Profiili
Sukupuoli: nainen
Viestejä: 1
Pakko avautua jonnekin kun ei tiedä mitä tekisi tai ajettelisi.
Eli eli...ollaan avomiehen kanssa oltu reilu vuosi yhdessä ja asuttu yhdessä siitä noin puolet.Kaikki on aina mennyt hyvin ja ollaan oltu melkeinpä täydellinen pari.Kaikesta ollaan pystytty puhumaan.
Itselläni on ollut viime kuukaudet hieman vaikeata ja terveyskin on reistaillu josta johtuen olen tiuskinut miehelleni turhasta.Mutta ei se kuitenkaan jokapäiväistä ole ollut.En tiedä miksi olen tälläistä tehny.Kaiketi syyttääkseni jotakuta?Tästä johtuen mieheni sanoi minulle että on aina ennen päässyt yli tästä tiuskimisesta (mitä siis kesti viime kuukauden) ja taas pitänyt minusta mutta tällä kertaa ei olekaan varma palautuvatko tunteet.Sanoi pitävänsä minusta,mutta ei tiedä enää pitääkö sillä tavalla.Ei tiedä rakastaako ja sanoi kaiken nuupahtaneen.Ja että asia ei johdu vain minusta.
Asiasta puhuttiin ja tultiin tulokseen että aloitamme alusta ja kumpikin muuttaa käytöstään.Keskustelun jälkeen kysyessäni,että onko tämä varma että haluaa yrittää uudelleen oli vastaus että en tiedä,kaipa olen.Nyt on koko ajan pelko siitä että toinen sanoo hetkellä millä hyvänsä että haluaa minun muuttavan pois.Tälläkin hetkellä pystymme puhumaan ihan mistä vaan...paitsi että minulle jää vieläkin tässä asiassa epäselvyyttä.Emme kosketa toisiamme millään tavoin tai ilmaise kiintymystämme...muuten olemme niinkuin hyvinä aikoinamme.
Saikohan tästä mitään selvää?No yhtä epäselvästi asiat on päässänikin. No kuitenkin kaipaisin neuvoja mitä tehdä.Lähteäkö vähäksi aikaa pois että ei nähtäisi ollenkaan toisiamme?Olla vaan kotona ja jatkaa samaan malliin(vaikka ei tietenkään heti voida normaalisti olla)...Hyvät neuvot olisi todella tarpeen.Mitä mun pitäisi tehdä? Antaa toiselle tilaa selvittää tunteensa vai olla läsnä?
Sukupuoli: nainen
Viestejä: 1
Pakko avautua jonnekin kun ei tiedä mitä tekisi tai ajettelisi.
Eli eli...ollaan avomiehen kanssa oltu reilu vuosi yhdessä ja asuttu yhdessä siitä noin puolet.Kaikki on aina mennyt hyvin ja ollaan oltu melkeinpä täydellinen pari.Kaikesta ollaan pystytty puhumaan.
Itselläni on ollut viime kuukaudet hieman vaikeata ja terveyskin on reistaillu josta johtuen olen tiuskinut miehelleni turhasta.Mutta ei se kuitenkaan jokapäiväistä ole ollut.En tiedä miksi olen tälläistä tehny.Kaiketi syyttääkseni jotakuta?Tästä johtuen mieheni sanoi minulle että on aina ennen päässyt yli tästä tiuskimisesta (mitä siis kesti viime kuukauden) ja taas pitänyt minusta mutta tällä kertaa ei olekaan varma palautuvatko tunteet.Sanoi pitävänsä minusta,mutta ei tiedä enää pitääkö sillä tavalla.Ei tiedä rakastaako ja sanoi kaiken nuupahtaneen.Ja että asia ei johdu vain minusta.
Asiasta puhuttiin ja tultiin tulokseen että aloitamme alusta ja kumpikin muuttaa käytöstään.Keskustelun jälkeen kysyessäni,että onko tämä varma että haluaa yrittää uudelleen oli vastaus että en tiedä,kaipa olen.Nyt on koko ajan pelko siitä että toinen sanoo hetkellä millä hyvänsä että haluaa minun muuttavan pois.Tälläkin hetkellä pystymme puhumaan ihan mistä vaan...paitsi että minulle jää vieläkin tässä asiassa epäselvyyttä.Emme kosketa toisiamme millään tavoin tai ilmaise kiintymystämme...muuten olemme niinkuin hyvinä aikoinamme.
Saikohan tästä mitään selvää?No yhtä epäselvästi asiat on päässänikin. No kuitenkin kaipaisin neuvoja mitä tehdä.Lähteäkö vähäksi aikaa pois että ei nähtäisi ollenkaan toisiamme?Olla vaan kotona ja jatkaa samaan malliin(vaikka ei tietenkään heti voida normaalisti olla)...Hyvät neuvot olisi todella tarpeen.Mitä mun pitäisi tehdä? Antaa toiselle tilaa selvittää tunteensa vai olla läsnä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sun pitäis varmaankin lähteä jonnekkin vähäksi aikaa. Onko sulla mitään paikkaa mihin voisit mennä....
Minulla on vähän samanlainen tilanne. Aion irrottautua vähäksi aikaa ja miettiä asioita. Onneksi meillä on mieheni kanssa se tilanne, että kaksi asuntoa, niin ei tarvi olla nokakkain vähään aikaan. Uskon että erillään olo antaa tilaa ajatella ja miettiä mitä haluaa.