Kolmistaan

En koskaan suostuisi moiseen alentavaan paskaan.

Jos ei oma kumppani riitä, niin sitten pitää pysyä
sinkkuna.

me ottaisimme mukaan kolmanneksi pyöräksi naisen. Hän on jopa käynyt netistä etsimässä meille naista. Sinänsä voisin ehkä kokeillakin, mutta ei mulla oo siihen erityistä tarvetta,vaan se toive on nimenomaan miehen. Hän kai haluaisi jonkun nuoren kauniin naisenkanssamme. Hän haluaisi katsoa, kun rakastelen sennaisen kanssa, seolisi kuulemma hänestä todella kiihottavaa, onkohan tuo ihan sairasta? Pitääkö mun suostua miehen mieliksi, jos asia kerran on hänelle niin tärkeä? Minua jotenkin loukkaa se, että enkö minä riitä.

haluaa että kirjoitti:

me ottaisimme mukaan kolmanneksi pyöräksi naisen. Hän on jopa käynyt netistä etsimässä meille naista. Sinänsä voisin ehkä kokeillakin, mutta ei mulla oo siihen erityistä tarvetta,vaan se toive on nimenomaan miehen. Hän kai haluaisi jonkun nuoren kauniin naisenkanssamme. Hän haluaisi katsoa, kun rakastelen sennaisen kanssa, seolisi kuulemma hänestä todella kiihottavaa, onkohan tuo ihan sairasta? Pitääkö mun suostua miehen mieliksi, jos asia kerran on hänelle niin tärkeä? Minua jotenkin loukkaa se, että enkö minä riitä.

Lue lisää

Ei todellakaan tarvitse antaa itseään käyttää hyväksi fyysisesti eikä psyykkisesti. Mihinkään sellaiseen ei tarvitse suostua jos se sinua loukkaa ja/tai ei innosta. Vaikka mies/kumppani haluaisi mitä. Jos kumppanisi arvostaa/rakastaa sinua niin ei vaadi/pakota mihinkään vastentahtoiseen. Eri asia jos itse olet kiinnostunut, mitä et tunnu olevan.

Tulee vaan tosi p....mäinen fiilis jälkeenpäin (omanarvontunto kärsii) jos suostuu miehen mieliksi sellaiseen mistä ei itse tykkää. Puhun kokemuksesta.

haluaa että kirjoitti:

me ottaisimme mukaan kolmanneksi pyöräksi naisen. Hän on jopa käynyt netistä etsimässä meille naista. Sinänsä voisin ehkä kokeillakin, mutta ei mulla oo siihen erityistä tarvetta,vaan se toive on nimenomaan miehen. Hän kai haluaisi jonkun nuoren kauniin naisenkanssamme. Hän haluaisi katsoa, kun rakastelen sennaisen kanssa, seolisi kuulemma hänestä todella kiihottavaa, onkohan tuo ihan sairasta? Pitääkö mun suostua miehen mieliksi, jos asia kerran on hänelle niin tärkeä? Minua jotenkin loukkaa se, että enkö minä riitä.

Lue lisää

...yllä olevan kanssa. Se miten sinusta ITSESTÄSI tuntuu, elä sen kanssa. Älä turhaan toisten mieliksi tekemään, sillä voit satuttaa vain itseäsi.

Se että kerroit miehen olevan (mies-)ystäväsi jo kertoo sitä ettei teidän suhteenne perustu kovinkaan pitkälle tai lujalle pohjalle. Tämä EI tarkoita sitä etteikö se voi tulla myöhempien vuosien myötä vankaksi. Nyt jotenkin tuntuu että haet hänestä (kenties) uskollista ystävää/ kumppania, joten sisäiset asiat ovat silloin paljon tärkeämpiä. Jos toisen kanssa ei synkkaa, niin silloin ei synkkaa ja seksistä on turha hakea pilaria suhteeseen. Miehesi ymmärtää tämän jos vain haluaa ymmärtää ja jos ei , niin hän hakee seksiseuraa jostain muualta.

Seksi on tärkeä ja olennainen osa parisuhdettamme ja meitä ihmisiä, sillä yksinkertaisesti meitä ei olisi ilman seksiä. Seksi on hyvä, mukava ja helpottava tapa ilmaista halujamme ja kenties kiintymystä tiettyyn ihmiseen. Seksi on myös paras tapa "harrastaa" nautintoa ilman terveyden menettämistä silloin kun sen tekee oikein. Se että pitääkö sitä tehdä juuri sen yhden ja "oikean" kanssa on sitten toinen juttu.

Kun ennen aikaan kulttuurisista syistä nainen piti olla neitsyt ennen naimisiin menoa, ajat ovat muuttuneet niistä ajoista. Nyt voi olla reilusti vanhempi, kokeneempi ja omiakin haluja toteuttava vaimo. Useat miehet selkeästi eivät halua vaimoksi 19-vuotiasta neitsyttä, jolle pitää opettaa kaikki "temput" ja kenties myös toisinkin päin. Sitten on se toinen ääripää...

Nykyään tulee seksiä joka tuutista: radio, Tv, Netti jne. Pitää olla kokenut, näkenyt, halunut ja varmistanut että ennen kuin multaa saadaan päälle tai ennen kuin papille sanoo -Tahdon, pitää miehen/naisen olla jaellut tavaroitaan edestä ja takaa, vierestä ja poikittain...mutta miksi? -Siksi, kun se on IN tai Pop tai kun naapurin Jaska tai Liisakin on kokenut. Sitten mennään pää kainalossa ja saadaan kaiken maailman taudit tai muuten vaan henkisiä kolhuja ja mikään ei ala maistua miltään, aivan kuten Levottomat-elokuvassa.

