Miten olette selvinneet heikoista hetkistä dieetin aikana? Kun tuntuu, että usko laihtumiseen ja omaan "jaksamiseen" taistella herkkuja vastaan on vähissä?
Heikot hetket
Laihduttaja08
7700
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos nyt tekee mieli syödä se pari turkkaria/pala pitsaa yms niin sitte syököön. Se ei kenenkää laihdutusta kaada, tietenkin sen vaan sitten pitää pysyä siinä määrässä. Toinen hyvä on Valion vadelma- tai mansikkamehukeitto se missä on 8kaloria desis. Sitä ku vedät menemään alkaa makean himo talttua. Ja jossain on tutkittu että mieliteko kestää sen 15-20min minkä jälkeen se alkaa helpottamaan että kärsi kärsi saat kirkaamman kruunun :D
Raskaan treenin tekeminen ja sitte sauna tekee niin hyvän olon, että herkut unohtuu. Ja villasukat vielä jajkaan!
mulla toimii parhaiten jonkin oikein hyvän musiikin kuuntelu.. tai sitten voi lähteä vaikka leffaan, tai mitä tahansa nautinnollista mikä vie ajatukset pois ruoasta..
ite herkuttelen n. kerran viikossa 2000-2500kcal. paino on tippunut aina mässypäivien jälkeen (nyt 3kk ja 15kg). lisäksi mulla on kaapit täynnä purkkaa ja sokerittomia salmiakkeja, joita syön viikolla "jos on ihan pakko." Suunnittelen mässypäivät etukäteen ja mässypäivänä en syö mitään perusruokaa.
En syö mitään illalla 18 jälkeen, koska väsyneenä tulee syötyä huvikseen................ : )
Mun on myös tosi hankala selvitä heikoista hetkistä! Yks tapa on just tuo, että sallii itselleen nautinnon, mutta vain vähäisenä määränä, makua tunnustellen ja hetkestä nauttien. (Suklaanhimon iskiessä ottaa pari suklaapalaa eikä koko levyä :D jne)
mutta ittelläni tuo ei toimi. Mä syön hedelmiä ja purkkaa ku syöpöttelyhimo iskee, tai sitte otan ison lasin vettä ja alan tehdä jotain mistä nautin (lukea esim). ja näin.
Kyllä sä pystyt siihen, ku mäki pystyn, ja mä olen sentään ollut toooooodella paatunut syöppö.
Kaikkein parhaiten himo mulla lähtee sillä, että tulen tänne keskustelupalstoille. Saa tsemppiä sekä liikkumiseen että syöpöttelyn hillitsemiseen. Usein on jopa niin, että hetken täällä pyörittyäni alkaakin jo tehdä mieli lähteä vaikka salille.
Aina, ei tietenkään toimi, jos en muista tai ehdi ajatella, että haluanko tosiaan sen munkin syödä, ennen kuin se onkin jo kokonaan vedetty.
Mulle taattu pelastus on lenkille lähtö tai jumppaaminen, jos siihen asti kantti kestää. Aika usein on aiemmilla laihiksilla kyllä repsahtanut, ja se on mulle lopun alku.
Mulle ei ainakaan toimi se, että syön vähän jotain hyvää, koska sitä alkaa tehdä vaan mieli lisää. Ja siitä vähästäkin tulee epäonnistumisen tunne ja sitten tuntuu että ihan sama syödä vaikka kuin paljon (tyhmää, tiedän)
Toivoisin ettei mun tarttis olla tällanen kaikki tai ei mitään -ihminen.
Tähän mennessä olen kaikeksi onneksi selvinnyt koko alkulaihiksen ilman minkäänlaisia himoja. Vähintäänkin erikoista. Yleensä ne himot lähteekin siitä, jos jotain on tarjolla. En usko, että selviäisin ollenkaan, jos meillä ois kaapissa jotain herkkuja.Onnittelut siis niille, jotka selviävät. Avon kanssa on tehty sopimus, ettei tänne saa tuoda mitään houkutuksia :)