossa ei ole juurikaan enempää palavaa materiaalia kuin kivitalossa. Kivitalon omistajan on siis turha kuvitella elävänsä jotenkin erityisen paloturvallisessa talossa.

tikkuhimmeli kirjoitti:

taisi muuten palaa terassin katon kautta PUISIIN kattorakenteisiin. Mitenkäs se on SINUN talossasi ratkaistu/estetty?

kattokannattajat ja räystään aluset puumateriaalia. Loput: tiiltä, alua,peltiä, lasia ja betonia

ei paljo tikkuhommelit paina...

nm hm kirjoitti:

Kyllä se betonikin kelpaa homeelle kasvualustaksi, kunhan vaan saa ravintoa jostain, esim. huonepölystä, siitepölystä, sen kosteuden kuljettamana... Toki puumateriaali on paljon herkempää kun itsessään kelpaa ravinnoksi, mutta turha kuvitella että kivi olisi jotenkin immuunia kosteusongelmille.

Mutta varsinaisesti kirjoitan tuosta palojutusta. Huonekalut, kirjat, tekstiilit, lattiamateriaalit jne on ne jotka palaa. Pääsääntöisesti kivitalo on purkukunnossa tulipalon jälkeen, koska rakenteiden kantavuuteen ei voi enää sen jälkeen luottaa. Puutalon hyvä puoli on, että sitä ei tarvi erikseen purkaa, paitsi jos palokunta oli erityisen ripeä ;-). Ja sattumoisin puurunkoisessa mineraalivilla-kipsilevytalossa ei ole juurikaan enempää palavaa materiaalia kuin kivitalossa. Kivitalon omistajan on siis turha kuvitella elävänsä jotenkin erityisen paloturvallisessa talossa.

Lue lisää

kun perustus, runko, ala-,väli ja yläpohja on betonia

on taloni hieman paloturvallisempi kuin puutalo

alapohjan ilmanvaihon voi laittaa iv-koneen piiriin, ei kuki muut kuin kukat ruukussa

on niissä kivitaloissakin eroja, kuten vaikka viineissä ja miehissä...

nm hm kirjoitti:

Kyllä se betonikin kelpaa homeelle kasvualustaksi, kunhan vaan saa ravintoa jostain, esim. huonepölystä, siitepölystä, sen kosteuden kuljettamana... Toki puumateriaali on paljon herkempää kun itsessään kelpaa ravinnoksi, mutta turha kuvitella että kivi olisi jotenkin immuunia kosteusongelmille.

Mutta varsinaisesti kirjoitan tuosta palojutusta. Huonekalut, kirjat, tekstiilit, lattiamateriaalit jne on ne jotka palaa. Pääsääntöisesti kivitalo on purkukunnossa tulipalon jälkeen, koska rakenteiden kantavuuteen ei voi enää sen jälkeen luottaa. Puutalon hyvä puoli on, että sitä ei tarvi erikseen purkaa, paitsi jos palokunta oli erityisen ripeä ;-). Ja sattumoisin puurunkoisessa mineraalivilla-kipsilevytalossa ei ole juurikaan enempää palavaa materiaalia kuin kivitalossa. Kivitalon omistajan on siis turha kuvitella elävänsä jotenkin erityisen paloturvallisessa talossa.

Lue lisää

teiltä on purettu huoneistopalon jäljiltä.

Kivirakenne estää palon ryöstäytymistä ja pitää
lämpötilan alhaisena. Alle 600-asteisen palon jäljet ovat kivitalossa pintaremppaa.

Lisäksi kunnon rakenne antaa aikaa poistua hätätilanteessa talosta paremmin kuin ladosta.

Vakuutusmaksuissa on pientä poikkeamaa myös, kysy vaikka.

kivitaloa kirjoitti:

teiltä on purettu huoneistopalon jäljiltä.

Kivirakenne estää palon ryöstäytymistä ja pitää
lämpötilan alhaisena. Alle 600-asteisen palon jäljet ovat kivitalossa pintaremppaa.

Lisäksi kunnon rakenne antaa aikaa poistua hätätilanteessa talosta paremmin kuin ladosta.

Vakuutusmaksuissa on pientä poikkeamaa myös, kysy vaikka.

Lue lisää

maksuissa pitäisi olla vähän enemmänkin kuin "pientä poikkeamaa" jos vaan normipalon jälkeen vedettäisiin uudet lateksit pintaan..

Joku kauppias on tämänkin vaan keksinyt turvallisuusvajeisille.

jii kirjoitti:

maksuissa pitäisi olla vähän enemmänkin kuin "pientä poikkeamaa" jos vaan normipalon jälkeen vedettäisiin uudet lateksit pintaan..

Joku kauppias on tämänkin vaan keksinyt turvallisuusvajeisille.

Lue lisää

vakuutukset, kun naapurissa paloi puutalo kivijalkaan saakka.
Eihän toinen ja vielä kivitalo voi palaa siitä ihan vierestä, eihän.

Säästö on ollut kohtalainen.

kivitaloa kirjoitti:

teiltä on purettu huoneistopalon jäljiltä.

Kivirakenne estää palon ryöstäytymistä ja pitää
lämpötilan alhaisena. Alle 600-asteisen palon jäljet ovat kivitalossa pintaremppaa.

Lisäksi kunnon rakenne antaa aikaa poistua hätätilanteessa talosta paremmin kuin ladosta.

Vakuutusmaksuissa on pientä poikkeamaa myös, kysy vaikka.

Lue lisää

sulaa kun tulee tulipalo. näin on tosi ja talo on susi!

tyroksi kirjoitti:

sulaa kun tulee tulipalo. näin on tosi ja talo on susi!

kokonaisuus harkita uudestaan. Tuossa vieressä kun puutalosta jäi pari seinää pystyyn palon jälkeen, maalasivat torson jollain mömmöllä ja toivat uutta elementtiä siihen jatkoksi ja levyttivät vanhat seinät kipsilevyillä. Myyntiinhän se meni.

nm hm kirjoitti:

Kyllä se betonikin kelpaa homeelle kasvualustaksi, kunhan vaan saa ravintoa jostain, esim. huonepölystä, siitepölystä, sen kosteuden kuljettamana... Toki puumateriaali on paljon herkempää kun itsessään kelpaa ravinnoksi, mutta turha kuvitella että kivi olisi jotenkin immuunia kosteusongelmille.

Mutta varsinaisesti kirjoitan tuosta palojutusta. Huonekalut, kirjat, tekstiilit, lattiamateriaalit jne on ne jotka palaa. Pääsääntöisesti kivitalo on purkukunnossa tulipalon jälkeen, koska rakenteiden kantavuuteen ei voi enää sen jälkeen luottaa. Puutalon hyvä puoli on, että sitä ei tarvi erikseen purkaa, paitsi jos palokunta oli erityisen ripeä ;-). Ja sattumoisin puurunkoisessa mineraalivilla-kipsilevytalossa ei ole juurikaan enempää palavaa materiaalia kuin kivitalossa. Kivitalon omistajan on siis turha kuvitella elävänsä jotenkin erityisen paloturvallisessa talossa.

