tai niin kuuluu sanonta....jos tuo pitää paikkansa niin olen tästä selvittyäni toooooooooodella vahva ihminen;/,nyt tuntuu ettei selviä,mutta ehkä se joskus tästä....onneksi tähän ikään mennessä on jo nähnyt yhtä ja toista....niin että pitäisi tietää selviävänsä,mutta mutta....näköjään joskus kohtaa ihmisen joka "kolahtaa"ja kovaa ja vahvasti tai sitten en ole koskaan kunnolla rakastanut ketään....paitsi nyt ja nytkin rakkaus ja himo kohdistuu väärään ihmiseen tai oikeestaan ehkä kuitenkin oikeaan ihmiseen mutta väärään aikaan...elämä on....ja vie...minne lie;/
Mikä ei tapa
se vahvistaa...
111304
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
rakastan sellasta ihmistä, joka olis oikean oloinen mut se lähtee pois ja näin se antaa viimisen niitin sille kaikelle mikä ei ees koskaan alkanu. yritän jotenkin valmistautua siihen, että en murtuis. se vaan lähtee.
ollaan vaan selviytyjiä, kaikki. Joskus tuntuu ihmeelliseltä, joskus oudolta, joskus siltä tosiaan, ettei selviydy.
Vaan taas se uusi päivä koittaa, samat asiat kohtaa, välillä voimakkaammin, kun taas tuntuu toisinaan helpommalta. Toivotaan meille jotain suolaista ja makeaa..tulevaa :)
näin se vaan menee...elämä on ihmeellistä ja eikös se niin ole,että kaikella tässä elämässä on jokin tarkoitus....joka sitten selvinnee toivottavasti joskus....;/
pienellä hiirellä, joka on joutunut pedon hampaisiin (välillä), silti tästä vielä selvitään.
J
Kaikki mitä tuleman pitää, otetaan vastaan. Vois ne halit ja pusut tietenkin tuntua paremmalle, mutta tulevaisuus tuo tullessaan sitten ..
Mäkin jii.On sitä MONOSTA mullekin tarjottu ja oikein Keskus-sairaalan taholta,en vaan oikeen ole ollut innostunut,haluun jatkaa vaikka sitte kiukulla...
se j tuli vahingossa näppäilyvirheenä tekstiin...ja on mun ihastuksen alkukirjain...ei voi olla totta :)))
Et voi muuten tietää miten teidän välillä tulee käymään. Jos tunnet sen sähkön teidän välillä, niin luota siihen. Älä ainakaan anna periksi vaikka oravanpyörä välillä ahdistaakin... ;)
että sulle tähän pienen vastauksen laitan, vaikka sitä tuolta aloittajalta toivoit. Tunnenhan itsekin tuon sähkön mistä puhut. Ei kukaan ole täällä luovuttamassa, ihmettelee vaan elämän menoa... ja sua :)
niin vaan luovuttaa....,mutta ei sitä voi tuulimyllyjäkään vastaan taistella;).Se pitää vaan uskoa ja toivoa,että jos hänet on minulle tarkoitettu niin sitten vissiin joku ihme tapahtuu ja hänet saan....joskus...ehkä seuraavassa elämässä...
ja himoa löytyy kuin pienestä kylästä;)
Miten Sinä ajattelet noin synkästi,et olet ihastunut väärään ihmiseen.En tiedä et oletko Sinä se minun viikonloppu kaverini,mut en minä naisena ole peluri.
Olen iloinen kun olemme saaneet viettää näin aikaa yhdessä.Toivon kaikkea hyvää Sinulle jatkossa ja et kirjoiteltais vielä.Täällä ei välttämättä tiedä kelle kirjoittaa?
Rauhallista yötä Sinulle ja poljon suukkoja.