Erosin avopuolisostani marraskuussa -07 15 vuoden yhteiselon jälkeen, ja meillä on yksi yhteinen lapsi. Lapsen suhteen asiat on kunnossa, mutta:
Kun ilmoitin muuttavani pois, suuttui avokkini aivan totaallisesti, ja jouduin lähtemään ystävän luo yöksi kun oikeasti pelkäsin häntä; aiemmin ei ole käyttytynyt uhkaavasti tms.
Omia tavaroitani en päässyt edes itse pakkaamaan, kun tulin seuraavana päivänä niitä sieltä hakemaan odotti eteisessä röykkiö tavaroita että siitähän selvit. Vielä piti mainita moneen kertaan millaista "pa....kaa" olen vain kerännyt.
Yksinkertaisesti avokki päätti mikä kuuluu minulle ja mikä ei, kuulemma kaikki häneltä vuosien saatossa lahjaksi annettu kuuluu etuoikeutetusti hänelle, kuulemma myös elementtivalmisteinen koiratarha (maksoi n. 10v sitten 2500 mk) joka on hänen autollaan haettu vaikka tarhan olen itse maksanut omista rahoistani.
Muutenkin olen laittanut todella paljon omaa rahaa pihaan ym. kalustukseen, kun hän on muuten pitänyt taloa pystyssä. Mummulta ja papalta saamani ruokapöytäkin kuuluu kuulemma hänelle; pöydän sain heiltä jo ennen yhteen muuttoamme. Asuntolainaa tms. yhteistä ei ole, koska muutin huusholliin myöhemmin.
Onko todellakin näin että koska olimme avoliitossa on exällä valta päättää näin? Löytyykö netistä jostain miten määrittää avoliitossa omaisuus mikä kenellekin kuuluu? Siis sellainen jota ei ole henkilökohtaisesti rekisteröity/kirjattu kummankaan nimiin.
Auttaisi todella paljon kun pääsisi edes jostain eteenpäin.
Kun ilmoitin muuttavani pois, suuttui avokkini aivan totaallisesti, ja jouduin lähtemään ystävän luo yöksi kun oikeasti pelkäsin häntä; aiemmin ei ole käyttytynyt uhkaavasti tms.
Omia tavaroitani en päässyt edes itse pakkaamaan, kun tulin seuraavana päivänä niitä sieltä hakemaan odotti eteisessä röykkiö tavaroita että siitähän selvit. Vielä piti mainita moneen kertaan millaista "pa....kaa" olen vain kerännyt.
Yksinkertaisesti avokki päätti mikä kuuluu minulle ja mikä ei, kuulemma kaikki häneltä vuosien saatossa lahjaksi annettu kuuluu etuoikeutetusti hänelle, kuulemma myös elementtivalmisteinen koiratarha (maksoi n. 10v sitten 2500 mk) joka on hänen autollaan haettu vaikka tarhan olen itse maksanut omista rahoistani.
Muutenkin olen laittanut todella paljon omaa rahaa pihaan ym. kalustukseen, kun hän on muuten pitänyt taloa pystyssä. Mummulta ja papalta saamani ruokapöytäkin kuuluu kuulemma hänelle; pöydän sain heiltä jo ennen yhteen muuttoamme. Asuntolainaa tms. yhteistä ei ole, koska muutin huusholliin myöhemmin.
Onko todellakin näin että koska olimme avoliitossa on exällä valta päättää näin? Löytyykö netistä jostain miten määrittää avoliitossa omaisuus mikä kenellekin kuuluu? Siis sellainen jota ei ole henkilökohtaisesti rekisteröity/kirjattu kummankaan nimiin.
Auttaisi todella paljon kun pääsisi edes jostain eteenpäin.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tuossa lisätietoa avoerosta ja omaisuuden jaosta:
http://www.butzow.com/page.php?page_id=77&offset=0&news_id=88
Ensimmäisen vastaajan laittama linkki jo kertoi aika paljon karusta totuudesta. Avoliiton päättyessä puolisoilla ei ole mitään oikeuksia toistensa omaisuuteen, mutta vaikeaksi tilanne menee, jos ruvetaan riitelemään ilman todisteita, kumpi mitäkin on omistanut.
Sinun tapauksessasi asiaa vaikeuttaa se, että on hankalaa mennä ex-avokin asuntoon vaatimaan jälkikäteen mitään, mitä tämä ei suosilla luovuta. Lahjathan kuuluvat sille, jolle ne on annettu. Niistäkin voi tulla ongelma, sillä tavallisesti yksittäisten esineiden arvo ei ole niin suuri, että asioita kannattaisi ryhtyä oikeudessa käräjöimään, vaikka avokki pitäisikin itsellään tavaroita, jotka hän tai joku muu on sinulle antanut.
Sellaiset tavarat, jotka ovat sinun nimissäsi, kuuluvat sinulle. Mutta miten on esimerkiksi sen koiratarhan laita, oletko vain maksanut sen vai löytyykö kuittia tai muuta paperia, jossa sinä olet sen omistaja? Perintöpöytä esimerkiksi voisi olla sellainen, josta löytyy jotain todistetta, että se on sinun perinnöksi saamasi (jos sattuisi olemaan vähän erikoisempaa mallia ja vaikka valokuvia siitä, missä pöytä on ollut aikaisemmin). Mutta käytännössä saa olla melkoista antiikkia sekin, ennen kuin asiasta kannattaa ryhtyä riitelemään.
Paras tapa selvittää asiaa olisi yrittää saada exäsi rauhoittumaan ja keskustelunhaluiseksi. Sillä tavalla voisit yrittää sovinnollisesti saada hänet luopumaan niistä tavaroista, jotka ovat oikeasti sinun omaisuuttasi.
"Onko todellakin näin että koska olimme avoliitossa on exällä valta päättää näin?"
Eihän exälläsi mitään valtaa ole päättää asioita mielensä mukaan totuuden vastaisesti. Mutta käytännössä vaan tulee todennäköisesti liian kalliiksi tehdä muuta kuin nuolla haavojaan. Jos et saa häntä puhumalla suosiolliseksi.
puolisollakaan näyttää mitään kuitteja sen kummemmin?
Ap jää puille paljaille, jos ei nyt toimi. Ja jos jääkin, saa sitten jäädä eksäkin.
No jaa, tottahan aina voi mennä ovet paukkuen sekä ulos että sisään. Mutta jos sattuisi olemaan niin, ettei ap. halua syyllistyä esimerkiksi kotirauhan rikkomiseen tai muihin laittomuuksiin, joista eksä piruuntuessaan voisi häntä syyttää, niin mitähän toimia kenties ehdotat? En väittänytkään, ettei kannata yrittää pitää puoliaan, mutta jos lain mukaan mennään, niin vaikea on ap:n tilanne. Sen sijaan en ymmärrä logiikkaasi, että jos ap jää puille paljaille (sellaista hän muuten ei väittänyt), niin samalla jäisi eksäkin - millähän perusteella? Ehkä sinulla on parempaa tietoa, jonka haluat jakaa meille muillekin? ;-))
"Mutta miten on esimerkiksi sen koiratarhan laita, oletko vain maksanut sen vai löytyykö kuittia tai muuta paperia, jossa sinä olet sen omistaja?"
Tarhasta kuittia ei ole enää tallessa, ja maksoin sen silloiselle tekijälleen käteiskauppana, tosin sain kyllä kuitin mutta se on ajan saatossa hävinnyt. Koirat - yhtä sekarotuista lukuunottamatta - ovat olleet minun nimissä ja olen niiden hoidosta ym. kuluista kyllä vastannut.
Ei kai auta kun ottaa yhteyttä tuohon yhdessä otsikossa mainittuun oikeusavustajaan ja ryhdyttävä asiaa selvittämään; asiaa kun en meinaa puolitiehen jättää. Oikeudessa tosin on turha ruveta kinaamaan.
No nyt kyllä hankit jostain vähän selkärankaa ja pidät kiinni oikeuksistasi.
En tiedä mikä on syy eroonne, mutta ei sillä omaisuuden jaon kannalta
ole merkitystä. Perintöhuonekalut ym kuuluvat tietenkin sinulle, ei siinä
ole miehellä mitään sananvaltaa. Samoin ne esineet, jotka olet kokonaan
itse rahoittanut, eli myös se koiratarha.
Toditaminen voi tietysti olla ongelmallista jos mies ei myönny,
samoin yhdessä ostettujen tavaroiden jakaminen.
Älä nyt kuitenkaan anna toisen puolestasi päättää, vaan pidä
kiinni omasta omaisuudestasi.
lapsenkaan asiat kunnossa.
Lapsen asiat on kunnossa, ne on sovittu sosiaalitoimen kanssa paperille; yhteishuoltajuus ja se miten kustannetaan lapsen tarpeet ja tapaamiset, lomat, juhlapyhät jne. Poika on vuoroviikot isällään eikä lapsesta makseta elatusmaksuja.
Itse olen työelämässä hyväpalkkaisessa työpaikassa joten pystyn lapseni elättämään. Mikään sosiaalipummi en ole.
Käy paikkakuntasi oikeusaputoimistossa. He osaavat auttaa sinua eikä asioiden ole välttämättä pakko mennä edes oikeuteen.
Ei oikeusaputoimistossa oteta kantaa ap.n asiaan, koska hän on hyväpalkkaisessa työssä.
Toivottavasti on kotivakuutuksessa oikeusturvavakuutus ja sitten vaan asianajajalle.
Oikeusaputoimisto on vähävaraisille.
Oikeusaputoimisto on kenelle tahansa Suomen kansalaiselle, joka tarvitsee oikeusapua. He hoitavat myös neuvotteluja oikeuden ulkopuolella eli juurikin tällaisia juttuja.
Valtion maksaman oikeusavun suuruus sitten määräytyy varallisuuden perusteella. Ovat mukavia noissa toimistoissa ja jos juttu ei mene oikeuteen asti ei tule välttämättä edes laskua ja jos jonkinlainen lasku tulee on se varmasti pienempi kuin ylsityisillä lakimiehillä.
Harmi että Suomessa käytetään sanaa "avoliitto", sillä se on harhaanjohtava termi: kyse ei ole mistään virallisesta, lakiin perustuvasta kirjallisesta sopimuksesta. Näin ollen, pelkkä yhdessä asuminen ei tuo automaattisesti minkäänlaista oikeutta toisen omaisuuteen. Avioerossa jako on sikäli turvatumpaa, että toiselle on maksettava varallisuuserosta tasinkoa, mutta kai siinäkin voi tulla riitaa tavaroista ihan samalla tavalla.
Sanoit eronneesi marraskuussa, eli kyse ei ole enää ex-miehesi pelkästä ohimenevästä alkujärkytyksestä...
Sinun tavaroita ovat ne joista olet maksanut - oli sinulla kuittia tai ei - sekä ne tavarat jotka olet saanut lahjaksi. Jos olette ostaneet jotain yhdessä, siitä pitäisi voida neuvotella. Mutta ainoa ongelma onkin ex-miehesi asenne.
Voit tehdä vaikka listan joka on mielestäsi reilu. Mieti mitä oikeasti haluat pitää ja mitä tarvitset - älä tee siitä periaatesotaa, kuten hän ehkä tekee. Toivottavasti sinun ei tarvitse turvautua ulkopuoliseen apuun, sekin maksaa eikä tee asioista välttämättä sen helpompia. Teidän kahden se on vain sovittava tavaroistanne. Ihan samalla periaatteella, kuin olisitte pelkkiä kämppiksiä.
Toivottavasti saatte viimein asiat kerralla sovituksi, eikä ex-miehesi pääse hankaloittamaan tilannettasi kuukausitolkulla. Hyvä että asiat ovat lapsen kannalta ok. Pidä omastasi kiinni, jos katsot sen vaivan arvoiseksi. Muuten voit ajatella, että jätät tavarat miehelle lohdutukseksi, muistona sinusta ;)
Tsemppiä!
Mie ottaisin kaiken minkä oon omista rahoista maksanu,kaikki minkä oon saanu lahjaksi, tai sen mitä mulla on ollu ennen yhteenmuuttoaki.. meet vaikka isäs,veljes,äitis tai siskos kanssa ja haette kaiken sulle kuuluvan takas.