Lue lisää

palopaikalta ja sen rakenteet estävät tulta leviämästä tai saavuttamasta suurpalon olosuhteita. Eipä noita kivitaloja ole kovin montaa purettu, missä asunto on palanut.

Täällä vauhdissa..!!! LAMMI LAMMI LAMMI.! HALLELUJAA.!! Ja sementinmyyjät NAURAA.!

lammiuskovaiset kirjoitti:

Täällä vauhdissa..!!! LAMMI LAMMI LAMMI.! HALLELUJAA.!! Ja sementinmyyjät NAURAA.!

Ai niin lukemaan oppiminen ei riitä--pitää vielä ymmärtää lukemansa. Edellinen kirjoittaja taisi "mainostaa" tiilitaloa ja muottiharkkoa--joita sattuu suomenmaassa valmistamaan esim rudus, lakka, luja ja parjaamasi lammi( varmaan vielä joku muu)

lukemaan. kirjoitti:

Ai niin lukemaan oppiminen ei riitä--pitää vielä ymmärtää lukemansa. Edellinen kirjoittaja taisi "mainostaa" tiilitaloa ja muottiharkkoa--joita sattuu suomenmaassa valmistamaan esim rudus, lakka, luja ja parjaamasi lammi( varmaan vielä joku muu)

Lue lisää

Se koira ÄLÄHTÄÄ sanotaan.!Kysymys on siitä,että keittiöstä makkariin tuhannen huudon kautta.LAMMI LAMMI LAMMILUJAA AAMEN.!!Betonista valettu asumus on KELLARI.!!!!!

Sots.! kirjoitti:

Se koira ÄLÄHTÄÄ sanotaan.!Kysymys on siitä,että keittiöstä makkariin tuhannen huudon kautta.LAMMI LAMMI LAMMILUJAA AAMEN.!!Betonista valettu asumus on KELLARI.!!!!!

Mikä sun ongelma on?

häh? kirjoitti:

Mikä sun ongelma on?

itse asiassa betonielementtiä, jossa pelkkä kuori ei siis mikään sandwich. Se voi olla vaikka valmista pintaa, jos betoni ei pelota.
En tietääkseni maininnut lammista mitään?

Koko pointti on siinä, että kivitalon voi tehdä millä pintavaihtoehdolla tahansa ja millä eristevahvuudella tahansa. Miksi tyytyä ylimarkkinoituihin harkkotaloihin, kun samalla hinnalla voi säästää omia hermoja unohtamalla rappauksen, muurauksen ja jopa sisäpinnan maalauksen.

raiq kirjoitti:

itse asiassa betonielementtiä, jossa pelkkä kuori ei siis mikään sandwich. Se voi olla vaikka valmista pintaa, jos betoni ei pelota.
En tietääkseni maininnut lammista mitään?

Koko pointti on siinä, että kivitalon voi tehdä millä pintavaihtoehdolla tahansa ja millä eristevahvuudella tahansa. Miksi tyytyä ylimarkkinoituihin harkkotaloihin, kun samalla hinnalla voi säästää omia hermoja unohtamalla rappauksen, muurauksen ja jopa sisäpinnan maalauksen.

Lue lisää

niin on parasta.

tehdä myös yläpohja kivestä, jotta saadaan tiivis!

on siis kirjoitti:

tehdä myös yläpohja kivestä, jotta saadaan tiivis!

...ilmantiiveys niin paljon parempi ole, että pelkästään sen vuoksi kannattais päätyä tuollaiseen ratkaisuun.

Rauno Kangas kirjoitti:

...ilmantiiveys niin paljon parempi ole, että pelkästään sen vuoksi kannattais päätyä tuollaiseen ratkaisuun.

Jos haluaisi rakentaa todella matalaenergiatalon, niin esimerkiksi Motiva antaa silloin seinälle ohjeU-arvoksi 0,13-0,15. Tähän ei muistaakseni pääse mikään tällä hetkellä tarjolla olevista valu- tai kevytsoraharkoista. Tai olikos Leca Design mineraalivillan kanssa juuri tuon 0,15, mutta käsittääkseni kukaan ei ole käytännössä tuota mineraalivillaa käyttänyt vaakasaumoissa. Onko totta, että ohutsaumamuurauksen kanssa pystyy edes tuota villaa käyttämään? Onko sitten olemassa jotain vaihtoehtoista omaviritelmää, jolla voisi saavuttaa noin pienen U-arvon?
Esimerkiksi Kahi runkoponttiharkkoa olisi helppo käsitellä sen painon puolesta ja sitä muurataan myös ohutsaumamuurauksella. Mitään ehdotuksia tähän?

JiiÄffä kirjoitti:

Jos haluaisi rakentaa todella matalaenergiatalon, niin esimerkiksi Motiva antaa silloin seinälle ohjeU-arvoksi 0,13-0,15. Tähän ei muistaakseni pääse mikään tällä hetkellä tarjolla olevista valu- tai kevytsoraharkoista. Tai olikos Leca Design mineraalivillan kanssa juuri tuon 0,15, mutta käsittääkseni kukaan ei ole käytännössä tuota mineraalivillaa käyttänyt vaakasaumoissa. Onko totta, että ohutsaumamuurauksen kanssa pystyy edes tuota villaa käyttämään? Onko sitten olemassa jotain vaihtoehtoista omaviritelmää, jolla voisi saavuttaa noin pienen U-arvon?
Esimerkiksi Kahi runkoponttiharkkoa olisi helppo käsitellä sen painon puolesta ja sitä muurataan myös ohutsaumamuurauksella. Mitään ehdotuksia tähän?

Lue lisää

...pääsee mihin pääsee. Itse pidän noita viimeisiä kymmenysosia tarpeettoman kalliina saavuttaa. Tyytyisin vakiorakenteiden antamiin arvoihin.

JiiÄffä kirjoitti:

Jos haluaisi rakentaa todella matalaenergiatalon, niin esimerkiksi Motiva antaa silloin seinälle ohjeU-arvoksi 0,13-0,15. Tähän ei muistaakseni pääse mikään tällä hetkellä tarjolla olevista valu- tai kevytsoraharkoista. Tai olikos Leca Design mineraalivillan kanssa juuri tuon 0,15, mutta käsittääkseni kukaan ei ole käytännössä tuota mineraalivillaa käyttänyt vaakasaumoissa. Onko totta, että ohutsaumamuurauksen kanssa pystyy edes tuota villaa käyttämään? Onko sitten olemassa jotain vaihtoehtoista omaviritelmää, jolla voisi saavuttaa noin pienen U-arvon?
Esimerkiksi Kahi runkoponttiharkkoa olisi helppo käsitellä sen painon puolesta ja sitä muurataan myös ohutsaumamuurauksella. Mitään ehdotuksia tähän?

Lue lisää

kantavaksi rungoksi ja ulkopuolelle 20cm eristettä, niin löytyy aika hyvä talo.

On mahdollisuus valita ulkopuolen pinnoitekin oman mielen mukaan, puuta, rapaten tai kiveä.

kahi tai ohut harkko kirjoitti:

kantavaksi rungoksi ja ulkopuolelle 20cm eristettä, niin löytyy aika hyvä talo.

On mahdollisuus valita ulkopuolen pinnoitekin oman mielen mukaan, puuta, rapaten tai kiveä.