Kuten sanoin, että seksi on tärkeä osa parisuhdetta muttei kaikkea. Ne jotka ryhtyvät kiireellä toteuttamaan asioita, syyllistyvät samaan asiaan kuin ne jotka "käräjöivät" (näilläkin palstoilla) siitä että tuollaiset touhut ovat "eläimellistä meininkiä". Kyllä, olen samaa mieltä!! Ihminen on eläin, jolle on tyypillistä laumakäyttäytyminen ja kun meille on annettu se kieli jolla voi puhua, niin sitä laumakäyttäytymistä toteutetaan kyselemällä muiden mielipidettä.

Se pitääkö teidän tai sinun toteuttaa sitä asiaa koskaan, en ota kantaa. Ainakin G-piste ohjelman tiedustelun mukaan... http://www.nelonen.fi/gpiste/jaksot.html n. 10 "eläintä" sadasta on toteuttanut asian, mutta 90 ei. Kaikkea ei siis tarvitse toteuttaa elämässä, mutta niitä mitä haluaa (vuorikiipeily, benji-hyppy, kolmenkimppa, interrailaaminen jne.) kokeilla, tulee saada kokeilla. Se että et itse halua niitä kokeilla on myöskin hyväksyttävää. Ja jos kaksi ihmistä joilla nämä kokeilut tai parhaimmillaan "harrastukset" EIVÄT synkkaa, tulee toisen joustaa tai sitten erota. Älä ala siis myöntymään siihen mihin sydämesi sanoo EI, mutta älä myöskään tuomitse asioita siksi että ne ovat miehesi fantasioita. Ja jos te joskus (vielä olette kenties yhdessä ja...) haluatte yhdessä toteuttaa niitä, älkää kyselkö muiden mielipidettä asiaan, vaan toteuttakaa ne. Mutta toteuttakaa ne fiksusti, viisaasti ja harkiten. Turha on sitten kiikkustuolissa katua ja harmitella ettei uskaltanut tehdä asioita, kun olisi OIKEASTI halunut niitä tehdä. Tsemppiä valintaan!!!

haluaa että kirjoitti:

me ottaisimme mukaan kolmanneksi pyöräksi naisen. Hän on jopa käynyt netistä etsimässä meille naista. Sinänsä voisin ehkä kokeillakin, mutta ei mulla oo siihen erityistä tarvetta,vaan se toive on nimenomaan miehen. Hän kai haluaisi jonkun nuoren kauniin naisenkanssamme. Hän haluaisi katsoa, kun rakastelen sennaisen kanssa, seolisi kuulemma hänestä todella kiihottavaa, onkohan tuo ihan sairasta? Pitääkö mun suostua miehen mieliksi, jos asia kerran on hänelle niin tärkeä? Minua jotenkin loukkaa se, että enkö minä riitä.

Lue lisää

Kahden naisen kanssa oleminen on luonnollisesti jokaisen miehen haave. Itse olen sen kokenut, tosin silloisen naisystävän aloitteesta. Oman tämän hetkisen mielipiteeni asiaan voit päätellä siitä, että nykyään ajattelen parisuhteessa tapahtuvan seksin olevan kahden ihmisen oma ja yhteinen juttu, johon ei ulkopuolisilla ole asiaa.

Toki joillekin voi sopia satunnainen kolmannen pyörän mukaan otto. Jotain vaikutusta sillä ainakin on. Sitä onko vaikutus positiivista vai negatiivista, ei kukaan voi varmasti tietää ennen kuin kokeilee.

Suosittelemaan en silti lähde, vaan kannattaa miettiä onko suhteessa todella kaikki hyvin, koska tuollainen ehdotus ilmaan on heitetty...

Tasavertainen kirjoitti:

...yllä olevan kanssa. Se miten sinusta ITSESTÄSI tuntuu, elä sen kanssa. Älä turhaan toisten mieliksi tekemään, sillä voit satuttaa vain itseäsi.

Se että kerroit miehen olevan (mies-)ystäväsi jo kertoo sitä ettei teidän suhteenne perustu kovinkaan pitkälle tai lujalle pohjalle. Tämä EI tarkoita sitä etteikö se voi tulla myöhempien vuosien myötä vankaksi. Nyt jotenkin tuntuu että haet hänestä (kenties) uskollista ystävää/ kumppania, joten sisäiset asiat ovat silloin paljon tärkeämpiä. Jos toisen kanssa ei synkkaa, niin silloin ei synkkaa ja seksistä on turha hakea pilaria suhteeseen. Miehesi ymmärtää tämän jos vain haluaa ymmärtää ja jos ei , niin hän hakee seksiseuraa jostain muualta.

Seksi on tärkeä ja olennainen osa parisuhdettamme ja meitä ihmisiä, sillä yksinkertaisesti meitä ei olisi ilman seksiä. Seksi on hyvä, mukava ja helpottava tapa ilmaista halujamme ja kenties kiintymystä tiettyyn ihmiseen. Seksi on myös paras tapa "harrastaa" nautintoa ilman terveyden menettämistä silloin kun sen tekee oikein. Se että pitääkö sitä tehdä juuri sen yhden ja "oikean" kanssa on sitten toinen juttu.

Kun ennen aikaan kulttuurisista syistä nainen piti olla neitsyt ennen naimisiin menoa, ajat ovat muuttuneet niistä ajoista. Nyt voi olla reilusti vanhempi, kokeneempi ja omiakin haluja toteuttava vaimo. Useat miehet selkeästi eivät halua vaimoksi 19-vuotiasta neitsyttä, jolle pitää opettaa kaikki "temput" ja kenties myös toisinkin päin. Sitten on se toinen ääripää...

