Nelikymppinen,työtön,parikymmentä vuotta naimisissa ollut.Jatkuvasti kotona.Kaikki entiset tuttavat ja ystävät on jossain valovuosien takana.Kyllästynyt tähän puulta maistuvaan avioliittoon ja elämään.Joka ikinen päivä on samanlainen.Kaikki menee saman kaavan mukaan.Arjet ja pyhät.Silloin kun harrastetaan seksiä,saman kaavan mukaan sekin,jo vuosia.En edes välitä ehdottaa mitään uutta.
Surulista
mutta totta.
7866
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
,,,,hieman lohduttaa,kaltaisiasi on
varmaankin aikapaljon,,,tässäkin
hyvinvointi yhteiskunnassa,,,,
harmillista kylläkin,,,naiset tekevät
arvokasta työtä,hoitaessaan lapsia kokopäi-
väisesti,,,ja palkka on siinä,,,
toivottavasti keksit jotain piristävää,,
että viestistä ei käynyt ilmi onko kyseessä mies
vai nainen.miksi oletat,että kyseessä on nainen.
missä on se kuuluisa tasa-arvo.kyseessähän saat
taa olla ponnaripäinen,vegetaristi,armeijaa
välttelevä,tämänpäivän suomalainen hetero mies.
niinhän se pitkä suhde tuntuu yksitoikkoiselta ja tasaiselta,pitää vain laittaa mielikuvitus liikkeelle ja keksiä uusia juttuja.
Älä kuitenkaan jää odottelemaan muutosta parempaan.
Kyllä sen joutuu ihan itse tekemään.
Eämämme täällä vain kerran. Miksi hukata itsensä ja elämänsä?
Minä jätin samantyylisen elämän taakseni puolitoista vuotta sitten enkä ole katunut sekunttiakaan - paitsi sitä etten lähtenyt jo aikaisemmin.
Jos tunteesi on jo pitkältä ajalta tympääntyneen tylsistynyt ja tuntuu ettei mitään ihanaa ole mitä odottaa, miksi jatkat?
Muutos sinun on tehtävä itse - ja kannettava siitä vastuu.
Se muutos tulee itsestä, siihen ei tarvita lähtemistä mistään.
Tylsyyttä ei pidä jatkaa, mutta sisältöä elämään voi hankkia helpommallakin kuin jättää kaikki.
Ei se ympäristö ja toiset ihmiset ole ratkaisevaa, omasta itsestä se on haettava...
Taidat turhaan odottaa laivasi palaavan (elämän mereltä) ellet lähetä sitä ensin itse merelle!