ihmiselle?
Jos tyrit joka kerta..
Käykö joskus niin että mahdollisuutesi on käytetty koska et oppinut mitään?
Jos tyrit joka kerta..
Käykö joskus niin että mahdollisuutesi on käytetty koska et oppinut mitään?
Kuinka monta mahdollisuutta
rakkauteen annetaan
19766
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
että niitä mahdollisuuksia tulee niin pitkään kun elämä jatkuu. Pahalle tuntuis ajatella, että oman lapsellisuuden, typeryyden tai muun syyn takia menettäisi lopullisesti mahdollisuuden onneen ja rakkauteen.
Luulisin että jokainen oppii virheistään jossain vaiheessa, ja on oman onnensa seppä. Koskaanhan ei tulevasta tiedä, ja siitä löytyykö onni vai ei. Kaikille se ei tule edes ensimmäistäkään kertaa, jotkut elävät ilman kumppania ikänsä. En vaan usko että niitä mahdollisuuksia annetaan vaikka vain kolme, ja that's it..
Lopeta räpeltäminen ja siirry suoraan itse asiaan. Esim. täältä löytyy laadukkaita palveluja.
http://www.sexwork.net/
kiitos vaan.
joka kerta saman ihmisen kanssa? Se meinaa saattaa kyllästyy hyvinkin nopeaan. Mutta jos aina eri ihmisen kanssa niin se Oikea ei välttämättä katsokaan samalla tavalla mokia kun joku toinen.
välillä monet mokat saman ihmisen kanssa :(
hyväuskoinen hölmö niin lukemattomia. Kyllähän mäkin tiiän joitain 30v naisia jotka on olleet elämänsä aikana jo suunnilleen 3 kertaa menossa naimisiin eri äijän kanssa ja lapsiakin saattaa olla parille eri tyypille, mitähän helvettiä tollasenkin ihmisen päässä oikein liikkuu, en voi tajuta. Mä oon sitä mieltä et kerran eläissään mennään naimisiin ja tehdään lapsia jonkun kanssa ja jos se menee vituilleen niin se oli sit siinä, lopun elämää voikin sit katella jotain vakkaripanojuttuja ja muita vastaavia teini-seukkauksia.
idiootti.
eronneen syvällä rintaäänellä(kö) :-)
rintaäänellä!
Jos ei ole uskoa elämään ja rakkauteen, miksi elää ollenkaan?
Minullakin on yksi tuttu, joka ennen 30-vuotispäivää ehti erota kolmesta avioliitosta, joista kahdesta oli lapsi. Vähemmästäkin tulee mieleen, ettei vikaa kannata ensimmäisenä niistä miehistä lähteä hakemaan vaan naisen asenteista.
Nätti ja kiva tyyppi se on kaverina, joten en hetkeäkään epäile, etteikö se uutta rakkautta löytäisi. Tosin tulee löytämään vielä varmaan kymmeniä elämänsä aikana, jos ei pikkuhiljaa ala nähdä omia, vääriä käyttäytymismallejaan. En tosin menisi lyömään asiasta vetoa puoleen enkä toiseen.
Oletko kaverini hengenheimolainen?
vaikea sanoa.
Mitä virheitä hän, sinun mielestäsi, sitten tekee?
Tai millaisia vääriä käytösmalleja hänellä, mielestäsi, on?
Nainen ei yritä tai osaa tehdä itseään onnelliseksi vaan ulkoistaa siitä vastuun miehelle. Kenestäkään ei kuitenkaan ole tekemään toista onnelliseksi, joten nainen pettyy kerta kerran jälkeen miehiin, vaikka hänen pitäisi pettyä itseensä.
Lisäksi hänellä on huono arjensietokyky. Elämän pitäisi aina olla draamaa ylä- ja alamäkineen, että hän tuntisi elävänsä. Muuten hän tylsistyy ja tuntee, ettei elämä tylsää ja pysähtynyttä.
En osaa olla onnellinen jos en tunne itseäni rakastetuksi enkä saa nauttia läheisyydestä.
Yksin läheisyys on hankalaa, ei oma käsi aivan riitä. Voiko sitä kutsua "ulkoistamiseksi"?
samoilla linjoilla sun kanssa, tosin en mä nyt halua itseltäni mahdollisuutta evätä lapseen jonkun toisenkin miehen kanssa, mutta se mies sais sit olla se loppuelämän pituinen kumppani. Naimisiin asti en oo ehtinyt vielä, enkä kovin hepposin perustein ole menossakaan. Korkeintaan vasta sitten kun on liitto muutenkin jo niin vahvalla pohjalla, et voi luottaa siihen et se pitäisi meidät yhdessä ilman sitä papin aamentakin.
samaa kysymystä.
Muuten: itse en voi sanoa että kyse olisi tyrimisestä. Kyse on ollut vain siitä että ei ole kaksi ihmistä olleet toisilleen sopivia. En mielestäni ole silleen tyrinyt koskaan rakkautta.
Mutta. Ehkä ne ovatkin olleet mahdollisuuksia mitä en ole osannut käyttää??
Vieläkö minulla on mahdollisuus??
itse mietin etsinkö liian täydellistä ihmistä. Ehkä meille yritetään opettaa ettei sellaisia prinssi/prinsessa täydellisiä ole olemassa, että virheet ovat inhimillisiä, ja toista ihmistä voi rakastaa vajavaisuudesta huolimatta. Ja että joskus on parempi yrittää tulla toimeen kuin etsiä uutta ja parempaa.???
omasta itsestä. Kuinka paljon asioista ottaa opikseen. Tietty kaikki tyrii joskus sille ei voi mitään, mut jos ees pikkuisen oppis ja pystyy kulkemaan pää pystyssä niin sillon kai tulee taas uus mahdollisuus.
Se vaan jossain vaihessa tapahtuu se luovuttaminen oman itsensä kanssa. Sen jälkeen mahdollisuuksien saanti on kiven alla.
"sen oikean" kanssa mahdollisuuksia on rajaton määrä . Virheitä tekee jokainen joskus, mutta jos niitä tekee monien kanssa ja samoja virheitä niin se on tyhmyyttä.
uuden mahdollisuuden. Ihminen taas ei. Aika harvoin sanoisin.