Lue lisää

Kahin runkoponttiharkko polystyreeni 200mm eristerappaus antaisi seinälle vasta U-arvon 19,75. 170 millimetrin eristeellä U-arvo on 0,21 ja siitä polystyreenin valmistaja teki pikaisen summittaisen laskelman ja antoi tuon U-arvon. En sitten tiedä, onko arvo oikea vai onko se pienempi oikeasti...? Tämä rakenne kiehtoisi kuitenkin kovasti... Vaikka kolhuja saa vain varoa sitten.

Miten sitten kompensoida, jos tuo seinä jää alle sen, mitä on havitellut?

JiiÄffä kirjoitti:

Kahin runkoponttiharkko polystyreeni 200mm eristerappaus antaisi seinälle vasta U-arvon 19,75. 170 millimetrin eristeellä U-arvo on 0,21 ja siitä polystyreenin valmistaja teki pikaisen summittaisen laskelman ja antoi tuon U-arvon. En sitten tiedä, onko arvo oikea vai onko se pienempi oikeasti...? Tämä rakenne kiehtoisi kuitenkin kovasti... Vaikka kolhuja saa vain varoa sitten.

Miten sitten kompensoida, jos tuo seinä jää alle sen, mitä on havitellut?

Lue lisää

eli siporex 150/200 ja 200mm eristettä ulkopuolella. U-arvo pienenee kovasti tai häipyy olemattomiin. Mieluummin villaeriste kuin polystyreeni ja mekaanisesti kiinni sipoon.

Kun seinän paksuus ylittää 25 senttiä, voi ylimenevältä osalta ylittää kerrosalaoikeutta.

Justiinsa rappasivat sen telkkaripuutalon villojen päälle ja hyvinhän tuokin näytti sujuvan.

vielä parempaa kirjoitti:

eli siporex 150/200 ja 200mm eristettä ulkopuolella. U-arvo pienenee kovasti tai häipyy olemattomiin. Mieluummin villaeriste kuin polystyreeni ja mekaanisesti kiinni sipoon.

Kun seinän paksuus ylittää 25 senttiä, voi ylimenevältä osalta ylittää kerrosalaoikeutta.

Justiinsa rappasivat sen telkkaripuutalon villojen päälle ja hyvinhän tuokin näytti sujuvan.

Lue lisää

Kaikki muut materiaalit ovat harkinnassa, paitsi siporex.
Kiitos kuitenkin vinkistä, siitä voi olla jollekin hyötyä :)

vielä parempaa kirjoitti:

eli siporex 150/200 ja 200mm eristettä ulkopuolella. U-arvo pienenee kovasti tai häipyy olemattomiin. Mieluummin villaeriste kuin polystyreeni ja mekaanisesti kiinni sipoon.

Kun seinän paksuus ylittää 25 senttiä, voi ylimenevältä osalta ylittää kerrosalaoikeutta.

Justiinsa rappasivat sen telkkaripuutalon villojen päälle ja hyvinhän tuokin näytti sujuvan.

Lue lisää

Riittääkö 150mm tai edes 200mm sipo höyrynsuluksi? Eli mikä on sipon höyrynläpäisy verrattuna tuulensuojalevyyn, onko varmasti tarpeeksi pieni?

No, maalaisjärjellä ajatellen, lukuja katsomatta, pitäisi olla, mutta syytä tarkistaa... Sisäpuolen höyrynläpäisynhän pitäisi villan kanssa olla luokkaa 5 kertaa pienempi, kuin ulkopuolen eli tuulensuojalevyn höyrynläpäisy. Muuten vaarana on liiallinen kosteuden kertyminen villaan.

JiiÄffä kirjoitti:

Jos haluaisi rakentaa todella matalaenergiatalon, niin esimerkiksi Motiva antaa silloin seinälle ohjeU-arvoksi 0,13-0,15. Tähän ei muistaakseni pääse mikään tällä hetkellä tarjolla olevista valu- tai kevytsoraharkoista. Tai olikos Leca Design mineraalivillan kanssa juuri tuon 0,15, mutta käsittääkseni kukaan ei ole käytännössä tuota mineraalivillaa käyttänyt vaakasaumoissa. Onko totta, että ohutsaumamuurauksen kanssa pystyy edes tuota villaa käyttämään? Onko sitten olemassa jotain vaihtoehtoista omaviritelmää, jolla voisi saavuttaa noin pienen U-arvon?
Esimerkiksi Kahi runkoponttiharkkoa olisi helppo käsitellä sen painon puolesta ja sitä muurataan myös ohutsaumamuurauksella. Mitään ehdotuksia tähän?

Lue lisää

et legan ohutsaumamuuruussa rako jää niin vähäisksi et mitään villaa ei saa välleen.Pystysaumoihin tohhautettaan urtsia.!Oliko Lega Design harkkolois U-arvo 0.16.???

juttu on nii kirjoitti:

et legan ohutsaumamuuruussa rako jää niin vähäisksi et mitään villaa ei saa välleen.Pystysaumoihin tohhautettaan urtsia.!Oliko Lega Design harkkolois U-arvo 0.16.???

Kyllä se ilmoitettu U-arvo taisi olla 0,18. Ihme vain, että heidän työohjeissaan sanotaan tuota villaa käyttämällä päästävän U-arvoon 0,15. Ihmeellistä sinänsä, ellei tuota ole käytännössä edes järkevää/kovin mahdollista toteuttaa. Taitaa mennä siinä hermot ja järki.

nm hm kirjoitti:

Riittääkö 150mm tai edes 200mm sipo höyrynsuluksi? Eli mikä on sipon höyrynläpäisy verrattuna tuulensuojalevyyn, onko varmasti tarpeeksi pieni?

No, maalaisjärjellä ajatellen, lukuja katsomatta, pitäisi olla, mutta syytä tarkistaa... Sisäpuolen höyrynläpäisynhän pitäisi villan kanssa olla luokkaa 5 kertaa pienempi, kuin ulkopuolen eli tuulensuojalevyn höyrynläpäisy. Muuten vaarana on liiallinen kosteuden kertyminen villaan.

Lue lisää

Jos vakavasti kyselet tällaista, niin esimerkkejä on joitakin tuhansia, joissa rakenteena on sipo, villa ja tuulensuojalevy.

Tarkennettakoon, että tuollainen rakenne löytyy useimpien sipotalon yläpohjasta. Ja joillakin tuollainen rakenne on seinissäkin

joitakin tuhansia kirjoitti:

Jos vakavasti kyselet tällaista, niin esimerkkejä on joitakin tuhansia, joissa rakenteena on sipo, villa ja tuulensuojalevy.

Tarkennettakoon, että tuollainen rakenne löytyy useimpien sipotalon yläpohjasta. Ja joillakin tuollainen rakenne on seinissäkin

Lue lisää

Kaipaisin nyt lähinnä esimerkkejä, jossa ei tarvisi käyttää sipoa. Löytyykö tällaisia?
Ja ihan vakavasti kyselen =D

joitakin tuhansia kirjoitti:

Jos vakavasti kyselet tällaista, niin esimerkkejä on joitakin tuhansia, joissa rakenteena on sipo, villa ja tuulensuojalevy.

