15 v. liiton jälkeen tuli ero.
Avioehtoa ei ole ja nyt riidellään osituksesta.
Kuinka huomioidaan seuraava asia: Puoliso toiminut kesäisin (n. 20v. toiminimellä) torikioski/-kahvila yrittäjänä.
Liiketoiminta oli viimekesältä loppunut n. 1kk ennen kuin eroasia laitettiin vireille käräjäoikeuteen ja kysymykseni koskee ko. toiminnan tilisaldoa.
Kuinka huomioisaan eropäivän jälkeen erääntyvät laskut? Onko oikein että minulle ilmoitetaan tilin eropäivä-saldoksi se summa joka jää kaikkien maksamattomien laskujen hoitamisen jälkeen? Valtaosa ko. kuluista on syntynyt liiketoiminnasta avioliiton aikana (kesällä).
Tilitoimiston kirjanpitolasku, sähköjen ja vesien tasauslaskut, mahd.jälkiverot (tuleeko, en tiedä), yms. muut toiminnasta aiheutuneet kulut ja ehkä jopa eräpäivän ylittäneiden laskujen maksaminen. Vai onko osituksessa huomioitava saldo eropäivän saldo, vähentämättä ko. kuluja.
Jos vähennykset on oikeutettuja, laskut haluan kuitenkin nähdä. En halua maksaa hänen elämistää ja muuttoa, koska olen palkatta tehnyt töitä kioskissa paljon.
Avioehtoa ei ole ja nyt riidellään osituksesta.
Kuinka huomioidaan seuraava asia: Puoliso toiminut kesäisin (n. 20v. toiminimellä) torikioski/-kahvila yrittäjänä.
Liiketoiminta oli viimekesältä loppunut n. 1kk ennen kuin eroasia laitettiin vireille käräjäoikeuteen ja kysymykseni koskee ko. toiminnan tilisaldoa.
Kuinka huomioisaan eropäivän jälkeen erääntyvät laskut? Onko oikein että minulle ilmoitetaan tilin eropäivä-saldoksi se summa joka jää kaikkien maksamattomien laskujen hoitamisen jälkeen? Valtaosa ko. kuluista on syntynyt liiketoiminnasta avioliiton aikana (kesällä).
Tilitoimiston kirjanpitolasku, sähköjen ja vesien tasauslaskut, mahd.jälkiverot (tuleeko, en tiedä), yms. muut toiminnasta aiheutuneet kulut ja ehkä jopa eräpäivän ylittäneiden laskujen maksaminen. Vai onko osituksessa huomioitava saldo eropäivän saldo, vähentämättä ko. kuluja.
Jos vähennykset on oikeutettuja, laskut haluan kuitenkin nähdä. En halua maksaa hänen elämistää ja muuttoa, koska olen palkatta tehnyt töitä kioskissa paljon.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Homma menee osituksessa seuraavasti: se mitä kukakin omistaa, katsotaan eron vireilletulopäivämäärän mukaan. Ilmeisesti puolisosi omistaa 100% tuon kioski/kahvilaliiketoiminnan, ja sinä olet ollut vain siinä (palkattomana) työntekijänä?
Omaisuuden arvo taas katsotaan osituspäivän arvon mukaan. Yrityksen arvon määrittäminen on aina vähän niin ja näin, reaalivarallisuuden (rahat ja muu kiinteä omaisuus) on aika helppoa, mutta sitten pitää joku arvo antaa myös itse tulevalle liiketoiminnalle. Eli pitäisi määrittää sellainen euromäärä, jolla yrityksen voisi osituspäivänä myydä jollekulle ulkopuoliselle käypään hintaan.
Yhtäkaikki nuo eropäivän maksamattomat laskut eivät sinänsä suoraan tähän vaikuta. Ne pitää hoitaa yrityksen varoista, kirjanpitoteknisesti nehän kohdistuvat tuolle ajalle, jolloin liiketoimintaa harjoitettiin.
Se, että olet tehnyt palkatta töitä on vähän voi-voi. Eli olutta mikä mennyttä. Tietenkin jos haluat pelata likaista peliä, niin lähdet perimään maksamattomia palkkoja - mutta yrittäjän puolison palkkataso on virallisesti nollan ja äärettömän välillä, eli sekään ei välttämättä johda yhtään mihinkään. Paitsi neuvotteluissa voi käyttää neuvottelukikkana.
