Luottakaa ihmiset vaistoihinne näissä tunneasioissa. Jos koette että kiinnostus on molemminpuolista, sitä se myös usein on, oman kokemukseni mukaan ainakin. Harmittaa kun ujous on usein esteenä tehdä asioille mitään, näitäkin kirjoituksia kun lukee. Minä yritin ottaa opikseni eräästä entisestä työpaikkaihastuksesta. Olin aivan varma että jotain meidän välillä oli, mutta kumpikin oli liian ujoja tehdäkseen mitään ja niinpä jäätiin vain ystäviksi. Puoli vuotta sen jälkeen kun olin lopettanut työt kyseisessä työpaikassa, päätin kysyä suoraan olinko ollut väärässä. Enpä ollut vaan tunne oli ollut molemminpuolinen. No siinä vaiheessa olosuhteet oli esteenä, mutta yhteen päädyttiin kahden vuoden päästä kun tiet taas kohtasi. Aika paljon meni aikaa hukkaan, ja minkä takia. Ei vain muka uskaltanut tehdä asioille mitään, silloin kun olisi pitänyt.
ujoudesta
turhaa ajanhukkaa
31173
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
vaikeita jo täälläkin. Vaistoni on oikeassa, tiedän sen, mutta en usko, että kummpikaan on tosissaan valmiita muuttamaan mitään. Liian moneen sattuu. Ehkä joskus.. ? Ken tietää...
Olin ollut pari kuukautta ihastunut työkaveriin ja olin varma että hänkin on minuun, en vaan uskaltanut kysyä suoraan kun pelkäsin että jos olenkin tulkinnut viestit väärin ja nolaan itseni ja saatan meidät molemmat kiusalliseen asemaan.
Erään hauskan yhteensattuman jälkeen ihastukseni laittoin minulle sähköpostia ja siitä se lähti, meilailu, tekstailu ja nyt tapailu...
Olen onneni kukkuloilla, leijun pilvissä ja työtkin sujuu paremmin.
Sähköposti onkin ujoille mainio ratkaisu, aluksi voi meilata jotain vähän "sinne päin" ja tunnustella miten toinen reagoi, kyllä sen nopeasti huomaa onko mahiksia, ja sähköpostia kehtaa ujommatkin kirjoitella!
Voiko olla että kuvittelen jonkun ihastuneen minuun??Esim jos katsoo. Aina ei tartte katsoakaan, sen tuntee. Aika pelottavaa.Vai onko kaikki tavallista menoa ja minä kuvittelen kaiken. Ei auta varmaan muu kuin kysyä suoraan ja nolata ittensä.Heh. Ja jos eka seuraa ja sit myöhemmin ei oo huomaavinaan.Eli välttelee. Onko sekin merkki?Onko kenelläkään kokemuksia?????????
Ei olla muuten puhuttu yhtään.En tiedä pojan nimeä!
En viitsi kysyä. Ihastun liin usein.En voi kysyä kaikilta.En todellakaan.