Tarkennettakoon, että tuollainen rakenne löytyy useimpien sipotalon yläpohjasta. Ja joillakin tuollainen rakenne on seinissäkin

Lue lisää

Taitaa yleensä olla tuulensuojalevy villaa näissä, siis on "täystiilitalon rakenne". Silloin ei varmasti ongelmaa olekaan, kunhan ulkoverhoilun tuuletuksen kanssa ei ole sössitty. Näistäkin kyllä löytyy niitä home-esimerkkejä, kun on jotain sössitty, koska kosteuttahan rakenne kuitenkin läpi päästää tiilenkin kanssa, eli on sikäli herkkä.

Mutta sellainen rakenne tässä ei ilmeisesti ollut hakusessa. Muista rakenteista (puuverhoilu tai eristerappaus) lienee paljon vähemmän toteutuksia Suomessa, ja paljon tuoreempia, joten varovaisuus on paikallaan.

EPS-eristerappaus sipon (tai kahin tai...) päälle lienee 100% turvallinen kosteusteknisesti.

nm hm kirjoitti:

Taitaa yleensä olla tuulensuojalevy villaa näissä, siis on "täystiilitalon rakenne". Silloin ei varmasti ongelmaa olekaan, kunhan ulkoverhoilun tuuletuksen kanssa ei ole sössitty. Näistäkin kyllä löytyy niitä home-esimerkkejä, kun on jotain sössitty, koska kosteuttahan rakenne kuitenkin läpi päästää tiilenkin kanssa, eli on sikäli herkkä.

Mutta sellainen rakenne tässä ei ilmeisesti ollut hakusessa. Muista rakenteista (puuverhoilu tai eristerappaus) lienee paljon vähemmän toteutuksia Suomessa, ja paljon tuoreempia, joten varovaisuus on paikallaan.

EPS-eristerappaus sipon (tai kahin tai...) päälle lienee 100% turvallinen kosteusteknisesti.

Lue lisää

Tässä on yksi harkinnassa oleva ratkaisu:
http://www.maxit.fi/modules/image/images/2435F28AA53B4226A2F2B32A13DBBEA1.JPG
1. RUNKOPONTTI
2. PUOLIKASHARKKO
3. PÄÄTYHARKKO
4. RUNKOPALKKI RH
5. SERPO 394 KIINNIKE
6. EPS 60 polystyreenieriste 170 mm
7. LASIKUITUVERKKO
8. SERPO 392 KULMA
9. SERPO 410 OHUTRAPPAUSLAASTI
10. SERPO 430 JULKISIVU- JA HIERTOPINNOITE tai SERPO 303 SILIKAATTIMAALI
Tuolla kuitenkin U-arvo on vain 0,21. Mahdollista laittaa polystyreenia 200 mm ja sillä päästään arvoon ~19,75. En sitten tiedä, pitää tuo U-arvo pienellä lisäeristeellä paikkaansa, sen laski melko nopeasti eristeen valmistaja.

JiiÄffä kirjoitti:

Kaipaisin nyt lähinnä esimerkkejä, jossa ei tarvisi käyttää sipoa. Löytyykö tällaisia?
Ja ihan vakavasti kyselen =D

Mutta eiköhän sitä löydy rakennesuunnittelija, joka sinulle suunnittelee talon niin, että kantava runko on ihan mitä tahansa haluamaasi tiiltä tai harkkoa, ja eristekerros sitten siihen päälle. Poltettua tai kalkkihiekkatiiltä, muurattavaa kevytsoraharkkoa, ladottavaa betonivaluharkkoa, sipo-harkkoa, paikalla muottiin valettua teräsbetoniseinää, betonielementtiä...

Jos erityisen paksua eristystä haluat, niin puinen apurunko kivirungon ulkopuolelle lienee tarpeen (jolloin voi sitten käyttää halpaa villaa eristeenä, ja paksuus voi helposti olla vaikka 3x150mm...), ja julkisivuksi puurungon julisivurakenteet (lauta, tiili, rappauslevy).

Jos taas tyydyt normaaleihin eristepaksuuksiin, sitten käy tavanomaiset eristerappaus- tai tiiliverhoilurakenteet.

nm hm kirjoitti:

Mutta eiköhän sitä löydy rakennesuunnittelija, joka sinulle suunnittelee talon niin, että kantava runko on ihan mitä tahansa haluamaasi tiiltä tai harkkoa, ja eristekerros sitten siihen päälle. Poltettua tai kalkkihiekkatiiltä, muurattavaa kevytsoraharkkoa, ladottavaa betonivaluharkkoa, sipo-harkkoa, paikalla muottiin valettua teräsbetoniseinää, betonielementtiä...

Jos erityisen paksua eristystä haluat, niin puinen apurunko kivirungon ulkopuolelle lienee tarpeen (jolloin voi sitten käyttää halpaa villaa eristeenä, ja paksuus voi helposti olla vaikka 3x150mm...), ja julkisivuksi puurungon julisivurakenteet (lauta, tiili, rappauslevy).

Jos taas tyydyt normaaleihin eristepaksuuksiin, sitten käy tavanomaiset eristerappaus- tai tiiliverhoilurakenteet.

Lue lisää

Itse olen ollut hieman pihalla, että kuka pystyy vastaamaan millaisiinkin kysymyksiin, joten oli ihan vinkki paikallaan. Ollaan tosin hieman aihetta sivuttu rakennesuunnittelijan kanssa, mutta silloin eristepaksuutena olisi ollut ihan normaali (koska kuten käy tuosta laittamastani esimerkistä irti, ei tuotakaan rakennetta ole suunniteltu niin, että siihen on mahdollista laittaa mielensä mukaan tyllinkiä) ja eristerapattuna. Hän ei vain suositellut eristerapattua pintaa ja aihe jäi sillä kertaa siihen. Täytyy nyt oikein kääntyä hänen puoleensa ja kysyä jotain hänen mielestään meille sopivaa rakennetta ottaen huomioon, että tavoitteenamme on tuo matalaenergiatalon seinän U-arvo ja siinä voisi mielellään olla vaikka tuota Kahin runkoponttiharkkoa.

JiiÄffä kirjoitti:

Jos haluaisi rakentaa todella matalaenergiatalon, niin esimerkiksi Motiva antaa silloin seinälle ohjeU-arvoksi 0,13-0,15. Tähän ei muistaakseni pääse mikään tällä hetkellä tarjolla olevista valu- tai kevytsoraharkoista. Tai olikos Leca Design mineraalivillan kanssa juuri tuon 0,15, mutta käsittääkseni kukaan ei ole käytännössä tuota mineraalivillaa käyttänyt vaakasaumoissa. Onko totta, että ohutsaumamuurauksen kanssa pystyy edes tuota villaa käyttämään? Onko sitten olemassa jotain vaihtoehtoista omaviritelmää, jolla voisi saavuttaa noin pienen U-arvon?
Esimerkiksi Kahi runkoponttiharkkoa olisi helppo käsitellä sen painon puolesta ja sitä muurataan myös ohutsaumamuurauksella. Mitään ehdotuksia tähän?