>
Juuri näin on päässyt käymään :-(
Palkka tehdysta työstäni en enään viitsi alkaa vaatimaan (riitelemään), haluan vain asiat reilusti käsiteltyä että pääsen ketsomaan elämääni eteenpäin vanhoja vatmomatta.
... Eli laskut (ne yritys toimintaan liittyvät) maksetaan kassasta, vaikka ne tulisivatkin maksuun vasta nyt, ja sen jälkeen loppu jaetaan puoliksi.
Tulevan liiketoiminnan arvon määrittely on kyllä tässä tapauksessa hankalaa ja arvokin ilmeisen pieni...en jaksa moisella asialla itseäni vaivata. Toivottavasti yritystoiminta jatkuu ensikesänä, koska on työlistänyt myös muutaman ulkopuolisen ja nythän se työlistää taas yhden uuden työntekijän lisää :-)
Vaikka sen yrityksen arvo olisi käytännössä kuinka olematon/mitätön tahansa, niin ehdottomasti se kannattaa laittaa mukaan ositussopimukseen vaikka sitten 10 euron arvoisena jossei muuta keksi. Pääasia on, että se näkyy siellä puolisosi varallisuutena, niinkuin kaikki muukin mikä nyt yleensä varallisuudeksi voidaan jotenkin katsoa.
Tuo puoliksi jakaminen: kannattaa tutustua osituksen periaatteisiin, niistä on ollut paljon juttua tällä palstalla. Käytännössähän tuommoiset "laitetaan puoliksi" arkikielenkäytössä, virallisesti kuitenkin puhutaan tasingosta, jolla tasataan molempien puolisoiden nettovarallisuudet yhtä suuriksi. Eli kaikki omaisuus ja velat pitää huomioida. Arkitavaroiden kanssa voi ihan hyvin mennä sulle-mulle-sulle periaattella tavara kerrallaan (mulle kirjahylly, sulle lepotuoli jne) mutta nämä muut pitää laskea mustaa valkoisella ositussopimukseen.
En usko että vastaavia kesäkioskin pyörittäjiä kovin montaa kerralla tälläkään palstalla. Hänelle olen kyllä selvittänyt mitä tasinko on, ja kuinka nettovarallisuudet lasketaan ... mutta varmaan meni tuo "kassa puoliksi" puhekielen piikkiin...
Hänelle vielä kertaalleen:
Koska kioski on puolisosi nettovarallisuutta, ei kassasta tule sinulle mitään ellei hän niin tahdo. Mutta, tietenkin kioskin kassa ja sen laskut vaikuttavat osaltaan mikä sen arvo on osituslaskelmassa ... ja millainen vaikutus tasikoon syntyy kun ao. yritys laitetaan yhdeksi rivikseen vaimosi nettovarallisuuslaskelmaan.
Olen "ensikertalainen" tällä keskustelupalstalla.
Kirjoituksestasi päätellen on minulla jossain kohtalotoveri, jolle olet ystävällisesti jakanut neuvojasi. Omaa laiskuuttani ja saamattomuudestani johtuen kai en vain ole ko. kirjoitusta jaksanut täältä esille kaivaa. Nyt kun sellaisen tiedän täällä olevan, ehkä sen myös löydän.
Kiitos neuvosta.
Jaa'a, melkein identtisellä ongelmalla oli yksi kaveri täällä liikkeellä pari kuukautta sitten... no ei siinä mitään, selvennetäänpä hieman sinullekin.
Osituksessa siis lasketaan kummankin nettovarallisuus (oma omaisuus ja puolet yhteisestä, miinus omat velat ja puolet yhteisistä veloista), ja kummalla enemmän maksaa köyhemmälle tasinkoa. Millä tasingon suorittaa on maksajan päätettävissä.
Tässä tapauksessa kioskin arvo korottamassa puolisosi nettovarallisuutta (ei pelkästään sen kassa).
Täytyy etsiä se aikaisempi keskustelu.
Pesiaate osituksesta ja sen etenemisestä on kyllä selvillä itselläni.
Se miksi kyselen johtuu siitä että vuosin (kesien) varrella suuri osa yrityksen "paperitöistä" lankesi minun hoidettavaksi...se vain tuntui luontevalta niin, puoliso hoiti niitä muita töitä.