Nykyään tulee seksiä joka tuutista: radio, Tv, Netti jne. Pitää olla kokenut, näkenyt, halunut ja varmistanut että ennen kuin multaa saadaan päälle tai ennen kuin papille sanoo -Tahdon, pitää miehen/naisen olla jaellut tavaroitaan edestä ja takaa, vierestä ja poikittain...mutta miksi? -Siksi, kun se on IN tai Pop tai kun naapurin Jaska tai Liisakin on kokenut. Sitten mennään pää kainalossa ja saadaan kaiken maailman taudit tai muuten vaan henkisiä kolhuja ja mikään ei ala maistua miltään, aivan kuten Levottomat-elokuvassa.

Kuten sanoin, että seksi on tärkeä osa parisuhdetta muttei kaikkea. Ne jotka ryhtyvät kiireellä toteuttamaan asioita, syyllistyvät samaan asiaan kuin ne jotka "käräjöivät" (näilläkin palstoilla) siitä että tuollaiset touhut ovat "eläimellistä meininkiä". Kyllä, olen samaa mieltä!! Ihminen on eläin, jolle on tyypillistä laumakäyttäytyminen ja kun meille on annettu se kieli jolla voi puhua, niin sitä laumakäyttäytymistä toteutetaan kyselemällä muiden mielipidettä.

Se pitääkö teidän tai sinun toteuttaa sitä asiaa koskaan, en ota kantaa. Ainakin G-piste ohjelman tiedustelun mukaan... http://www.nelonen.fi/gpiste/jaksot.html n. 10 "eläintä" sadasta on toteuttanut asian, mutta 90 ei. Kaikkea ei siis tarvitse toteuttaa elämässä, mutta niitä mitä haluaa (vuorikiipeily, benji-hyppy, kolmenkimppa, interrailaaminen jne.) kokeilla, tulee saada kokeilla. Se että et itse halua niitä kokeilla on myöskin hyväksyttävää. Ja jos kaksi ihmistä joilla nämä kokeilut tai parhaimmillaan "harrastukset" EIVÄT synkkaa, tulee toisen joustaa tai sitten erota. Älä ala siis myöntymään siihen mihin sydämesi sanoo EI, mutta älä myöskään tuomitse asioita siksi että ne ovat miehesi fantasioita. Ja jos te joskus (vielä olette kenties yhdessä ja...) haluatte yhdessä toteuttaa niitä, älkää kyselkö muiden mielipidettä asiaan, vaan toteuttakaa ne. Mutta toteuttakaa ne fiksusti, viisaasti ja harkiten. Turha on sitten kiikkustuolissa katua ja harmitella ettei uskaltanut tehdä asioita, kun olisi OIKEASTI halunut niitä tehdä. Tsemppiä valintaan!!!

Lue lisää

hyvin pohdittuja ja asiallisia vastauksia, kiitos kaikille vastaajille. Kyseessä on tosiaankin miehen fantasia, joka hänellä on aika voimakkaana. Toisaalta haluaisin suoda hänelle mahdollisuuden toteuttaa tuo fantasia, toisaalta en tiedä, onko minusta siihen ja miten sitten tosi tilanteessa selviäisin, osaisinko 'toimia'. Minulla ei siihen asiaan liity mitään vastenmielistä, eipähän vaan itsellä ole sellaista tarvetta. Mutta kun toista rakastaa, haluaisi tietysti tehdä kaikkensa hänen vuoksensa. En tiedä, onko se väärin minua kohtaan, jos teen sen rakkkaudesta häneen, toiminko silloin itseäni vastaan..jos haluan tehdä eräänlaisen rakkauden teon. Kyllähän se mietityttää, jospa hän ei sen jälkeen enää haluakaan olla vain kahdestaan tai jos hän mieltyykin tuohon naiseen eli mustasukkainen taidan olla.

saanut.. kirjoitti:

hyvin pohdittuja ja asiallisia vastauksia, kiitos kaikille vastaajille. Kyseessä on tosiaankin miehen fantasia, joka hänellä on aika voimakkaana. Toisaalta haluaisin suoda hänelle mahdollisuuden toteuttaa tuo fantasia, toisaalta en tiedä, onko minusta siihen ja miten sitten tosi tilanteessa selviäisin, osaisinko 'toimia'. Minulla ei siihen asiaan liity mitään vastenmielistä, eipähän vaan itsellä ole sellaista tarvetta. Mutta kun toista rakastaa, haluaisi tietysti tehdä kaikkensa hänen vuoksensa. En tiedä, onko se väärin minua kohtaan, jos teen sen rakkkaudesta häneen, toiminko silloin itseäni vastaan..jos haluan tehdä eräänlaisen rakkauden teon. Kyllähän se mietityttää, jospa hän ei sen jälkeen enää haluakaan olla vain kahdestaan tai jos hän mieltyykin tuohon naiseen eli mustasukkainen taidan olla.

Lue lisää

...että kirjoitit tänne palstalle. Sillä jos olisit kysynyt Ryhmäseksi-palstalta, niin vastausta tuskin olisit saanut juurikin siihen kaikkein eniten askarruttavaan kysymykseesi, nimittäin TUNTEMUKSIIN ja siihen ns. palautteeseen mitä ko. teko aiheuttaisi sinun/teidän rakkauteen suhteessanne. Vaikka (ehkä?) olitkin lopettelemassa keskustelua, päätin laittaa muutaman ajatuksen sinulle,ehkä juurikin siksi että olit vastannut minun viestiini(?)joten tässä tätä...