Lue lisää

U-arvoa. maksaa paljon, eikä kannata. mutta on se hyvä kun on paperilla hyvät U-arvot. uuuuuh

JiiÄffä kirjoitti:

Kaikki muut materiaalit ovat harkinnassa, paitsi siporex.
Kiitos kuitenkin vinkistä, siitä voi olla jollekin hyötyä :)

myös sipotarjous, niin saatat yllättyä.
Kirittäjäksi vielä tarjous aerocilta.

kuvillasi kirjoitti:

myös sipotarjous, niin saatat yllättyä.
Kirittäjäksi vielä tarjous aerocilta.

Kieltämättä pientä hohtoa sipolta vie juuri mielikuva kalleudesta, mutta on myös muita syitä, jonka vuoksi en halua tätä vaihtoehtoa harkita.

JiiÄffä kirjoitti:

Jos haluaisi rakentaa todella matalaenergiatalon, niin esimerkiksi Motiva antaa silloin seinälle ohjeU-arvoksi 0,13-0,15. Tähän ei muistaakseni pääse mikään tällä hetkellä tarjolla olevista valu- tai kevytsoraharkoista. Tai olikos Leca Design mineraalivillan kanssa juuri tuon 0,15, mutta käsittääkseni kukaan ei ole käytännössä tuota mineraalivillaa käyttänyt vaakasaumoissa. Onko totta, että ohutsaumamuurauksen kanssa pystyy edes tuota villaa käyttämään? Onko sitten olemassa jotain vaihtoehtoista omaviritelmää, jolla voisi saavuttaa noin pienen U-arvon?
Esimerkiksi Kahi runkoponttiharkkoa olisi helppo käsitellä sen painon puolesta ja sitä muurataan myös ohutsaumamuurauksella. Mitään ehdotuksia tähän?

Lue lisää

seinien U-arvoon 0,13 kin pääsee helposti esim alkuperäisillä SUPER-PALKKA ® muottielementillä , mutta mistä vastaavia U= 0, 13 ikkunoita ja ovia?
ei hätää, kyllä sellaisiakin voidaan tehdä.

Maanvaraisen laatan kanssa ei liene ongelma. Reunavahvistetulla laatalla (tai Legalett) ainakin onnistuu, jos ei "tavallisella" maanvaraisella. Sitten esim. Soklexilta löytyy varmaan valmiinakin tai ainakin mittojen mukaan tehtynä leveitäkin sokkelimuotteja. Ja aina voi laittaa eristämättömän harkon tuplana, tarvittaessa eristettä sokkelihalkaisuksi väliin, jolloin voi myös yhdistää materiaaleja, esim. betonimuottiharkkoa kantavan sisäkuoren alle, kevytsoraharkkoa tai jopa sipoa kevyen ulkokuoren alle, tarvittaessa mieleistä eristettä (EPS, lecasora, ilmarako, routa-villa...) väliin.

Eli ratkaisuja on kyllä valittavaksi asti, ja omatoimirakentajalle ei välttämättä edes tule kalliimmaksi, voi tulla jopa halvemmaksi. Jos täytyy palkata joku tekemään, niin sitten lienee viisainta pitäytyä vakioratkaisuissa...

nm hm kirjoitti:

Maanvaraisen laatan kanssa ei liene ongelma. Reunavahvistetulla laatalla (tai Legalett) ainakin onnistuu, jos ei "tavallisella" maanvaraisella. Sitten esim. Soklexilta löytyy varmaan valmiinakin tai ainakin mittojen mukaan tehtynä leveitäkin sokkelimuotteja. Ja aina voi laittaa eristämättömän harkon tuplana, tarvittaessa eristettä sokkelihalkaisuksi väliin, jolloin voi myös yhdistää materiaaleja, esim. betonimuottiharkkoa kantavan sisäkuoren alle, kevytsoraharkkoa tai jopa sipoa kevyen ulkokuoren alle, tarvittaessa mieleistä eristettä (EPS, lecasora, ilmarako, routa-villa...) väliin.

Eli ratkaisuja on kyllä valittavaksi asti, ja omatoimirakentajalle ei välttämättä edes tule kalliimmaksi, voi tulla jopa halvemmaksi. Jos täytyy palkata joku tekemään, niin sitten lienee viisainta pitäytyä vakioratkaisuissa...

Lue lisää

Kiitos taas asiallisesta vastauksesta, hyvä ettei seinän paksuuttakaan tarvitse pelätä. Rakennusoikeutta tontilla kun riittää (ettei senkään vuoksi tarvi jännittää) =)

JiiÄffä kirjoitti:

Kiitos taas asiallisesta vastauksesta, hyvä ettei seinän paksuuttakaan tarvitse pelätä. Rakennusoikeutta tontilla kun riittää (ettei senkään vuoksi tarvi jännittää) =)

että hatarin perustiedoin lähtee teettämään taloa tässä suhdanteessa.
Hanki avuksesi pääsuunnittelija. Siitä se lähtee.

Rakennesuunnittelija mitoittaa anturan ja sokkelin ja muutkin rakenteet tontin olosuhteisiin sopiviksi. Usein raksan työt aloitetaankin tontin hankkimisen jälkeen kaavan tutkimisella ja pohjatutkimuksella.

Antura on helppo valaa betonista, yksinkertaisimmillaan se on 60senttiä leveä ja 20senttiä korkea kiekko talon jalustan alla.
Tavallisessa silttimaassa kantaa vaikka kerrostalon.

Yli 250mm paksu seinä ei syö rakennusoikeutta, vaan sitä paksumpi seinän osuus kompensoidaan rakennusoikeuden ylityksenä.

jännittää kirjoitti:

että hatarin perustiedoin lähtee teettämään taloa tässä suhdanteessa.
Hanki avuksesi pääsuunnittelija. Siitä se lähtee.

Rakennesuunnittelija mitoittaa anturan ja sokkelin ja muutkin rakenteet tontin olosuhteisiin sopiviksi. Usein raksan työt aloitetaankin tontin hankkimisen jälkeen kaavan tutkimisella ja pohjatutkimuksella.

Antura on helppo valaa betonista, yksinkertaisimmillaan se on 60senttiä leveä ja 20senttiä korkea kiekko talon jalustan alla.
Tavallisessa silttimaassa kantaa vaikka kerrostalon.

Yli 250mm paksu seinä ei syö rakennusoikeutta, vaan sitä paksumpi seinän osuus kompensoidaan rakennusoikeuden ylityksenä.

Lue lisää

Kuinka monella on projektin alkuvaiheessa "vankat perustiedot" aiheesta? Ja moniko kuitenkin saa vietyä projektin läpi kunnialla?
Olisin itse huolestunut siinä vaiheessa, ellei edes yrittäisi ottaa selville asioita, ei edes vertailisi eri vaihtoehtoja ja ostaisi ensimmäiseltä vastaantulevalta myyjältä laput silmillä.
Pääsuunnittelija on hankittu viime kesänä.

JiiÄffä kirjoitti:

Kuinka monella on projektin alkuvaiheessa "vankat perustiedot" aiheesta? Ja moniko kuitenkin saa vietyä projektin läpi kunnialla?
Olisin itse huolestunut siinä vaiheessa, ellei edes yrittäisi ottaa selville asioita, ei edes vertailisi eri vaihtoehtoja ja ostaisi ensimmäiseltä vastaantulevalta myyjältä laput silmillä.
Pääsuunnittelija on hankittu viime kesänä.