Kun ositusta alettiin tekemään pyysin pankista eropäivän tilisaldon (minulla on käyttöoikeus ko. tiliin), ja jakoa lähdettiin tekemään niillä tiedoilla. Nyt kun erimielisyyttä sitten syntyi summista ja osuuksista, selvisi minulle ettei hän ollutkaan hoitanut laskuja niinkuin normaalisti ne hoidetaan (minä hoidin).
Otimme keväällä yhteisesti sovitun "aikalisän" ja pysyttelin sivussa kioski toiminnasta hänen siellä ollessa. Tarkoituksena oli että löytyisi se halu keskustella suhteestamme ja sopia asioista.
Ilmeisesti hänen kesä meni rillutellessa ja nyt niitä laskuja sitten maksetaan. Hänellä oli yritys jo kun tapasimme ja siitä en rupea riitelemään (irtaimisto ja kiinteistö), se on jo sovittu niin. (minun tahto)
Kysymykseni on ehkä hiukan "periaatteellinen", koska haluaisin osittain kesän tuotosta myös palkkani. Nyt näyttää siltä että se palkka jää saamatta hänen huolimattomuuden takia.
Tietysti voin pyörtää suullisen lupaukseni kioskin irtaimiston ja kiinteistön osalta, mutta vielä en sitä tee...tunnen että ne kuuluvat kokonaan hänelle.
Jos papereilla pystyy selvittämään miehen 100% omistuksen ja sinulla ei ole siihen osuutta, niin silloin laskut ja muut myös ovat 100% hänen. Vertaan nyt ystäväni eroon, jossa miehellä oli 100% omistus yhtiöönsä. Ystäväni erossa yhtiön euroja ei käsitelty näin lainkaan. Omaisuus laskettiin vain avioliiton aikana syntyneistä hankinnoista ja tuloista.
Henkilöyhtiölaki tosin on erilainen, kuin osakeyhtiölaki ja riippuu nyt papereista, että miten "omaksi" miehesi yritys katsotaan. Jos miehesi yritys on pannut esim. lainan vakuudeksi yhteistä omaisuuttanne, niin ilmeisesti olet joutunut avioliiton aikana allekirjoittamaan ko. lainapapereita. Jos et ole, niin katsoisin, että sinulle ei olisi tullut vastuuvelvollisuutta yrityksestä.
Voin olla todella väärässä, kun kyseessä henkilöyhtiö, mutta vertasin vain ystäväni eroon ja siihen, miten heillä ratkaistiin asia.
Kirjoitit epäilemättä asiantuntevasti asiaan josta ei ollut kysymys...
Vaikuttaa, että ystäväsi ovat sovitelleet ositustaan jättämällä vapaaehtoisesti joitakin omaisuuseriä laskelmasta pois tai sovitelleet tasinkoa... tämä aivan mahdollista, ja usein suotavaakin riitelyn sijaan.
Mutta kuten yllä kirjoitettu... yhtiömuodosta riippumatta avioeron osituksessa (ellei ole avioehtoa) menetellään näin:
Lasketaan ensin kummankin puolison nettovarallisuus, se on:
oma omaisuus (esim. firma)
puolet yhteisestä (esim. talo)
- omat velat (esim. firman velat, opintovelat)
- puolet yhteisistä veloista (esim. asuntovelka)
======================================
XXX.XXX EUR
Se kummalla enemmän, maksaa "köyhemmälle" tasinkoa niin paljon että nettovarallisuudet saadaan yhtäsuuriksi (negatiivinen nettovarallisuus ositusmatematiikassa on aina nolla).
Jos on kaiken kattava avioehto, ei tasinkoa ole pakko maksaa (saa toki).
Avioehdosta riippumatta kumpikin pitää oman omaisuutensa ja vastaa omista veloistaan, avio-oikeus ei muuta sitä. Tasingon maksaja saa myös päättää millä omaisuudellaan sen suorittaa, siis ellei ole sitä avioehtoa ja tasinkoa jouduttaisiin maksamaan.
Ositustahan teillä tehdään ja tarkoitus on arvioida miehesi omaisuuden arvo. Kyllä minusta miehen liiketoiminnan arvoon minä tahansa arviointipäivänä vaikuttaa se, että tulossa on laskuja. Ilmeisesti yrityksen arvi tulee tulevaisuudessa heikkenemään, jos uutta palkatonta työntekijää ei löydy tilalle.