Kiusaajille

Sitäpä juuri. Kiusaajan tunteisiin on turha vedota juuri siksi, että siten hän saa vain vahvistuksen onnistumisestaan. Itse tein sen virheen, että sanoin, mikä minua loukkaa. Kiusaajani juoksi siitä paikasta heti tekemään, niin kuin olin sanonut eli juuri yrittänyt häntä siitä kieltää.

Millainen ihminen hakee sairasta mielihyvää toisten epäonnesta, vaikeuksista, pahasta olosta? Jopa niin ahnaasti, että itse aiheuttaa toisille kärsimyksiä, että saisi itse nauttia mielihyvästään? Onko sillä ihmisellä kaikki hyvin? Ei todellakaan, vaan hän kärsii sellaisista ongelmista oman päänsä sisällä, ettei siihen välttämättä auta nykyaikainen lääketiede eikä elinikäinen terapia.

Itsekin haen sairasta lohtua siitä, että en sentään ole kiusaajan asemassa! Minulla on asiat hyvin, koska en itse aktiivisesti aiheuta vaikeuksia itselleni enkä muille. Kun nyt on kulunut jo vuosia siitä, kun ahdingossa, hädissäni ja täysin lamaantuneena jouduin lähtemään työstäni, voin todeta, että ainakin ulkoiset puitteet elämässäni ovat paremmin kuin lähtötilanteessa. Henkisesti voin riittävän hyvin, pärjään itsenäisesti ja päätän itse asioistani. Harmi ja suuttumus tuskin koskaan täysin haihtuvat, mutta vuosien saatossa niiden merkitys pienenee.