Lue lisää

mitään aikaan.
Toinen hyvä, minkä tarvitset, on vastaava mestari. Hän voi säästää tai tuhlata paljon resurssejasi (lähinnä aikaa ja rahaa).

Käy muutaman runkomateriaalia valmistavan tehtaan kurssilla katsomassa, miten hommat oikeasti sujuvat. Nyt siihen kuluu päivä-pari,
raksalla on sitten helpompaa.
Talon teko on tuhansia tunteja muutakin kuin tuijottamista jonkun seinänpätkän U-arvoon tai sokkelin paksuuteen, joilla ei ole merkitystä käytännössä.

Et saa rakennusvalvonnasta kuvia ja rakenteita läpi, elleivät ne ole määräysten mukaisia, joten anna olla ja teetä kuvat ammattilaisella.

Jos et itse aio koota talosi runkoa, on yksi lysti, mistä materiaalista se tehdään. Joku porukka sen kuitenkin tekee omalla tavallaan ja haluamallaan aikataululla ja fuskaten kaikessa, missä silmä välttää, kun et kuitenkaan tehnyt riittävän kattavaa sopimusta porukan kanssa ja maksoit liikaa etupainotteisesti.

Jos taas rakennat rungon itse, hae kyselemiisi materiaaleihin tuntumaa rautakaupasta tai tehtaalta. Sitten tiedät onko kalkkikiviä mukava latoa tuhansittain peräkkäin vai voisiko joku isompi harkonkipale olla mieleisempi ja missä järjestyksessä työt tehdään.
Omatoimirakentajan kannattaa valita sellainen materiaali, josta voi tehdä mahdollisimman paljon. Tällöin tavara tulee tutuksi ja taipuu siten kun rakentaja haluaa. Voi keskittyä vaikka rungon tekoon pelkästään ja sitten jälkikäteen muut työt, kuten LVIS-putkitukset, sähköistykset mahdolliset jälkivalut lattioihin, pinnoitteet jne. Näitä voi helpottaa, jos asennuskuilu on sijoitettu oikein.
Hyvä palsta on vaikka rakentaja.fi, siellä on linkit moneen menoon.

kun ei näytä saavan kirjoitti:

mitään aikaan.
Toinen hyvä, minkä tarvitset, on vastaava mestari. Hän voi säästää tai tuhlata paljon resurssejasi (lähinnä aikaa ja rahaa).

Käy muutaman runkomateriaalia valmistavan tehtaan kurssilla katsomassa, miten hommat oikeasti sujuvat. Nyt siihen kuluu päivä-pari,
raksalla on sitten helpompaa.
Talon teko on tuhansia tunteja muutakin kuin tuijottamista jonkun seinänpätkän U-arvoon tai sokkelin paksuuteen, joilla ei ole merkitystä käytännössä.

Et saa rakennusvalvonnasta kuvia ja rakenteita läpi, elleivät ne ole määräysten mukaisia, joten anna olla ja teetä kuvat ammattilaisella.

Jos et itse aio koota talosi runkoa, on yksi lysti, mistä materiaalista se tehdään. Joku porukka sen kuitenkin tekee omalla tavallaan ja haluamallaan aikataululla ja fuskaten kaikessa, missä silmä välttää, kun et kuitenkaan tehnyt riittävän kattavaa sopimusta porukan kanssa ja maksoit liikaa etupainotteisesti.

Jos taas rakennat rungon itse, hae kyselemiisi materiaaleihin tuntumaa rautakaupasta tai tehtaalta. Sitten tiedät onko kalkkikiviä mukava latoa tuhansittain peräkkäin vai voisiko joku isompi harkonkipale olla mieleisempi ja missä järjestyksessä työt tehdään.
Omatoimirakentajan kannattaa valita sellainen materiaali, josta voi tehdä mahdollisimman paljon. Tällöin tavara tulee tutuksi ja taipuu siten kun rakentaja haluaa. Voi keskittyä vaikka rungon tekoon pelkästään ja sitten jälkikäteen muut työt, kuten LVIS-putkitukset, sähköistykset mahdolliset jälkivalut lattioihin, pinnoitteet jne. Näitä voi helpottaa, jos asennuskuilu on sijoitettu oikein.
Hyvä palsta on vaikka rakentaja.fi, siellä on linkit moneen menoon.

Lue lisää

Vastaava mestarikin on tarkoitus tässä piakkoin hankkia, vielä sellaista ei löydy.

Olemme etsineet mahdollisia kursseja, mutta niitä ei taida kovin moni tehdas järjestää?

Kuvat on teetetty ammattilaisella, kuka niitä ihan oikeasti itse lähtisi tekemäänkään??

Eri harkkoja on hieman tullut nosteltua, mutta ainakin monet muurattavat ja valettavat ovat lähes samassa painoluokassa. Toki kevytsorasta valmistetut ovat "haparomman" oloisia, eli niiden kanssa täytyy olla varmasti tehdessä varovaisempi (ainakin kulmien kolhmista saa varmasti pyrkiä välttämään). Ei näissä eri harkoissa kuitenkaan nyt mitään suurempaa eroa ole huomannut, toki toisessa viedään putkituksia mukana jo seinän pystytysvaiheessa ja toisessa vasta lopuksi. Makukysymys siis lienee, kumpi sopii itselle paremmin. Työvaiheiden järjestyksistä on jo jotain tietoa, mutta toki ne täytyy käydä läpi ja varmistaa vielä henkilöiden kanssa, joilla on kokemusta tällaisten projektien läpiviemisestä. Rakentaja.fi -sivustoa on tullutkin jo tutkailtua.

JiiÄffä kirjoitti:

Vastaava mestarikin on tarkoitus tässä piakkoin hankkia, vielä sellaista ei löydy.

Olemme etsineet mahdollisia kursseja, mutta niitä ei taida kovin moni tehdas järjestää?

Kuvat on teetetty ammattilaisella, kuka niitä ihan oikeasti itse lähtisi tekemäänkään??

Eri harkkoja on hieman tullut nosteltua, mutta ainakin monet muurattavat ja valettavat ovat lähes samassa painoluokassa. Toki kevytsorasta valmistetut ovat "haparomman" oloisia, eli niiden kanssa täytyy olla varmasti tehdessä varovaisempi (ainakin kulmien kolhmista saa varmasti pyrkiä välttämään). Ei näissä eri harkoissa kuitenkaan nyt mitään suurempaa eroa ole huomannut, toki toisessa viedään putkituksia mukana jo seinän pystytysvaiheessa ja toisessa vasta lopuksi. Makukysymys siis lienee, kumpi sopii itselle paremmin. Työvaiheiden järjestyksistä on jo jotain tietoa, mutta toki ne täytyy käydä läpi ja varmistaa vielä henkilöiden kanssa, joilla on kokemusta tällaisten projektien läpiviemisestä. Rakentaja.fi -sivustoa on tullutkin jo tutkailtua.

Lue lisää

Takerrut nyt pahasti nippelitietoon.

Kirjoitat, että kuvat on teetetty ammattilaisella, mutta kuitenkin kyselet sellaisia, että saa vaikutelman, että kuvia ei kuitenkaan ole tehty. Et kai nyt vain sekoita arkkitehtikuvia rakennekuviin?

Ei noissa harkoissa eroa ole ulkonäöllisesti. Kaikki samanlaisia harmaita möykkyjä. Toisissa on valkoinen raita keskellä. Tekotavat kuitenkin eroavat, mutta jos et aio koota mökkiäsi, niin tekotavalla ei ole väliä.

Kun vaikutat erittäin aloittelijalta, niin kehoittaisin valitsemaan materiaallin, jossa töppejä voi helpoiten korjata, sekä rakennesuunnittelun, joka on madollisimman yksinkertainen.

PS. Älä sorru siihen, että muutkin ovat tehneet, joten ei tämä mitään vaiketa ole.

oli oikeassa kirjoitti:

Takerrut nyt pahasti nippelitietoon.

Kirjoitat, että kuvat on teetetty ammattilaisella, mutta kuitenkin kyselet sellaisia, että saa vaikutelman, että kuvia ei kuitenkaan ole tehty. Et kai nyt vain sekoita arkkitehtikuvia rakennekuviin?

Ei noissa harkoissa eroa ole ulkonäöllisesti. Kaikki samanlaisia harmaita möykkyjä. Toisissa on valkoinen raita keskellä. Tekotavat kuitenkin eroavat, mutta jos et aio koota mökkiäsi, niin tekotavalla ei ole väliä.

Kun vaikutat erittäin aloittelijalta, niin kehoittaisin valitsemaan materiaallin, jossa töppejä voi helpoiten korjata, sekä rakennesuunnittelun, joka on madollisimman yksinkertainen.

PS. Älä sorru siihen, että muutkin ovat tehneet, joten ei tämä mitään vaiketa ole.

Lue lisää

Olen yrittänyt sitä tässä selvittääkin, että onko esimerkiksi harkkojen pienillä U-arvojen eroilla käytännön eroja. Motivan arvot matalaenergiatalon eri osa-alueille on sen verran pieni, että siinä ei ole paljon kompensoitavissa minkään muunkaan osa-alueen osalta, mikäli seinissä ei päästä haluttuun arvoon. Mutta kaipa se täytyy LVI-suunnittelijalla laskettaa, että onko pienellä erolla edes käytännön eroa ja saako sen kompensoitua jollain muulla tai onko siihen edes tarvetta.

Kuvat on tällä hetkellä sen mukaiset, kuin jos talon tekisi Leca Designilla. Kilpailuttaminen on kuitenkin kesken, eikä harkko ole vielä valittu.

Vaikka itse olenkin näiden asioiden kanssa aloittelija, niin en aio yksin siellä raksalla heiluakaan. Tuskin siitä edes tulisi mitään.

oli oikeassa kirjoitti:

Takerrut nyt pahasti nippelitietoon.

Kirjoitat, että kuvat on teetetty ammattilaisella, mutta kuitenkin kyselet sellaisia, että saa vaikutelman, että kuvia ei kuitenkaan ole tehty. Et kai nyt vain sekoita arkkitehtikuvia rakennekuviin?

Ei noissa harkoissa eroa ole ulkonäöllisesti. Kaikki samanlaisia harmaita möykkyjä. Toisissa on valkoinen raita keskellä. Tekotavat kuitenkin eroavat, mutta jos et aio koota mökkiäsi, niin tekotavalla ei ole väliä.

Kun vaikutat erittäin aloittelijalta, niin kehoittaisin valitsemaan materiaallin, jossa töppejä voi helpoiten korjata, sekä rakennesuunnittelun, joka on madollisimman yksinkertainen.

PS. Älä sorru siihen, että muutkin ovat tehneet, joten ei tämä mitään vaiketa ole.

Lue lisää

Mihin juttuihin rakentajan sitten pitää takertua, kun valitsee esim. harkko seiniinsä, ellei "nippelitietoon"?

Kun materiaali vaikuttaa jopa arkkitehtikuviin (no harkko on harkko, erot ovat arkkitehtikuvien kannalta hyvin pieniä), niin miten jotain rakennepiirustuksia tai edes rakennesuunnittelijaa voi hankkia, ennen kuin on tehnyt tälläiset valinnat?


U-arvoista sivuhuomautuksena sen verran, että kyllä alle 0,20 pitäisi päästä nykyään harkkotalossa. On erittäin mahdollista, että sillä on myydessä merkitystä myyntiajassa/hinnassa. Kyse on ihan "numeromagiasta" eli psykologiasta, ykkösellä alkava U-arvo on tuntuu ostajasta(kin) paljon paremmalta kuin kakkosella alkava, vaikka ero olisi vain 0,05...

nm hm kirjoitti:

Mihin juttuihin rakentajan sitten pitää takertua, kun valitsee esim. harkko seiniinsä, ellei "nippelitietoon"?

Kun materiaali vaikuttaa jopa arkkitehtikuviin (no harkko on harkko, erot ovat arkkitehtikuvien kannalta hyvin pieniä), niin miten jotain rakennepiirustuksia tai edes rakennesuunnittelijaa voi hankkia, ennen kuin on tehnyt tälläiset valinnat?


U-arvoista sivuhuomautuksena sen verran, että kyllä alle 0,20 pitäisi päästä nykyään harkkotalossa. On erittäin mahdollista, että sillä on myydessä merkitystä myyntiajassa/hinnassa. Kyse on ihan "numeromagiasta" eli psykologiasta, ykkösellä alkava U-arvo on tuntuu ostajasta(kin) paljon paremmalta kuin kakkosella alkava, vaikka ero olisi vain 0,05...

Lue lisää

talon ostaja kiinnitä huomiota erikseen johonkin laskennalliseen U-arvoon.

Myyjä ei anna mitään takuuta kiinteistön todellisesta energiankulutuksesta.
Tumpelon teettämän raksan myyntiaikaan vaikuttavat kyllä aivan muut seikat.

Jollekin ostajalle jo ulkoväritys antaa väristyksiä ja myyjä kauppaa sitä hienona oivalluksena.
Samoin joku lippa tai katos, joka estää valon pääsyä huoneistoon. Toiselle se on energiansäästöä ja toinen viilentäisi valoisaa asuntoa kesällä mieluummin koneella.

Ainoa lähdetieto uuden ja vanhan möksän energiataloudesta ovat edellisvuotiset sähkö-/kaukolämpö-/öljy/pellettilaskut ja nehän voivat olla aivan pielessä, jos möksä on ollut tyhjänä suuren osan vuotta tai vasta rakenteilla tai vain osa ostoksista näytetään ostajalle.
Nämäkin luvut ovat suuntaa-antavia, koska perheiden elintavat ovat tyystin erilaisia.

Arkkitehtikuvilla voi aivan hyvin hakea tarjoukset
erilaisista paketeista, eri toimittajilta ja rautakaupoilta. Jos et itse viitsi laskea, että 20x60-harkkoa menee 8.3 per neliö ja isompaa vähemmän. Aukot pois laskelmasta ja tee tilaus siitä, minkä koet omaksesi.

