Kun näin sinut ensikerran en kuvitellut olevani näin sekaisin nyt sinusta... se oli siinä, klisee, jota en ole koskaan niellyt. Se oli hauskanpitoa, sitten hyvästit... mitä kävikään, pahoinvoipana, levottomana, pää sekaisin kunnes olit taas vieressäni. Sama epäuskoinen katse silmissäsi, kuin minulla... ei näin voi mennä, ei näin voi tapahtua. Tunteita voi aikuiset, järkevät ihmiset hallita, ja elämä jatkuu, ketään ei satuteta. Mutta antaako tunne koskaan sielulle rauhaa?
Sydän pysähtyi
Metsänelävä
4791
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei anna tunne koskaan sielulle rauhaa. Hyvän ajatelman luin jostain: Onnea jokainen päivä, vaikka tuskaa puolillansa. Onnea kaikki eletty, vaikka se polttaisi tulena.
Ei tunteet koskaan ihmistä rauhaan jätä MUTTA väitän että järjellä perustettu perhe on loppujen lopuksi se KAIKKEIN onnellisin ja onnistunein , on kokemueta , olen hyvin tunne herkkä ja rakastun helposti , mutta kun sen itse huomaa ja ottaa järjen käteen , on Tuhat kertaa onnellisempi kuin hetken huumaan sortuessaan , hetken huuma ei kestä oikeaa elämää eikä siitä muodostu mitään kestävää ,se on varma siitä tulee aina paljon kärsimystä ja pahaa mieltä niin itselle kuin läheisilleen siis ottakaa järki elämäänne .
anna rauhaa..sen kanssa on vain opittava elämään. Minullekin kävi noin, ja sydän murtui.
Tunteita voi aikuiset, järkevät ihmiset hallita, ja elämä jatkuu, ketään ei satuteta. Mutta antaako tunne koskaan sielulle rauhaa?.. HYVIN KIRJOITETTU JA OLEN TÄTÄ MIELTÄ, EI ANNA,SE ON NIIN KAUNIS TUNNE JA SE VAAN JATKUU JA JATKUU ,KUNNES OLET VANHA. JA TUNTEEN MUISTAT SILLOINKIN. JA OLET HYVILLÄSI ,ETTET SATUTTANUT KETÄÄN.