palelee...

nuoremman lapsen isä lävi taas eilen kun päästin sen tänne..tuli vain pelkän seksin takia..viikonloppuna hain siltä avaimen pois ja sanoin ettei sillä ole asiaa enää meille..
no siinä se sitten nähtiin kun onnistui luikertelemaan selitysten avulla taas tänne!!
itkin itseni uneen ja heräsin tyhjä katse silmissä aamulla siihen kun hän etsii puhelintaan sängystä melkein paniikissa!!vauva heräsi syömään ja vanhemmat lapset heräsivät mölyämään..karjaisin täysillä että hiljaa siellä perkele!!
kunnes tuli taas itku..miten olen muuttunut tällaiseksi hermoheikoksi??
mies asuu omillaan ja minä hoidan kodin ja lapset.
keskiviikkoisin on huimat 2 tuntia omaa aikaa kun kodin/lastenhoitaja tulee.. mieliala lääkkeetkään ei tunnu enää auttavan vaan olen itkuinen ja tuntuu että kohta luovutan =vanhemman pojan 10 vuotis synttäritkin olisi ensi su... en taida jaksaa järjestää mitään....
en oikesti edes tiedä mitä tänne itken näitä asioita kun ei se auta kumminkaan ja en varmasti ole ainoa??
olen käynyt keskusteluja kaikkien mahd.ammatti ihmisten kanssa mutta ei ole apua.aina minä vaan otan sen takaisin ja uskon parempaan!!!
olen pettynyt lähinnä itseeni ja siihen etten jaksa enää kohta lasten kanssa illman että menee hermot päivittäin..ihan kunnolla..
8841
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

kuulostaa aika kauhealta tuo sinun homma. Etenkin kun siihen liittyy pienten lasten hyvin voiti. Eikö sinulla ole muita ihmisiä jotka katsoisivat lapsiasi ja järjestäisivät apuna synttäreitä?
Entäs lasten isä?Onko hän niin huono lapsille vai oletko ottanut vaan liian ison vastuu itsellesi, koksa kiukututtaa.
Lääkitys asioissa kannattaa puhua lääkärille, jotta he voivat sitten suurentaa annosta jos sen tarvetta on.
Et kertonut miksi olette eronneet tai yritätte sitä? Jos todella eroa tahdot niin ole jämäkämpi äläkä anna itsestäsi helppoa kuvaa, vaikka näin olisikin. Miehiä löytyy kyllä pilvin pimein, jos yhden kanssa ei mene hyvin, kunhan ensin tietty eroaa kunnolla.

Äänestä
  • ei suostu ottamaan tyttöä kun on vielä rinnalla..sanoi vielä la että kun on vaan kaksi la vapaata niin ei viitsi turhaa ressiä ottaa mistään.. sillä on poika edellisestä liitosta ja hänelle on aikaa kyllä.. asuu melkein naapurissa (hänen).
    meillä on ollut niin vaikeaa alusta lähtien kun hän ei ollut valmissitoutumaan ym..kun tulin raskaaksi hän kävi viikottain reissuilla ryyppäämässä ja naisissa....
    otin monta kertaa takaisin ja annoin anteeksi..
    kai sitä on niin rakastunut vieläkin eikä huomaakun toinen pettää ja käyttää hyväksi =((
    pojat edellisestä liitosta on kehitysvammaisia ja vielä vauva..yksin pitää hoitaa kaikki =((
    kai sitäpitää ottaa taas aika lääkäriin ja pyytää vahvempia lääkkeitä kun ei nuo miedot auta enää!!!

    Äänestä

  • innosta kiljuen ryntää usean miehen kanssa lapsia tehneen, mielenterveysongelmista kärsivän naisen syliin...