Raksa pitää tehdä hyvää rakennustapaa noudattaen ja uudet rakennuslupakuvat takaavat, että rakenne sinänsä on OK. Harkosta toiseen vaihto onnistuu harkkomyyjän toimesta. Ei se sen vaikeampaa ole.

nm hm kirjoitti:

Mihin juttuihin rakentajan sitten pitää takertua, kun valitsee esim. harkko seiniinsä, ellei "nippelitietoon"?

Kun materiaali vaikuttaa jopa arkkitehtikuviin (no harkko on harkko, erot ovat arkkitehtikuvien kannalta hyvin pieniä), niin miten jotain rakennepiirustuksia tai edes rakennesuunnittelijaa voi hankkia, ennen kuin on tehnyt tälläiset valinnat?


U-arvoista sivuhuomautuksena sen verran, että kyllä alle 0,20 pitäisi päästä nykyään harkkotalossa. On erittäin mahdollista, että sillä on myydessä merkitystä myyntiajassa/hinnassa. Kyse on ihan "numeromagiasta" eli psykologiasta, ykkösellä alkava U-arvo on tuntuu ostajasta(kin) paljon paremmalta kuin kakkosella alkava, vaikka ero olisi vain 0,05...

Lue lisää

Nippelitieto on sitä, että aletaan puuhastella pikkuasioiden kanssa ja unohdetaan kokonaisuus. Varsinkin jos tämä nippelitieto on jotain tekniikkaan liittyvää.

Miettisin noita U- arvoja enemmän sitä kuinka talosta tulee hyvä asuttava. Kuinka talo sijoittuu tontille, kuinka ajotie toimii, missä vekaroiden heittämät polkupyörät, talvirenkaan, lumikolat, sukset, kelkat, minne lumet luodaan, kuinka aurinko paistaa eri aikoina, mitenkä elämää vietetään talossa, kuinka kulkeminen, tai TV:n katselu häiritsee muita ym.

Kun tulen keittiöstä tarjoitinta kantaen kuinka sijaitsevat valokytkimet, vai laskenko tarjoittimen joka nurkassa, tai kävelenkö matkalla edestakaisin sytyttämässä valoja.

U- arvo taitaa täällä olla jotenkin samanlaista kuin diiseleissä vääntö. Varmaan iso juttu jollekkin, mutta kun ajaa jotain vierasta autoa, niin taivaallisen sama.

Kun kysyy muutama vuosi sitten rakentaneelta paljonko on alapohjasi U- arvo? Entä yläpohjasi? Mitä oviesi kautta haihtuu energiaa? Vastaus on jokaisessa tapauksessa en tiedä (ehkä poikkeuksia on). Useimmat näitä rakentaessaan miettivät, mutta kun talo on valmis, niin ne ovat aika yhdentekeviä. Mikä on lämmityslasku kyllä kiinnostaa useimpia, mutta yksityiskohdat ovat aivan yhdentekeviä.

Tällainen, että seinien U- arvosta tulee merkityksellinen asia myydessä on aika kaukaahaettua. Itse en tiedä seinien U- arvoa yhdestäkään talosta, joissa olen elmäni aikana asunut, saati että olisin tehnyt sen perusteella valintani.

Suosittelen lämpimästi, että jätät rakennesuunnittelun ym. ammattilaiselle. Näitä suunnitelmia sitten voit tutkia ja kyseenalaistaa. Kyllä suunnittelija valintansa pystyy perustelemaan.

Käytä mielikuvitustasi ja kuvitteli mitenkä eläminen talossa tapahtuu. Mitenkä tapahtuu aamurutiinit lasten ollessa pieniä, murkkuikäisiä, poissa kotoa. Kuinka vieraiden kanssa syödään, istutaan, saunotaan.

Ja kirjoitus oli tarkoittu JiiÄffälle enemmän kuin teikäläiselle.

tai uudenkaan kirjoitti:

talon ostaja kiinnitä huomiota erikseen johonkin laskennalliseen U-arvoon.

Myyjä ei anna mitään takuuta kiinteistön todellisesta energiankulutuksesta.
Tumpelon teettämän raksan myyntiaikaan vaikuttavat kyllä aivan muut seikat.

Jollekin ostajalle jo ulkoväritys antaa väristyksiä ja myyjä kauppaa sitä hienona oivalluksena.
Samoin joku lippa tai katos, joka estää valon pääsyä huoneistoon. Toiselle se on energiansäästöä ja toinen viilentäisi valoisaa asuntoa kesällä mieluummin koneella.

Ainoa lähdetieto uuden ja vanhan möksän energiataloudesta ovat edellisvuotiset sähkö-/kaukolämpö-/öljy/pellettilaskut ja nehän voivat olla aivan pielessä, jos möksä on ollut tyhjänä suuren osan vuotta tai vasta rakenteilla tai vain osa ostoksista näytetään ostajalle.
Nämäkin luvut ovat suuntaa-antavia, koska perheiden elintavat ovat tyystin erilaisia.

Arkkitehtikuvilla voi aivan hyvin hakea tarjoukset
erilaisista paketeista, eri toimittajilta ja rautakaupoilta. Jos et itse viitsi laskea, että 20x60-harkkoa menee 8.3 per neliö ja isompaa vähemmän. Aukot pois laskelmasta ja tee tilaus siitä, minkä koet omaksesi.

Raksa pitää tehdä hyvää rakennustapaa noudattaen ja uudet rakennuslupakuvat takaavat, että rakenne sinänsä on OK. Harkosta toiseen vaihto onnistuu harkkomyyjän toimesta. Ei se sen vaikeampaa ole.

Lue lisää

Löytyy niitä ostajiakin jotka kiinnittää siihen huomiota (kun vaan sen pistää esille). Niitä on vähän jotka sen takia haluaa oleellista lisähintaa maksaa, joten jos hintaa haluaa niin on syytä olla aikaa myydä (sitten joskus). Näiden määrä kuitenkin lisääntyy koko ajan, kun energian hinta nousee ja nousee.

Sen sijaan myyntiaikaa se voi laskea paljonkin, jos talon hinta on "normaali markkinahinta", mutta on hyvin eristetty.

Toisekseen, seinän U-arvo on kuin onkin (vaikka sitä siporistit väheksyykin) yksi seikka, joka määrää lämmityskuluja. Mikään yksittäinen rakennekohta ei ole sellainen, että sillä juuri kymppiä enempää kuussa saisi suorasähkölämmityslaskustakaan sheivattua pois. Ja sähkölaskun (tai muun lämmityslaskun) on se mikä ostajaa kiinnostaa. Sipo-ihmisille tuntuu olevan vaikeaa uskoa, että seinän U-arvo tiputtaa laskua.

Pitää vaan taloa suunnitellessa valita, että mistä kohdista ne eurot vähentää, vai vähentäisikö kuitenkin joka kohdasta mistä vaan helpolla tavalla voi (esim. harkon vaihto parempaan == "helppo tapa").

Toisaallakin sanoin, että jos vain rahalla arvioi, niin ei kannata muuta tehdä kuin normieristettyä puutaloa. Jos on muitakin arvoja oman talon rakentamisessa, kuin vain se raha, niin silloin on vaikea tuomita lämmöneristävyyden haluamista yhtään tyhmemmäksi kuin vaikka kivitalon rakentamista yleensäkään.