Ensiksikin on lohdullista sanoa, että sinä naisena ajattelet suhteessa tuota tunnepuolta. Te naiset osaatte sen asian kaikkein parhaiten ja tällä EN tarkoita etteikö miehetkin ajattele tunnepuolta suhteessa. Miehet eivät vain aina osaa tuoda sitä hellävaraisimmin esille. Tämä on tietenkin minun mielipiteeni (hetero-miehenä) ja moni nainen voisi kumota ajatukseni... ja ehkä hyvä niin, sillä kasvava uusi miessukupolvi osaa varmaankin näyttää tunteensa ja olla myös herkkiäkin puolisoa kohtaan.

Tunnepuolta siis todellakin tarvitaan siihen parisuhteen toimivuuteen, samoin kuin toimintaakin. Moni ajattelee, että Avoin suhde tarkoittaa pelkästään tätä "toimintaa" ja sillä ei ole mitään tekemistä rakkauden kanssa. Voin kertoa, että on!! Mielestäni avoin suhde ei eroa ns. normaalista parisuhteesta, muutoin kuin siitä että avoimessa suhteessa käsitellään asiat ja tapahtumat avoimemmin kuin "suljetussa suhteessa". Siinä myöskin annetaan anteeksi ne teot (lähinnä seksuaalisuuteen liittyvät) jotka "suljetussa suhteessa" aiheuttaisivat avioeroprosessin käynnistymisen. Jos kenties molemmat avoimen suhteen kumppanit kohdistavat seksuaalisuutensa ja myöskin tunteensa kolmanteen osapuoleen (tai neljänteen) ja saavat siitä pohjaa oman suhteensa jatkoksi ja uudeksi suhteeksi, voidaan puhua jo monisuhteesta. Tämä "toiminta" vaatii (mielestäni) AINA hyvän henkisen pohjan jotta suhde voi olla seksuaalisesti avoin, puhumattakaan monisuhteesta. Nyt lähestytään aluetta mikä kenties sinua pelottaakin...

Se että et tunne asiassa (kimppakivassa) mitään vastenmielisyyttä, on jo hyvä sinänsä. Jos asiaa kysyttäisiin sinua edeltävältä sukupolvelta, vastaus olisi varmasti jäykäntorjuvaa. Nyt täytyy kuitenkin muistaa, että olemme kaikki aikamme "lapsia" ja monet elävät ns. massan mukana. Ei tämä aika oikeasti ole yhtään sen pornompaa tai pervompaa kuin joskus ennen. Onhan se Kama Sutrakin jo pari tuhatta vuotta vanha. Mikä tässä seksissä monia vihastuttaa, miksei minuakin, on mainostaminen ja muoti-ilmiöistäminen. Jotkut haluavat tehdä "juttuja" ja toiset eivät, no big deal, muttei sitä tarvitse kaikkien tehdä ja sen miehesi pitää ymmärtää.

Jos sitten päätätte tehdä sen "jutun", pitää (mielestäni) sen sujua ns. heikomman ehdoilla ja tällä EN tarkoita huonompaa ihmistä. Päin vastoin, ajattelen että SINÄ olet se parempi ihminen joka rakastaa toista ihmistä niin paljon että voi tehdä toiselle mukavan "yllätyksen" jotta kenties rakkaus suhteessa voisi syventyä jne. Minun mielestäni voitte tehdä asioita, mutta vasta sitten kun SINÄ olet valmis, ei aiemmin.

Seksi on fyysistä nautintoa jota kokee jonkun kanssa. Tyydyttää voi itsensäkin, mutta todelliseksi nautinnoksi sen voisi laskea, kun sen tekee toisen ihmisen kanssa. Jos siinä seksissä on tunnetta pelissä (eli ihminen saa psyykkistäkin nautintoa), voi sitä kutsua rakasteluksi. Ja rakastelussa pitää ottaa toinenkin huomioon. Jos siis nainen ei ole saanut miehen kanssa orgasmia, niin voisin kutsua sitä pelkäksi seksiksi. Veikkaisin myöskin, että näitä pelkkiä seksin harrastelijoita on jonkin verran Suomessa. Ja minun mielestäni jos ei ole edes oman puolisonsa kanssa päässyt parisuhteessa "rakasteluasteelle", niin tuskinpa seksi muidenkaan kanssa tuntuisi yhtään sen autuaammalta. Joten jos sinun mielestäsi tuntuu että teidän välillä pitäisi seksin tai oikeammin rakastelun sujua vielä paremmin, niin jäisin odottelemaan sen "jutun" toteuttamista. Jos kuitenkin kaikki tähän mennessä on näyttänyt vihreätä valoa...

En ole tästä asiasta asiantuntija kertomaan, mutta ne jotka ovat kokeneet "jutun" ja eivät tykänneet, ehkä eivät kokeneet nautintonsa olevan mitenkään mullistavaa verrattuna normi-seksiin ja toisten mielestä ikään kuin "taivas aukeni". Mikä on sitten totuus, pitää itse selvittää. Se miten (kenties) monet "touhottavat" seksiä (kimppakivaa jne.) , on perisuomalaiseen tyyliin kännissä ja juhlissa. Emmehän me käy pelaamassa kaukalopalloa kaveriporukalla kahden promillen humalassa muutenkaan, miksi sitten sekstaillessa. Tai sitten pakottamalla: Kyllä lapsen saa opetettua uimaan pakottamalla, mutta tykkääkö pienokainen vedestä sen jälkeen, tuskinpa. Tai sitten eka kerta: Meillä kaikilla on varmasti kokemus ensimmäisestä seksistä ja osalla jopa kielteinenkin, mutta varmasti se ei kerro todellisuutta millaista seksi aina on. Sama homma varmasti pätee kolmen kimpassakin. Näillä kommenteilla en puolusta kolmenkimppaa, mutta yritän tuoda esille näkökulmia mitä kaikki eivät varmaankaan ajattele "touhutessaan" seksin kohdalla ja sitten toimivat "asiantuntijoina". Sitten vielä tunteista...

Se että puhut tunteista teidän suhteessa on mielestäni hyvä asia. Onko miehesi sitten sinua rakastava vai hyväksi käyttävä ihminen sanelee aika ja käyttäytyminen. Yleensä parisuhteessa asuvat ihmiset eivät välttämättä edes ymmärrä että toinen käyttää toista hyväkseen. Ei edes silloin kun joku ulkopuolinen tuo sitä asiaa julki. Kun parisuhde on terve ja oikeanlainen, kuuluu siihen paljon rakkautta. Se ei ole sellaista kuin amerikkalaisissa elokuvissa, jossa toitotetaan -I love you, joka käänteessä. Se näkyy teoissa. En ole itse mikään uskovainen, mutta kristinuskossa paras kohta ns. törmätä Rakkauteen on ajatus: Rakasta lähimmäistä kuin itseäsi. Eli tee toiselle niitä asioita, mitä haluaisit toisen tekevän sinulle. Jos siis olet valmis ns. uhrautumaan toisen puolesta, se palaa sinulle (lähes) kaksinkertaisena takaisin. Tämä ei tietenkään tarkoita, että pitäisi kynnysmatoksi tekeytyä, vaan terveellä pohjalla. Jos toinen ei kuitenkaan millään tavoin palauta rakkautta muodossa tai toisessa, on hän kylmä, itsekäs ja narsistinen (puhumattakaan muista persoonallisuushäiriöisyydestä). Niihin ihmisiin ei rakkaus uppoa, vaikka kuinka sitä tyrkyttäisit ja toiselle kuun taivaaltakin hankkisit. Jos siis suhteessa on todellista rakkautta, aivan kuten sanottiin uskosta, toivosta ja rakkaudesta (josta Rakkaus oli yli kaiken), niin liitto (suhde jne.) kestää varmastikin "mustasukkaisuudet", ihastumiset ja parisuhteen ulkopuolisetkin suhteet. Se että ajattelet näitä asioita, on mielestäni vasta "mustasukkaisuutta", siis todellisesti oikeanlaista huolehtivaisuutta, varovaisuutta ja vain huolestumista uuden asian kohtaamisessa. Se ei ole mustasukkaisuutta, vaan ikään kuin luonnon oma varoitusääni, jotta ihminen olisi varuillaan. Jos siis se tuntuu ylitsepääsemättömältä, niin pakene eli älä ryhdy moiseen. Mutta jos asia on ns. pihvi hetken kuluttua, niin ei muutakuin onnea matkaan!! Teit niin tai näin, ole päätöksestäsi tyytyväinen, äläkä jää kauaksi aikaa murehtimaan moista. Lykkyä tykö valinnoissasi.

Tasavertainen kirjoitti:

...että kirjoitit tänne palstalle. Sillä jos olisit kysynyt Ryhmäseksi-palstalta, niin vastausta tuskin olisit saanut juurikin siihen kaikkein eniten askarruttavaan kysymykseesi, nimittäin TUNTEMUKSIIN ja siihen ns. palautteeseen mitä ko. teko aiheuttaisi sinun/teidän rakkauteen suhteessanne. Vaikka (ehkä?) olitkin lopettelemassa keskustelua, päätin laittaa muutaman ajatuksen sinulle,ehkä juurikin siksi että olit vastannut minun viestiini(?)joten tässä tätä...

Ensiksikin on lohdullista sanoa, että sinä naisena ajattelet suhteessa tuota tunnepuolta. Te naiset osaatte sen asian kaikkein parhaiten ja tällä EN tarkoita etteikö miehetkin ajattele tunnepuolta suhteessa. Miehet eivät vain aina osaa tuoda sitä hellävaraisimmin esille. Tämä on tietenkin minun mielipiteeni (hetero-miehenä) ja moni nainen voisi kumota ajatukseni... ja ehkä hyvä niin, sillä kasvava uusi miessukupolvi osaa varmaankin näyttää tunteensa ja olla myös herkkiäkin puolisoa kohtaan.

Tunnepuolta siis todellakin tarvitaan siihen parisuhteen toimivuuteen, samoin kuin toimintaakin. Moni ajattelee, että Avoin suhde tarkoittaa pelkästään tätä "toimintaa" ja sillä ei ole mitään tekemistä rakkauden kanssa. Voin kertoa, että on!! Mielestäni avoin suhde ei eroa ns. normaalista parisuhteesta, muutoin kuin siitä että avoimessa suhteessa käsitellään asiat ja tapahtumat avoimemmin kuin "suljetussa suhteessa". Siinä myöskin annetaan anteeksi ne teot (lähinnä seksuaalisuuteen liittyvät) jotka "suljetussa suhteessa" aiheuttaisivat avioeroprosessin käynnistymisen. Jos kenties molemmat avoimen suhteen kumppanit kohdistavat seksuaalisuutensa ja myöskin tunteensa kolmanteen osapuoleen (tai neljänteen) ja saavat siitä pohjaa oman suhteensa jatkoksi ja uudeksi suhteeksi, voidaan puhua jo monisuhteesta. Tämä "toiminta" vaatii (mielestäni) AINA hyvän henkisen pohjan jotta suhde voi olla seksuaalisesti avoin, puhumattakaan monisuhteesta. Nyt lähestytään aluetta mikä kenties sinua pelottaakin...