    Äänestä

  • miehethän kirjoitti:

    innosta kiljuen ryntää usean miehen kanssa lapsia tehneen, mielenterveysongelmista kärsivän naisen syliin...

    koska se tosiaan pahentaa vain sinun olo, ei kenenkään muun. Kun kerran isästä ei ole lapsillenne hoitajaa, niin entäs sun muu perhe?
    Se että on mielenterveysongelmia ei todellakaan ole ongelma rakentaa uutta ja lujaa suhdetta.Selvitä asioitasi itsellsi, päästä lopullisesti irti entisestäsi, kohtele häntä kuin ystävää vaikka aluksi, (muista että osaat sanoa myös ei), vietä aikaa lapsesi kanssa ja muista hemmotella itseäsi. ostaa uudet kuteet tai värjäytä tukka, kunhan se on jotain joka piristää sinua. Sit kun sen aika koittaa että olet omasta mielestä valmis tapailemaan muita miehiä, niin ole avoin asioistasi (tietty vaan niiden kohdalla joista oikeasti voisi tulla jotain).
    Tämä maailma on täynnä mahdollisuuksia jos vaan annat itsellesi luvan käyttää niitä.
    Tiedän että jos jotain oikein rakastaa, niin sitä toivoo ja uskoo että vielä se aurinko risukasaankin paistaa. Mut kaiketi sinä olet jo tajunnut sen itsekin, että olet jollain tavalla onnellisempi ilman miestäsi. Se tunne kyllä vahvistuu päivä päivältä. Sinunkin kaltaisen ihmisen löytäminen jollekin miehelle voi olla vielä elämän kohokohta, odotas vaan.

    Äänestä

Oiskohan viisaampaa muuttaa uusiin maisemiin.

Äänestä
  • varmasti parempi... täytyy kai alkaa ettiä asuntoa jostain kauempaa..

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    varmasti parempi... täytyy kai alkaa ettiä asuntoa jostain kauempaa..

    ympärille. Äläkä lankea renttuihin. Niistä ei pääse eroon.

    Äänestä

  • Uudet ystävät kirjoitti:

    ympärille. Äläkä lankea renttuihin. Niistä ei pääse eroon.

    itsellesi apua! Vaadi että kodinhoitaja tulee esimerkiksi kolme kertaa viikossa!!!

    Olet selvästi katkeamisen partaalla. Älä anna asioiden mennä liian pitkälle! Jottei sinusta ja lapsistasi saisi lukea jonain kammouutisena lehdessä.

    On luonnollista että väsyt,kun vauva on pieni ja toiset lapset vaativat myös paljon hoitoa. Mieltäsi painaa myös riippuvuus alkoholisoituneeseen mieheen, joka kohtelee sinua kaltoin.

    On aivan oikein, että otit häneltä avaimet pois! Mitä iloa on miehestä, jos hänestä ei ole sinulle tukea lasten kanssa eikä hän tunnu muuten välittävän sinusta.

    Lisäksi: minusta on aika epäilyttävää jos annat vauvan hoitoon miehelle, joka ryyppää!

    Entäpä vanhempasi? Kerro heille tilanteesi. Pyydä heiltä apua! Siskosi? Onko sinulla ketään kavereita? Kerro heille. Älä jää huolinesi yksin!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ja on niin turta olo.. kirjoitti:

nuoremman lapsen isä lävi taas eilen kun päästin sen tänne..tuli vain pelkän seksin takia..viikonloppuna hain siltä avaimen pois ja sanoin ettei sillä ole asiaa enää meille..
no siinä se sitten nähtiin kun onnistui luikertelemaan selitysten avulla taas tänne!!
itkin itseni uneen ja heräsin tyhjä katse silmissä aamulla siihen kun hän etsii puhelintaan sängystä melkein paniikissa!!vauva heräsi syömään ja vanhemmat lapset heräsivät mölyämään..karjaisin täysillä että hiljaa siellä perkele!!
kunnes tuli taas itku..miten olen muuttunut tällaiseksi hermoheikoksi??
mies asuu omillaan ja minä hoidan kodin ja lapset.
keskiviikkoisin on huimat 2 tuntia omaa aikaa kun kodin/lastenhoitaja tulee.. mieliala lääkkeetkään ei tunnu enää auttavan vaan olen itkuinen ja tuntuu että kohta luovutan =vanhemman pojan 10 vuotis synttäritkin olisi ensi su... en taida jaksaa järjestää mitään....
en oikesti edes tiedä mitä tänne itken näitä asioita kun ei se auta kumminkaan ja en varmasti ole ainoa??
olen käynyt keskusteluja kaikkien mahd.ammatti ihmisten kanssa mutta ei ole apua.aina minä vaan otan sen takaisin ja uskon parempaan!!!
olen pettynyt lähinnä itseeni ja siihen etten jaksa enää kohta lasten kanssa illman että menee hermot päivittäin..ihan kunnolla..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu