Tuleva yksinhuoltajako?

Tuo kuulosti ihan normaalilta perhe-elämältä pienen vauvan syntymän jälkeen, mutta josko mies oikeasti on tiputtanut vauvan tahallaan/"uhkailee" sellaisella niin ehkäpä järkevintä tosiaan olisi lähteä...

Ei tollasta saa olla eikä noin SAA uhkailla!!! Väsyneitä toki olette molemmat mutta vastuutaan ei saa paeta ja on järkyttävää, jos mies purkaa väsymystä, pahaa oloaan yms. vauvaan niin että käsittelee huonosti tai pelottelee sulle että pudottaa.

Liian helposti ei missään nimessä kannata erota (vauva-arki on rankkaa aivan kaikille, ei se tarkoita että tarvii erota, riitoja syntyy väsyneenä paljon, joka perheessä!) mutta kannattaa miettiä, onko miehesi touhu ohimenevää hölmöilyä, vai onko hän oikeasti valmis ottamaan isän roolin ja vastuun, joka hänelle kuuluu. Ei ole oikein, että hoidat vauvaa koko ajan, sillä yhtä lailla kun miehesi käy töissä, sinä "käyt töissä" kotona ja varmasti työsi on yhtä rasittavaa!

Tarvitset omaa aikaa ja paljon tukea ja apua mieheltäsi. Vastuu vauvan hoidosta on aivan yhtä lailla hänen kuin sinun, eikä siinä kysytä, kuka vauvan halusi ja kuka ei! Isäksi on nyt tultu ja sitä on myöhäistä paeta.

Ole erittäin tiukka siitä, ettet suvaitse MITÄÄN uhkailuja miehesi taholta enää koskaan. Eikä KOSKAAN enää vauvan huonosti kohtelua. Puhukaa vakavasti ja näytä/kerro miehellesi, mitä kaikkea koko ajan teet yhteisen lapsenne ja kotinne eteen, jotta hän huomaisi, miten paljon harteillasi on ja että tarvitset välttämättä rentoutumisaikaa itsellesikin.

Lapsikin ansaitsee ja tarvitsee yhdessäoloa isän kanssa, sillä heidän suhteensa alkaa muodostua heti syntymästä lähtien. Kysy mieheltä, haluaako hän oikeasti olla sinun/ teidän kanssa, sillä tästä lähtien suhteeseenne tulee aina kuulumaan olennaisena osana myös lapsenne.

kaikesta kyllä huomaa, ettei sinua arvosteta kotona yhtään.Sanoisin että lähde pois ja etsi parempi mies, luultavasti löytyy joku joka välittää lapsestasi enemmän kuin nykyinen.
Toivottavasti joku kouluttaa ukkoasi, tekisin sen itsekin mielelläni sillä lapsen pudottamisella uhkailu on jo anteeksi antamatonta.

Itellä on 3 lasta vanhin 2,5 v ja nuorin 2 viikkoa ja vielä 1,5v, eikä tässä ole töitten jälkeen aikaa lepäillä ennen kun mukelot nukkuu.
Onhan se vaimollakin työ sillä välin kun minä olen
töissä.
Koitahan jaksaa ja lähe jos se tuntuu viisaimmalta, nimittäin ihmiset eivät muutu.

Lapsen pudottaminen on pahoinpitelyuhkaus. Koita keskustella aiheesta asiallisesti äläkä päästä tilannetta pitemmälle.

Eikö lapsi pärjää suihkusi ajan (5-10 min) vaikka omassa sängyssään? Lapsi ei mene rikki itkemisestä ja aivan sylilapsikin oppii vaatimaan viihdytysta koko ajan, jos sitä on tarjolla.

Opeta lasta leikkimään itsekseen tai olemaan yksin pieniä hetkiä, juuri vaikka suihkusi mittaisia. Laita lapsi sänkyyn äläkä jätä mitään nauhoja tai sellaisia esineitä sinne, mistä voi aiheutua vaaraa. Tai laita lapsi sitteriin katselemaan vaikka mobilea.

Neljän lapsen äitinä olen sitä mieltä, että yhden lapsen hoitaminen ei ole täysipäiväistä, vaan siinä on opittava ottamaan itselleen vaikka kahvihetki lapsen nukkuessa ja järjesteltävä päiväohjelmansa järkeväksi. Jos venyttelette molemmat sängyssä puoliin päiviin torkkuen, on varmasti loppupäivä hankalaa.

Sylilapsen hoito on joka tapauksessa enimmäkseen äidin vastuulla. Jos alat yksinhuoltajaksi, ketään ei tule töistä kotiin edes seuraksesi, vaan saat huolehtia kaikesta yksin.

"Miehesi" kyllä kuulostaa siltä, ettei häneen voi luottaa yhtään. Ei lasta pudoteta vahingossa, ei edes unissaan. Pelkkä asialla uhkailu on jo sairasta.

Mitä jos ottaisit yhteyttä kuntasi lastensuojeluun tms. ja kysyisit onko tarjolla sellaista palvelua että sinä saisit muuttaa lapsesi kanssa ensikotiin tms. Saisit levätä, jutella ja selvittää päätäsi.

Ja vinkkinä vielä: itse olin lapseni yksinhuoltaja alusta saakka. Suihkussa käynnit järjestin niin, että vauva tuli sitterissä köllöttelemään vessaan kun olin suihkussa. Muistathan myös levätä niinä hetkinä kun vauva nukkuu. Kotityöt ehtii silloinkin kun vauva on hereillä.

Kertomasi perusteella miehelläsi ei ole kyllä ihan kaikki kohdallaan! Juttelepa asiasta neuvolassa ja kysele sitä kautta mistä voit hakea apua. Siis selvästi miehesi tarvitsee keskusteluapua ja sinä voit selvittää sen mistä hän sitä voisi saada. Ei todellakaan ole normaalia edes uhkailla pienen viattoman lapsen pudottamisella on sitten mikä tahansa koliikki-vauva kyseessä! (Onkohan miehen lapsuudessa ja omassa historiassa jotain sellaista, joka nyt purkautuu kun on oma vauva talossa? Onko miehesi sinusta mustasukkainen tälle vauvalle? Syitä voi tietysti olla vaikka minkälaisia.)

Älä tee mitään äkkinäisiä ratkaisuja ja esimerkiksi uhkaa miehellesi, että lähdet, koska hän saattaa siitäkin suuttua. Vaikuttaa siltä, että olette molemmat äärimmäisen väsyneitä. Hae rohkeasti apua ulkopuolelta. Ei ystävät voi sinua tuossa tilanteessa neuvoa yhtään sen paremmin, kuin itsekään itseäsi. Käy neuvolassa!
Neuvolaan voit soittaa ja varata ajan, jos norm. käyntiä ei ole lähiaikoina. Älä ota miestäsi mukaan...saat paremmin keskusteltua neuvolan hoitajan kanssa! Miehesi ei todennäköisesti ymmärrä miksi sinne menet, sanot vaan että on normaali neuvolakäynti, niin ei osaa epäillä mitään. Miehesi vaikuttaa olevan tempperamenttisessa tilassa, minkä takia en häntä ärsyttäisi. Oman ja ennen kaikkea vauvan hyvin voinnin vuoksi...

pudottaa kuukauden ikäistä vauvaa vahingossa. Eikä terve ihminen uhkaile sellaisella. Jos on oikeasti niin väsynyt, ettei jaksa vauvaa pitää, niin sen kanssa voi mennä vaikka sängylle jokeltelemaan. Normaali isä haluaa olla vauvansa kanssa ainakin niitä pieniä hetkiä.

Kun oma mieheni tulee töistä kotiin, niin ensimmäiseksi hän haluaa ottaa vauvan syliin ja jutella isompien lasten kanssa.

Vauvalle ei oo hyväksi kireä ilmapiiri, mutta vielä vaarallisempaa on tuo pudottelu.

itteäs ja lapses parasta, ja v***t muista piste.. jos olisin aikoinani ajatellu muita, nii ei ois 3 isoa lasta ja yhtä pientä tulossa, tod. näk. tääki on mun yksinhoidettava.

On täysin ymmärrettävää, että vauvan kokoajan itkiessä "hyvätkin" vanhemmat uupuvat ja tuntuu, että ei jaksa ja tulee katumuksen oloja.
Mutta missään vaiheessa ei tuollaisella ei saa uhkailla.
Itse ottaisin asian vakavasti puheeksi ja sanoisin lähteväni jos mies ei voi taata, että ei vahingoita lasta.
Tuollaisella uhkailu on hirveää.
Laittaisin kovan kovaa vastaan, en suostusi uhriksi.
Parempi todellakin yksinhuoltajana kuin huonossa suhteessa.
Näitä juttuja täällä kun lukee niin mieleen tulee, että liian huonosti antavat monet naiset itseään kohdella. Jokatapauksessa oli tuo sitten typerää ala-arvoista uhkailua vain niin silti et voi tietää piiliikö siinä riski todelliseen vauvan vahingoittamiseen. Jos vauvalle tapahtuu jotain kärsit loppuelämäsi, joten älä ohita tätä vaan toimi ja suojele lastasi...vaikka sitten lähtemällä.

näin on kun kakarat leikkivat kotia.

No mitäs jos siinä tosiaan kävi niin että vauva putosi vahingossa (ilmeisesti pahemmin ei käynyt kuitenkaan?) ja mies pelästyi sitä > nuo kommentit ei olekaan uhkailua, vaan mies koittaa vetäytyä vaativan vauvan hoidosta koska pelkää ettei osaa (ja ihan aiheesta pelkääkin, koska näköjään EI OSAA). Että jos kokeilis omasta väsymyksestä huolimatta semmoista ystävällisen rohkaisun linjaa?

...jokatapauksessa siitä neuvolasta ei ainakaan lie haittaa.