Se että et tunne asiassa (kimppakivassa) mitään vastenmielisyyttä, on jo hyvä sinänsä. Jos asiaa kysyttäisiin sinua edeltävältä sukupolvelta, vastaus olisi varmasti jäykäntorjuvaa. Nyt täytyy kuitenkin muistaa, että olemme kaikki aikamme "lapsia" ja monet elävät ns. massan mukana. Ei tämä aika oikeasti ole yhtään sen pornompaa tai pervompaa kuin joskus ennen. Onhan se Kama Sutrakin jo pari tuhatta vuotta vanha. Mikä tässä seksissä monia vihastuttaa, miksei minuakin, on mainostaminen ja muoti-ilmiöistäminen. Jotkut haluavat tehdä "juttuja" ja toiset eivät, no big deal, muttei sitä tarvitse kaikkien tehdä ja sen miehesi pitää ymmärtää.

Jos sitten päätätte tehdä sen "jutun", pitää (mielestäni) sen sujua ns. heikomman ehdoilla ja tällä EN tarkoita huonompaa ihmistä. Päin vastoin, ajattelen että SINÄ olet se parempi ihminen joka rakastaa toista ihmistä niin paljon että voi tehdä toiselle mukavan "yllätyksen" jotta kenties rakkaus suhteessa voisi syventyä jne. Minun mielestäni voitte tehdä asioita, mutta vasta sitten kun SINÄ olet valmis, ei aiemmin.

Seksi on fyysistä nautintoa jota kokee jonkun kanssa. Tyydyttää voi itsensäkin, mutta todelliseksi nautinnoksi sen voisi laskea, kun sen tekee toisen ihmisen kanssa. Jos siinä seksissä on tunnetta pelissä (eli ihminen saa psyykkistäkin nautintoa), voi sitä kutsua rakasteluksi. Ja rakastelussa pitää ottaa toinenkin huomioon. Jos siis nainen ei ole saanut miehen kanssa orgasmia, niin voisin kutsua sitä pelkäksi seksiksi. Veikkaisin myöskin, että näitä pelkkiä seksin harrastelijoita on jonkin verran Suomessa. Ja minun mielestäni jos ei ole edes oman puolisonsa kanssa päässyt parisuhteessa "rakasteluasteelle", niin tuskinpa seksi muidenkaan kanssa tuntuisi yhtään sen autuaammalta. Joten jos sinun mielestäsi tuntuu että teidän välillä pitäisi seksin tai oikeammin rakastelun sujua vielä paremmin, niin jäisin odottelemaan sen "jutun" toteuttamista. Jos kuitenkin kaikki tähän mennessä on näyttänyt vihreätä valoa...

En ole tästä asiasta asiantuntija kertomaan, mutta ne jotka ovat kokeneet "jutun" ja eivät tykänneet, ehkä eivät kokeneet nautintonsa olevan mitenkään mullistavaa verrattuna normi-seksiin ja toisten mielestä ikään kuin "taivas aukeni". Mikä on sitten totuus, pitää itse selvittää. Se miten (kenties) monet "touhottavat" seksiä (kimppakivaa jne.) , on perisuomalaiseen tyyliin kännissä ja juhlissa. Emmehän me käy pelaamassa kaukalopalloa kaveriporukalla kahden promillen humalassa muutenkaan, miksi sitten sekstaillessa. Tai sitten pakottamalla: Kyllä lapsen saa opetettua uimaan pakottamalla, mutta tykkääkö pienokainen vedestä sen jälkeen, tuskinpa. Tai sitten eka kerta: Meillä kaikilla on varmasti kokemus ensimmäisestä seksistä ja osalla jopa kielteinenkin, mutta varmasti se ei kerro todellisuutta millaista seksi aina on. Sama homma varmasti pätee kolmen kimpassakin. Näillä kommenteilla en puolusta kolmenkimppaa, mutta yritän tuoda esille näkökulmia mitä kaikki eivät varmaankaan ajattele "touhutessaan" seksin kohdalla ja sitten toimivat "asiantuntijoina". Sitten vielä tunteista...

Se että puhut tunteista teidän suhteessa on mielestäni hyvä asia. Onko miehesi sitten sinua rakastava vai hyväksi käyttävä ihminen sanelee aika ja käyttäytyminen. Yleensä parisuhteessa asuvat ihmiset eivät välttämättä edes ymmärrä että toinen käyttää toista hyväkseen. Ei edes silloin kun joku ulkopuolinen tuo sitä asiaa julki. Kun parisuhde on terve ja oikeanlainen, kuuluu siihen paljon rakkautta. Se ei ole sellaista kuin amerikkalaisissa elokuvissa, jossa toitotetaan -I love you, joka käänteessä. Se näkyy teoissa. En ole itse mikään uskovainen, mutta kristinuskossa paras kohta ns. törmätä Rakkauteen on ajatus: Rakasta lähimmäistä kuin itseäsi. Eli tee toiselle niitä asioita, mitä haluaisit toisen tekevän sinulle. Jos siis olet valmis ns. uhrautumaan toisen puolesta, se palaa sinulle (lähes) kaksinkertaisena takaisin. Tämä ei tietenkään tarkoita, että pitäisi kynnysmatoksi tekeytyä, vaan terveellä pohjalla. Jos toinen ei kuitenkaan millään tavoin palauta rakkautta muodossa tai toisessa, on hän kylmä, itsekäs ja narsistinen (puhumattakaan muista persoonallisuushäiriöisyydestä). Niihin ihmisiin ei rakkaus uppoa, vaikka kuinka sitä tyrkyttäisit ja toiselle kuun taivaaltakin hankkisit. Jos siis suhteessa on todellista rakkautta, aivan kuten sanottiin uskosta, toivosta ja rakkaudesta (josta Rakkaus oli yli kaiken), niin liitto (suhde jne.) kestää varmastikin "mustasukkaisuudet", ihastumiset ja parisuhteen ulkopuolisetkin suhteet. Se että ajattelet näitä asioita, on mielestäni vasta "mustasukkaisuutta", siis todellisesti oikeanlaista huolehtivaisuutta, varovaisuutta ja vain huolestumista uuden asian kohtaamisessa. Se ei ole mustasukkaisuutta, vaan ikään kuin luonnon oma varoitusääni, jotta ihminen olisi varuillaan. Jos siis se tuntuu ylitsepääsemättömältä, niin pakene eli älä ryhdy moiseen. Mutta jos asia on ns. pihvi hetken kuluttua, niin ei muutakuin onnea matkaan!! Teit niin tai näin, ole päätöksestäsi tyytyväinen, äläkä jää kauaksi aikaa murehtimaan moista. Lykkyä tykö valinnoissasi.

Lue lisää

syvällisestä ja viisaasta pohdinnastasi. Vastauksesi ovat tehneet minuun vaikutuksen:) Minä rakastan tätä miestä aina ja ikuisesti, sellaiset ovat tunteeni häntä kohtaan. En tiedä, tunteeko hän samoin, hän kyllä sanóo rakastavansa minua, ja hän haluaa nähdä kun toinen nainen koskettelisi ja hyväilisi minua..hän sanoi että ei hänen välttämättä tarvitse harrastaa lainkaan seksiä tuon naisen kanssa, vaan hän saa nimenomaan nautinnon siitä, kun minä olen sen naisen kanssa. Mutta jos me kokeilisimme sitä, haluaisin että hänkin saisi rakastella tuon naisen kanssa. Silloin me molemmat olisimme saaneet sen kokea..eikä osaa sanoa, mitä sitten tapahtuisi. Minusta tuntuu, että koska rakkauteni on niin syvää, kestäisin tuon tilanteen myös jäljestä päin. Ja miehelläni on minuun kohdistuvat valtavat halut..en usko, että ne yhtäkkiä katoaisivat mahdollisen kokeilumme myötä. Ehkä me sen toteutamme, mutta täytyy vielä kypsytellä asiaa..

sinulle.. kirjoitti:

syvällisestä ja viisaasta pohdinnastasi. Vastauksesi ovat tehneet minuun vaikutuksen:) Minä rakastan tätä miestä aina ja ikuisesti, sellaiset ovat tunteeni häntä kohtaan. En tiedä, tunteeko hän samoin, hän kyllä sanóo rakastavansa minua, ja hän haluaa nähdä kun toinen nainen koskettelisi ja hyväilisi minua..hän sanoi että ei hänen välttämättä tarvitse harrastaa lainkaan seksiä tuon naisen kanssa, vaan hän saa nimenomaan nautinnon siitä, kun minä olen sen naisen kanssa. Mutta jos me kokeilisimme sitä, haluaisin että hänkin saisi rakastella tuon naisen kanssa. Silloin me molemmat olisimme saaneet sen kokea..eikä osaa sanoa, mitä sitten tapahtuisi. Minusta tuntuu, että koska rakkauteni on niin syvää, kestäisin tuon tilanteen myös jäljestä päin. Ja miehelläni on minuun kohdistuvat valtavat halut..en usko, että ne yhtäkkiä katoaisivat mahdollisen kokeilumme myötä. Ehkä me sen toteutamme, mutta täytyy vielä kypsytellä asiaa..

Lue lisää

En tiedä ehditkö jo häipyä näiltä palstoilta, mutta ajattelin sanoa vielä "muutaman" sanan...

Ensiksikin, kiitokset noista lämpimistä sanoista joita osoitit minulle. Olen aiemminkin saanut positiivista palautetta viesteistäni. Joka kerta kun saan kiitosta, en tunne tehneeni juurikaan mitään, vaan suorastaan alan punastumaan moisista kohteliaisuuksista. En pidä itseäni muita kanssaihmisiä kummallisempana ja yritän yleensä kuumeisesti miettiä, että ovatko omat ajatukseni sittenkään oikeassa. Koputan siis puuta, joka kerta.

Historiaakin lukeneena useat Mitä,missä,milloin -kirjan ihmiset ovat "suuruudessaan" unohtaneet muiden mielipiteet ja erehtymättömyydessään sotkeneet monien ihmisten elämän, jopa lopullisesti. Tarkoitukseni ei ole siis millään tavoin yllyttää tekemään asioita, joista voisi koitua huolta, murhetta ja surua elämääsi. Ne jotka varottavat asioista, ovat varmasti oikeassa tähän "juttuun" liittyen. Mutta jotenkin tuntuu, että monet ryntäävät tänä ulkoseksuaalisuuden aikana liian nopeasti ja liian avoimin mielin kohti seikkailuja. Se että kysyy neuvoa muilta, ei ole heikkoutta vaan päinvastoin viisautta. Samoin se, että osaa toiselle perustella asiat järkevästi, ilman suuria tunnekuohuja on (mielestäni) myöskin viisautta. Jos siis leikkisästi ajattelisin olevani rulettipöydässä, lopettaisin tähän sillä liian monta ihmistä olen auttanut (tai ainakin positiivista palautetta saanut) ja "onneni" siis voisi kääntyä. En kuitenkaan "pelaa" neuvoillani vaan vastuu on viime kädessä AINA apua-pyytävällä.

Sinä vaikutat jotenkin niin vilpittömältä ja tasapainoiselta, hyvältä ihmiseltä. Se että julkisesti sanoo rakastavansa sitä yhtä tiettyä ihmistä (tai vaikka useampaakin), voi aiheuttaa joillekin ihmisille hymynkareen huulille. Etenkin jos tällainen ihminen epäonnistuu tarkoitusperissään ja kokee selkeää vääryyttä. Silloin niissä ihmisissä, joiden todellakin pitäisi katsoa peiliin (tarvittaessa hankkiutua hoitoon), moinen epäonnistuminen aiheuttaa naurunremakkaa ja hyvää oloa. Minä en TODELLAKAAN toivo sinulle epäonnistumista, vaan toivotan sinulle onnea mikäli päätät ns. vastata miehesi kutsuun. Ja sitten se varsinainen ajatus...

Meillä kaikilla on toiveita, unelmia ja tavoitteita. Toiveet ovat yleensä ajatuksia jotka harvoin toteutuvat. Ne ovat niitä haaveita joita kynttilään puhalletaan tai lapsena toivotaan ilman tarkempaa ajatusta. Mitä vanhemmaksi kasvamme iän myötä, alkaa meille kaikille muodostua TAVOITTEITA. Niitä päämääriä, joita kohti yritämme kurkoittaa ja pyrkiä kohti parempaa elämää. Minun tavoitteeni on siis elää tämä yksi ja ainut elämä viisaasti, mielekkäästi ja hyvin. Sen eteen yritän tehdä työtä ja ponnistella tarvittaessa kiivaastikin, kuitenkin niin etten polta itseäni ennenaikaisesti.

Jotta voisin elää tasapainossa (eli etten polta kynttilää molemmista päistä), tarvitsen työn, hyvän puolison, perheen, talon, auton, ystäviä ja sukulaisia. Sitä kaikkea jota ihminen tarvitsee elääkseen. Ikään kuin kodin jossa on luja perusta, vahvat seinät ja pitävä katto. Jotta siinä kodissa olisi lämmin tunnelma, kaikilla hyvä olla (itselläkin), tarvitsee se talo lämmitystä. Tämä lämmitys on UNELMAT. Ne ovat sellaisia asioita joilla voi lämmittää suhdetta, elämisen perustaa, ja sitä asiaa miksi haluaa elää. Jos niitä (unelmia) käyttää liikaa, se voi kuivettaa suhteen tai se voi polttaa "talon". Moni elää liian kiivaasti ja ns. polttaa "talon" eli suhteen tai vaan itsensä loppuun. Oikein annosteltuna nämä "polttopuut" eli unelmat lämmittävät suhdetta ja tuovat eloa tähän "taloon". Millaisia ne kullakin ihmisellä ovat, riippuu ihmisestä itsestään. Joillekin ne ovat Pariisin matka, toiselle kesämökki järven rannalla, kolmannelle kimppakiva kumppanin kanssa. Joillekin unelmat voivat olla lyhyt aikaisia ja nopeastikin vaihtuvia. Toisille ne voivat olla pitkäaikaisia ja lähes koko elämän kestäviä. Pahimmillaan nämä pitkäaikaiset toteutumattomat unelmat ns. kylmettävät vanhan "talon" ja pahimmillaan katkaisevat pitkänkin suhteen. Se mitä talon sisään on hankittu (TV:t, uudet keittiöt jne.), menettävät merkityksensä kun Talo ei lämpene ja alkaa lahoamaan, sortumaan. Se mikä näytti hetki sitten kukoistavalta, onkin vain kasa laudan pätkiä ja tiilimursketta. Ne voimavarat, unelmat, tulisi jokaisen selvittää alkaessaan rakentaa tätä Taloa, suhdetta. Jos toisen mielestä lakattu parketti nokeaa liikaa ja on "ympäristölle vaarallista", on tarve hakea sellainen kumppani joka haluaa lämmittää Talonsa perinteisillä puilla. Jos lämmitystapa on "oikea", niin ei muutakuin Tupa lämpimäksi!!

Moni "touhottaa" ja samalla kuivettaa suhteensa. Toiset taas "säästävät" lämmityksessä ja samalla homehduttavat ja romahduttavat suhteensa. Molemmille tyypillistä on ajatella itsekkäästi, koska tämä Talohan säilyy "aina ja ikuisesti". Vaikka "kehunkin" olevani avoimessa suhteessa, ei se ole suhteena sen parempi kuin muukaan suhde. Pyrin nousemaan joka aamu kiitollisena ettei perheeni katoa mihinkään ja Talo ns. kaatumaan päälleni. Tiedostan että tällä kirjoittelulla, olen laiminlyönyt osittain niitä velvoitteita jota perheen päälle kuuluu enkä varmasti ole ainut tässä maassa. Mutta voi olla myöskin että toiset ihmiset (miehet/naiset) tekevät pyyteetöntä työtä ja sisimmässään toivovat, että nämä unelmat saapuisivat rekkakuormalla omalle pihalle ja he saisivat lämmikettä kerrakseen ja taas lämpöä siihen Taloon jossa kerran oli elämää ja liikettä. He ovat kuitenkin niin kohmeessa itse (tai pahimmassa tapauksessa molemmat), että tarvitsevat jonkun joka soittaa siihen "halkofirmaan" joka toisi sen kauhallisen puita lämmiteltäväksi.

Toivon että tällä pitkällä kirjoituksella olisi ymmärrystä myös niille ihmisille, jotka painivat näiden unelma-/parisuhdeasioiden kanssa. Pitää olla kärsivällinen, muttei kypsytellä liian kauan asioiden kanssa. Tiedän ettei tämä(kään) kirjoittelu avannut kaikille "ovia" suuntaan tai toiseen. Mutta niille joille se auttaa, toivon parasta mahdollista onnea eteenpäin, sillä eläminen ja "eläminen" on kaksi eri asiaa...jopa parisuhteessa. Ugh, olen puhunut!!